Walkers-auto palaa Kuopion maaseudulle todennäköisesti ensi vuonnakin – nuorilta hyvää palautetta

Kuntien ja kaupunkien nuorisotyötä viedään nuorten luokse. Walkers-auto on yksi keino saavuttaa maaseutualueiden nuoret.

nuorisotyö
Maaninkalainen nuoriso-ohjaaja Kimmo Pölkki Walkers-auton edessä
Matti Myller / Yle

Kuopiossa on liikkunut elokuusta 2017 lähtien Walkers-auto eli Wauto. Aseman Lapsilta lainassa oleva nuorten kohtaamispaikaksi muutettu asuntoauto on vieraillut erityisesti Kuopion haja-asutus- ja kuntaliitosalueilla. Wauto on Kuopiossa vielä kesäkuun ensimmäisen viikonlopun ajan.

Kuopiossa Walkers-auto on ollut onnistunut ratkaisu. Autosta tykätään varsinkin sivukylillä. Esimerkiksi Maaningalla Wauto käy 30 kilometrin päässä kirkonkylältä olevalla Pulkonkosken koululla. Wauton ollessa koululla vanhemmat tuovat nuoria paikalle autoilla monesta eri suunnasta.

– Osa tulee Wautolle mopoillaan, kertoo nuoriso-ohjaaja Kimmo Pölkki.

Pölkki on huomannut, kuinka asuntoauton lämmin ilmapiiri ja pieni tila vaikuttavat kävijöihin. Nuoret kertovat Wautossa nopeammin omista asioistaan kuin nuorisotiloissa. Osan kanssa keskustelut ovat hyvinkin syvällisiä.

Wauto takaisin Kuopioon vuonna 2019?

Wautoon on oltu tyytyväisiä myös esimiestasolla. Nuorisotyön jalkautuminen sivukylille laajentaa toimintasädettä kustannustehokkaasti. Kuopion kaupungin nuorisopäällikkö Jari Väänänen on kuullut nuorten “tulitteko te tänne ihan meitä varten” -lausahduksista.

– Paatuneimmankin byrokraatin sydäntä lämmittää, Väänänen myhäilee.

Aseman lapset -yhdistys lainaa kolmea Walkers-autoa eri puolille Suomea. Tällä hetkellä Wautot liikkuvat Kuopiossa, Ylöjärvellä ja Sodankylä–Kittilä-alueella. Juuri hankittu neljäs auto saadaan liikenteeseen lähiaikoina.

Walkers-auto eli Wauto Kuopiossa.
Matti Myller / Yle

Walkers-auton toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Kuopiossa kiertelevän auton polttoaineen maksaa kaupunki. Aseman Lapset maksaa Wautossa tarjottavat kahvit.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Wauto saadaan takaisin Kuopioon tammikuussa 2019. Kuopion kaupungin nuorisopäällikön Jari Väänäsen mukaan olisi mahdollista, että kaupunki pyörittäisi itse samanlaista toimintaa. Tällä hetkellä siihen ei ole kuitenkaan resursseja.

Nuorisotyötä tehdään oman persoonan kautta

Walkers-auton menemiset ja tulemiset kerrotaan aina sosiaalisessa mediassa. Some on luonteva tapa pitää yhteyttä alueen nuoriin myös Maaningalla.

Nuoriso-ohjaaja Kimmo Pölkki käyttää tiedottamiseen Snapchatia eli snäppiä ja Instagramia eli instaa. Nuoret kysyvät paljon erilaisia asioita varsinkin snäpissä ja Pölkki vastaa niihin lähes aina, jopa lomalla. Somen kautta voi reagoida erilaisiin tilanteisiin nopeasti.

Nuoriso-ohjaaja ei myöskään ujostele avata omaa henkilökohtaista elämäänsä nuorille.

– Laitan instaan kuvia omalta vapaa-ajaltani, omista harrastuksistani. Se ei ole pelkästään työkäyttöön ja teen tällä tavalla itseäni tunnetuksi, Pölkki kertoo.

Pölkin mielestä nuorisotyötä tehdään oman persoonan kautta ja siinä täytyy olla “täysillä mukana”. Henkilökohtaisen elämän ja työn sekoittuminen ei haittaa.

Maaninkalainen nuoriso-ohjaaja Kimmo Pölkki
Kimmo Pölkki Wauton takana. Autossa tarjotaan kävijöille aina kahvia.Matti Myller / Yle

– Asun Maaningalla ja aina, kun siellä ajaa autolla tai pyörällä, niin nuoret nostaa kättään ja moikkaa. Minua ei haittaa, jos tullaan kaupassa juttelemaan, Kimmo Pölkki vakuuttaa.

Nuorisotyön suurin haaste on jatkuva muutos

Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen yliopisto-opettaja Juha Nieminen Tampereen yliopistosta on seurannut työnsä puolesta nuorten elämään liittyviä muutoksia 30 vuoden ajan. Alan suurin haaste on toimintaympäristön nopea ja jatkuva muutos.

Toinen haaste on maaseudun nuoret. On tärkeää, että nuorisotyöntekijät tavoittavat myös heidät. Haasteeseen vastataan viemällä palvelut nuorten luokse, kuten Kuopiossa on tehty.

Muutoksen myötä erilaiset kohdennetut työmuodot ovat lisääntyneet. Etsivää nuorisotyötä on tehty kunnissa jo kauan, yli 20 vuotta. Etsivä nuorisotyö liikkuu nuorisotyön ja sosiaalityön välimaastossa.

Sen lisäksi tehdään entistä enemmän yhteistyötä muiden toimialojen kanssa. Hyvä esimerkki on Ohjaamo-toiminta, jonka kautta löytää sosiaali- ja työvoimahallinnon tarjoamia palveluja.

Nuorisotyön juuret ovat kansalaiskasvatuksessa, mutta Nieminen toivoo, että yhteys sote-puolelle säilyy tulevaisuudessa. Mahdollinen sote-ratkaisu vaikuttaa myös nuorisotyöhön.

– Toivottavasti löydetään ratkaisuja ja toimivia yhteistyömalleja, jotta kytkös sosiaali- ja terveyspuolelle säilyy, Nieminen toivoo.