Siivoatko kiukun vallassa? Siitä voi olla hyötyä – tämän naisen siivousraivo nielee kaiken

Raivokkaasti siivoava voi saada siivotessaan enemmän aikaan kuin tavallisen viikkosiivouksen aikana. Raivo on kääntynyt voimavaraksi.

kotityö
Mattoa imuroidaan.
Raivon voi jalostaa energiaksi.Niko Mannonen / Yle

KajaaniSe iskee rajusti muutaman kerran vuodessa. Kaiken nielevä siivousraivo.

Pelkkä paikkojen järjestely, pölyjen pyyhkiminen, lattioiden luutuaminen tai mattojen imuroiminen eivät enää riitä. Koko huusholli on käännettävä ympäri.

– Tunnen raivon taas nousevan, kun katson täysiä kaappeja. Ne ovat luultavasti kohta tyhjät. Kun raivo on pahimmillaan – tai parhaimmillaan – huonekalutkin lähtevät talosta, kajaanilainen Satu Brusin kertoo nauraen.

Brusin sanoo siivonneensa samalla tavalla aina. Kun paikkoja ruvetaan putsaamaan, se tehdään kunnolla.

– Samalla siinä vapautuu energiaa ja ajatukset selkenevät. Tulee levollinen ja rauhallinen olo, kun raivokohtaus on ohi, Brusin kertoo.

Nainen imuroi rikkaimurilla sohvaa.
Brusin saa raivokkaasta siivoamisesta lopulta hyvän mielen.Niko Mannonen / Yle

Tyyli on tarttunut myös tyttäriin, vaikka nuorempana he pitivät tapaa ikävänä. Varsinkin loma-aikana äidillä oli ylimääräistä aikaa ja energiaa käytettävissään siivoamiseen.

– Uskon, että se oli lapsista melkoisen ahdistavaa. Monesti he kysyivät, kuinka pitkään olen vielä lomalla. Kun kerroin, että pari kolme päivää enää, lapset olivat hyvin huojentuneita. Nyt huomaa, että jokainen tyttäristä on perinyt saman piirteen. Heillekään siivoaminen ei ole pelkästään järjestelyä, Brusin kertoo.

Siivousraivon iskiessä Brusin saa paljon enemmän aikaiseksi kuin tavallisen viikkosiivouksen aikana. Työ sujuu tehokkaammin.

– Tulosta tulee paljon paremmin. Silloin ei jäädä miettimään, vaan kaikki on saatava valmiiksi. Jos siivous jää puolitiehen, se jää vaivaamaan, Brusin kertoo.

Mieltään voi aina huijata

Pelkkä raivo ei auta, vaan se rajoittaa toimintaa. Hyvällä mielellä tekeminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin kiukulla ja raivolla, sanoo psykologi Satu Pihlaja.

– Kiukun ja raivon voi kuitenkin jalostaa tekemisen energiaksi. Monet osaavat tämän taidon. Jos joku asia harmittaa, koska se pitää tehdä, harmituksen saa käännettyä mielessään voimavaraksi.

– Emme tule yleensä tekemisestä ärtyisäksi. Päinvastoin. Tekemisestä ja aikaansaamisesta tulee aina hyvä mieli, Pihlaja jatkaa.

Kun raivo on pahimmillaan – tai parhaimmillaan – huonekalutkin lähtevät talosta.

Satu Brusin

Ihmisen mieli vastustaa kaikkea, mikä tuntuu pakottamiselta. Sen takia tavoitteet kannattaa Pihlajan mukaan aina muotoilla positiivisen lähestymistavoitteen muotoon.

Jos koko asunnon siivoaminen tuntuu epämieluisalta kerralla, kannattaa urakka jakaa osiin.

– Meidän on aina helpompi aloittaa tehtäviä, jotka ovat mieluisia. Törmään tähän joka kerta, kun palaan väitöskirjani ääreen. Pilkon sen heti pienemmiksi palasiksi, ja luon itselleni positiivisen mielikuvan siitä, mihin olen ryhtymässä, Pihlaja kertoo.

Nainen pyykii peilin pinnasta pölyt pois.
Ikkunanpesureita ei tarvita kajaanilaisen Satu Brusinin kodissa, sillä hän nautti käsillä tekemisestä.Niko Mannonen / Yle

Siivoamista kannattaa myös suunnitella niin, että se on miellyttävää itselle. Pihlaja siivoaa itse useimmiten lauantaiaamulla, kun on nukkunut rauhassa ja herännyt ilman herätyskelloa.

– Kun siivoaa levänneenä ja hyvällä mielellä, säästyy siltä ristiriidalta itsensä kanssa, että joutuu pakottamaan itsensä. Syön rauhassa aamupalaa ja laitan sen jälkeen kotia kuntoon. Olen huomannut olevani tehokkaampi, kun palkinto tulee ensin, Pihlaja naurahtaa.

Euforinen tunne kannattelee viikkoja

Pölynimuri on valmiina eteisessä. Yläkerrassa on toinen mokoma. Imurin johdon on oltava riittävän pitkä, jotta sillä pääsee joka nurkkaan. Kun Satu Brusin on puunannut oman kotinsa, siivoaa hän ystäviensä asuntoja. Matot jynssätään juuriharjalla ja ikkunat pestään pesuaineella ja lastalla.

– Ihmiset ostavat höyrypesureita ja ikkunanpesureita, mutta parin käyttökerran jälkeen ne ovat myynnissä. Käsin tekemällä näkee heti työnsä jäljen. Se on terapeuttista. Ei tarvitse ajatella mitään, kun pesee ikkunoita.

Pilkon sen heti pienemmiksi palasiksi, ja luon itselleni positiivisen mielikuvan siitä, mihin olen ryhtymässä.

Satu Pihlaja

Raivoisasta siivoamisesta tuleva euforinen tunne kestää viikkoja.

– Nautin siitä tuloksesta, kun kaikki ylimääräinen on totaalisesti hävitetty. Mikään ei pistä silmään, mikään ei vaivaa tai ärsytä. Tavarat ovat kohdallaan ja niitä on vähän, Bursin kertoo.

Siivoaminen ilman pienintäkään kiukkua on Brusinin mielestä tavallista tekemistä. Se ei tunnu juuri miltään, siitä ei saa mitään.

– Maton imuroiminen ei tunnu yhtä hyvältä, kun riipaiset maton, viet sen pihalle, tamppaat sitä ja tuuletat sen kunnolla. Se antaa paljon enemmän, kun teet sen alusta loppuun ihan eri tavalla, Brusin naurahtaa.

Imurilla imuroidaan seinän vieruksia.
Jos siivoaminen ahdistaa, urakka kannattaa jakaa osiin.Niko Mannonen / Yle

Brusin on ollut parikymmentä vuotta Kajaanin kaupungin puistotyöntekijänä. Hän epäilee, että siivousvimma tulisi esiin useammin, jos hän ei saisi purkaa energiaansa työpaikalla.

– Töissä ei ole sen parempaa vuodenaikaa kuin kevät, koska silloin saa siivota urakalla. Olen sanonut alusta lähtien esimerkiksi kesätyöntekijöille, että älkää ottako paineita siitä, millä vauhdilla minä teen. Teen omalla tyylilläni, vähän raivon vallassa vetelen menemään, Brusin hymyilee.