Muistatko, kun Marimekko pyysi anteeksi Suomen kansalta? Plagioidun ukrainalaistaiteilijan teoksia on nyt ensimmäistä kertaa esillä Suomessa

Ukrainalaisen kansantaiteilijan Maria Prymatšenkon värikkäitä ja mielikuvituksellisia maalauksia on nähtävillä Turun Aboa Vetus & Ars Nova -museossa. Maailmalla tunnettu taiteilija tuli suomalaisille tutuksi Marimekon suunnittelijan plagioitua hänen teostaan.

taide
Maria Prymatsenkon Karhut mehiläistarhassa -teos
Ukrainan kansantaiteen museo

Värikkäät eläimet marssivat tauluissa aina vasemmalta oikealle. Tuossa on karhu, tuossa jänis. Suurimman osan eläimistä tunnistaa, mutta osa on mielikuvituksellisia fantasiaeläimiä. Hurjimmankin näköiset otukset ovat kuitenkin ystävällisen näköisiä, kun ne tuijottelevat pitkien ripsiensä takaa. Eläimet auttavat toisiaan, tekevät töitä ja juhlivat. Maria Prymatšenkon (1908–1997) teoksia voi hyvällä syyllä kutsua hyvän mielen taiteeksi.

– Maria Prymatšenkon taidetta leimaa hyväntahtoisuus. Lempeys ja auttamishalu ovat läsnä kaikissa eläinhahmoissa, toteaa Aboa Vetus & Ars Nova -museon amanuenssi Silja Lehtonen.

Maria Prymatsenkon Kaunis possu -teos
Kaunis possu -teos vuodelta 1965.Ukrainan kansantaiteen museo

Ukrainalainen itseoppinut taiteilija on maailmalla tunnettu, mutta Suomessa hänen teoksiaan on nyt esillä ensimmäistä kertaa.

Nimi tuli suomalaisille tutuksi viisi vuotta sitten, kun Marimekon suunnittelija jäi kiinni plagioinnista. Marimekolle työskennellyt suunnittelija Kristina Isola oli kopioinut Metsänväki-kuosinsa Prymatšenkon maalauksesta Rotta matkalla.

Skandaali oli valmis, sillä suositulla kuosilla oli ehditty maalata muun muassa Finnairin lentokone. Isola myönsi plagioineensa teosta ja hänet irtisanottiin.

Marimekko pahoitteli tapahtunutta ja pyysi Suomen kansalta anteeksi.

Rotta matkalla on esillä myös Turun näyttelyssä, mutta se ei edusta tyypillisintä Prymatšenkon taidetta. Vihreänsävyinen teos näyttää kalpealta muutoin niin kirkkaina hehkuvien teosten seassa.

Kirkkaat värit tekevät taiteesta iloista ja hyväntuulista, vaikka Prymatšenkon oma elämä ei suinkaan ollut helppoa.

Maria Prymatsenko
Maria Prymatšenko ammensi vaikutteita ukrainalaisesta kansanperinteestä ja kirjontataiteesta.Ukrainan kansantaiteen museo

Hän sairasti lapsena polion, joka jätti jälkensä loppuiäksi. Fantasiamaailmasta tuli tärkeä, ja hänestä kehittyi taitava piirtäjä. Hän asui pienessä Bolotnan kylässä lähellä Tšernobylia ja hän sai maalata teoksiaan kylän talojen kalkittuihin seiniin.

Pian hänen kykynsä huomattiin ja hänet kutsuttiin Kiovaan kansantaiteilijoiden yhteisöön. Poikkeuksellisen yhteisön tavoitteena oli tehdä ammattimaisesti kansantaidetta.

Maailmanmaineeseen Prymatšenko ponnahti vuonna 1937 Pariisin maailmannäyttelyssä. Hän maalasi jo silloin fantasiaeläimiä ja ne herättivät paljon huomiota. Kerrotaan jopa Pablo Picasson luonnehtineen Maria Prymatšenkoa taiteelliseksi ihmeeksi.

Maine ja kansainvälinen ura eivät kuitenkaan kiinnostaneet itseoppinutta taiteilijaa. Hän halusi elää Ukrainassa ja muutti takaisin kotikyläänsä toisen maailmansodan puhjettua. Hänen miehensä kuoli, joten Prymatšenko huolehti yksin lapsestaan ja iäkkäistä vanhemmistaan.

Maria Prymatsenkon Jänisten ja lintujen kevätjuhla -teos
Jänisten ja lintujen kevätjuhla. Teoksissa eläimet tekevät usein inhimillisiä asioita.Ukrainan kansantaiteen museo

Kotikylässään Prymatšenko pystyi säilyttämään vahvan yhteyden ukrainalaiseen kansanperinteeseen, josta hänen teoksensa ammentavat.

– Ukrainalaisessa kansanperinteessä eläimillä ja kasveilla on paljon symbolisia merkityksiä. Kaikki eivät välttämättä avaudu meille suomalaiskatsojille, kertoo amanuenssi Silja Lehtonen.

Esimerkiksi riikinkukko tepastelee monessa Prymatšenkon maalauksessa. Se symboloi hedelmällisyyttä ja äidillisyyttä. Heisipuun kukat taas viittaavat nuoreen neitoon ja marjat hieman kypsempään naiseen.

Ihmisetkin ovat päässeet muutamiin Prymatšenko tauluihin. Niissä kuvataan idyllistä maalaiselämää, jossa aurinko paistaa ja maa antaa satoa.

Maria Prymatsenkon Pikkupaimenet -teos
Pikkupaimenet-teos vuodelta 1959. Elämä näyttäytyy iloisena ja valoisana Prymatšenkon teoksissa.Ukrainan kansantaiteen museo

Prymatšenko maailmankuva vaikuttaa satumaiselta. Muutamissa teoksissa hän on kuitenkin halunnut kommentoida maailmanmenoa.

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1986 oli suuri järkytys ukrainalaisille. Yksi näyttelyn teoksista on tehty onnettomuudessa menehtyneiden muistoksi. Tämäkään teos ei ole synkkä, vaan siinä lentelee heleän oranssi naakka.

Prymatšenkon taidetta ei ole aiemmin nähty näin laajasti esillä Ukrainan ulkopuolella. Idea näyttelystä lähti liikkeelle Suomen ukrainalaiset -yhdistykseltä, eikä suinkaan viiden vuoden takaisin plagiointiskandaalin myötä, painottaa amanuenssi Silja Lehtonen.

Maria Prymatsenkon Ushatka on saalistanut ravun -teos
Ushatka on saalistanut ravun -teos vuodelta 1983.Ukrainan kansantaiteen museo

Vaikka skandaali ryvetti Marimekon maineen hetkeksi, on se kuitenkin näyttelyn näkyvänä yhteistyökumppanina. Aboa Vetus & Ars Nova -museosta kerrotaan, että museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera lähestyi Marimekkoa asiassa ja siellä oltiin heti kiinnostuneista yhteistyöstä.

Marimekon viestintäjohtaja Piia Kumpulainen vahvistaa, että he lähtivät innolla mukaan näyttelyyn.

– Olimme iloisia, että tällainen tilaisuus tarjoutui vihdoin. On hienoa päästä tukemaan Prymatšenkon taidetta. Emme yhtään epäröineet asiaa. Menneet ovat menneitä. Otimme tämän mahdollisuutena, summaa Piia Kumpulainen Marimekolta.

Näyttely on esillä Aboa Vetus & Ars Nova -museossa 2.9. saakka.