Sydäntäsärkevä kesäkissatarina on useimmiten silkkaa humpuukia – todellisena ongelmana villikissalaumat

Tarkoituksella kissansa hylkääviä ihmisiä on vähemmän kuin kuvitellaan. Arvio 20 000 kodittomasta kissasta on jo kymmenen vuoden takaa.

kulkukissat
Kissa.
Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen löytöeläintalossa Lahdessa on parhaillaan noin 70 kissaa, jotka ovat kotia vailla.Janne Ahjopalo / Yle

Perhe ottaa hetken mielijohteesta kissan kesämökilleen. Kun syksy saapuu ja perhe lähtee takaisin kaupunkiin farmariautollaan, jätetään kissa naukumaan surkeasti vesisateiseen metsään.

Sitten suloisen pörröinen kissa kuolee nälkään.

Tunteikas tarina luontoon hylätystä kesäkissasta on ollut lehtijuttujen peruskauraa jo 1970-luvulta saakka. Moni muistaa julkkikset, jotka vetosivat ihmisiin teemalla "älä ota kesäkissaa". (siirryt toiseen palveluun)

Suomen eläinyhdistysten liitossa ollaan huolissaan hylätyistä, villiintyneistä ja luontoon kuolevista kissoista, mutta pidetään kesäkissatarinoita pitkälti urbaanilegendana. Ihminen on harvemmin tahallisen ilkeä, vaikka mukaan mahtuu myös eläinten kaltoinkohtelua.

– Jos kissaa ei ole ehditty leikata, se toteuttaa sukuviettiään ja karkaa tavallista helpommin. Kesäkissa on helppo ja myyvä käsite, mutta johtaa ajattelua harhaan, sanoo SEY:n viestintäpäällikkö Maria Lindqvist.

Maatiaiskissojen lisääntyminen keskittyy kesään ja syksyyn, mikä antaa pontta kesäkissatarinoille. Myös Etelä-Suomen aluehallintoviraston eläinsuojeluvalvoja Margit Nevala on skeptinen kesäkissailmiötä kohtaan.

– En usko ollenkaan, että otettaisiin kesäksi kissa ja sitten se tarkoituksellisesti hylättäisiin syksyllä.

Kissa.
Janne Ahjopalo / Yle

Villikissat sikiävät laumoissa

Koditttomia kissoja on kuitenkin aivan liikaa. Kesäkissojen sijaan ongelmana ovat hallitsemattomat kissapopulaatiot, joihin voi kuulua kymmeniäkin eläimiä. Villiintyneet ja sairaat yksilöt joudutaan lopettamaan.

– Kun leikkaamattomat kissat lisääntyvät, on lopputuloksena villiintyneitä kissoja, jotka saavat ravintonsa sekä ihmisiltä että luonnosta, toteaa eläinsuojeluvalvoja Margit Nevala.

Nämä irtokissat viihtyvät autiotaloissa ja mökkien alla, kun mökkiläiset lähtevät syksyllä pois.

– Ehkä kesäkissatarinat ovat kehkeytyneet tästä ilmiöstä, mutta ei se syy mökkiläisissä ole.

Jos kissaa ei ole ehditty leikata, se toteuttaa sukuviettiään ja karkaa tavallista helpommin.

Maria Lindqvist

Hartolassa, Päijät-Hämeessä, on saatu hyviä kokemuksia vapaana kulkevien kissojen leikkaamisesta erillisissä kampanjoissa.

Hartolan seudun eläinsuojeluyhdistys ja Eläinsuojeluyhdistysten kummit järjestävät useamman kerran vuodessa tapahtumia, jossa eläinlääkärit leikkaavat ja siruttavat kissoja tavallista edullisemmin.

– Eläimet ovat kotikissoja, jotka liikkuvat ulkona, kertoo Nevala.

Esimerkiksi vähävaraisille kissanomistajille pienikin hinnanalennus kissan sterilisaatiosta tai kastroinnista voi olla merkittävä asia. Kampanjat ovat vähentäneet holtittomasti leviäviä kissapopulaatioita alueella.

Joissakin Suomen kunnissa on ollut jopa pulaa kissanpennuista.

– Kohtaanto-ongelma kysynnän ja tarjonnan kanssa on hyväkin asia. Sopivaa kissaa pitää etsiä. Se estää nopeita päähänpistoja. Kissan hankintaa pitääkin pohdiskella tarkoin.

Kissa.
Janne Ahjopalo / Yle

Löytöeläintalon ei tarvitse raportoida kissoistaan

Suomessa arvioidaan olevan 20 000 hylättyä, villiintynyttä tai luontoon kuollutta kissaa. Karkea arvio määrästä on vuodelta 2007, jolloin Suomen eläinyhdistyksen liiton vapaaehtoinen soitti läpi Suomen löytöeläintaloja. Sen jälkeen lukuun ei ole tullut täsmennystä.

Vapaana kulkevat kissat on jo huomattavasti irtokissoja laajempi käsite. Vapaana kulkevista kissoista on kulkenut jopa 600 000 kissan arvio (siirryt toiseen palveluun), jonka on esittänyt pesivistä linnuista huolissaan oleva Suomen luonnonsuojeluliitto vuonna 2016. Lukuun lasketaan mukaan myös leikatut kotikissat, jotka ulkoilevat.

Kissa.
Janne Ahjopalo / Yle

Arviot kissamääristä kuitenkin vaihtelevat rajusti, koska esimerkiksi löytöeläintaloilla ei ole velvollisuutta tilastoida tiloissaan olevia kissoja. Asia on korjaantumassa uudessa eläinsuojelulaissa, jonka odotetaan tulevan voimaan 2020 alussa. Suomen eläinyhdistysten liitto SEY ajaa lakiin kohtaa raportointivelvollisuudesta (siirryt toiseen palveluun).

Löytöeläintaloissa hoidetaan SEY:n haarukoinnin mukaan mahdollisesti 10 000 kissaa vuosittain, vaikka pätevä tilastointitapa puuttuukin.

Aina kissanomistajat eivät osaa kysellä kadonnutta lemmikkiään löytöeläintalosta – kyseessä ei välttämättä ole edes aina lähin löytöeläintalo, sillä kissa saattaa vaeltaa pitkällekin karkumatkallaan.

– Ihmisillä on ylipäätään vääriä luuloja löytökissoista. Löytöeläintaloissa olevat kissat eivät ole villiintyneitä yksilöitä, vaan kilttejä ja hyvinhoidettuja, sanoo eläinsuojeluvalvoja Margit Nevala.

Kissa.
Janne Ahjopalo / Yle