Lastentarhanopettajien poikkeuksellinen kampanja vyöryttää tuhansittain palkkavaatimuksia päiväkoteihin tänään – "Ammattiliitot eivät ole onnistuneet palkkojen korotuksissa"

Esimerkiksi Vantaalla lastentarhanopettajien tehtävien vaativuutta ei ole päivitetty yli kymmeneen vuoteen.

palkankorotus
Lastentarhanopettajien mielenosoitus.
Lastentarhanopettajat ovat osoittaneet mieltään tänä keväänä jo kahteen otteeseen ennen tämän päivän palkkakampanjaa. Kuva Helsingin Narinkkatorin mielenosoituksesta maaliskuussa.Kimmo Hiltunen / Yle

Lastentarhanopettajat jättävät tänään palkankorotusvaatimuksen päiväkotien johtajille. He vaativat 700 euron korotusta nykyiseen noin 2 300 euron työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiseen minimipalkkaansa.

Myös varhaiskavatuksen erityisopettajille ja päiväkodin johtajille vaaditaan samansuuruista korotusta. Poikkeuksellisen palkkataistelukampanjan ovat järjestäneet Ei leikkirahaa -liikkeen aktiivit.

Liike on kerännyt Facebookissa jo yli 18 000 jäsentä. Se sai alkunsa, kun Yle uutisoi kuntien tehneen epävirallisen "herrasmiessopimuksen", että lastentarhanopettajien palkoilla ei kilpailla.

Liike on laatinut palkankorotusesitykselle valmiin pohjan, jossa palkankorotuspyyntöä perustellaan muun muassa tehtävien muutoksella ja vastuun lisääntymisellä.

Liikkeen koordinaattori Liina-Mari Ylhäisi arvioi, että korotuspyyntöjä tullaan jättämään tuhansia.

– On tullut laajasti kommentointia ympäri Suomea. Viesti on tavoittanut ja ihmiset ovat aktivoituneet.

Kampanjaa ovat tukeneet ammattijärjestöt Lastentarhanopettajaliitto ja Talentia, jotka ovat jakaneet nettisivuillaan palkankorotusvaatimuksen pohjaa ja toimintaohjeita. (siirryt toiseen palveluun)

Liike on syntynyt, koska on haluttu vaikuttaa palkka-asioihin ohi työmarkkinajärjestöjen ja tes-neuvottelujen. Ammattiliitot eivät ole onnistuneet naisalojen palkkojen korotuksissa.

Paula Koskinen Sandberg, tutkija

Naisvaltaisten alojen palkkausta tutkineen Paula Koskinen Sandbergin mukaan tänään toteutuva palkkatempaus on poikkeuksellinen. Hän ei tunne vastaavia esimerkkejä edes maailmalta.

Koskinen Sandbergin mukaan sosiaalisessa mediassa syntynyt liike kertoo palkkaneuvotteluja perinteisesti hoitaneista ammattijärjestöistä sen, että ne eivät ole onnistuneet tehtävässään.

– Liike on syntynyt, koska on haluttu vaikuttaa palkka-asioihin ohi työmarkkinajärjestöjen ja tes-neuvottelujen. Ammattiliitot eivät ole onnistuneet naisalojen palkkojen korotuksissa, hän sanoo.

Somemyrsky "pöydälle pinoamisesta"

Kampanja ehti nostattaa myrskyn sosiaalisessa mediassa, kun Vantaalla ja Helsingissä kerrottiin ohjeistetun päiväkotien johtajia, ettei kampanjan palkankorotusvaatimuksia toimiteta eteenpäin.

Vantaalla kysymys siitä, miten palkankorotusvaatimuksiin tulee suhtautua, nousi esiin päivähoitajien ja sosionomitaustaisten lastentarhanopettajien taannoiseen ulosmarssiin liittyvässä esimiesten infotilaisuudessa.

Vantaan henkilöstöpäällikkö totesi kysymyksen esittäneelle päiväkodin johtajalle, että vaatimukset voi "pinota pöydälle". Helsinkiläinen varhaiskasvatuksen aluepäällikkö taas ohjeisti Ylen näkemässä sähköpostissa, että "yksikköesimiesten tehtävä ei ole niitä kerätä eikä toimittaa eteenpäin."

Eilen molemmat kunnat korjasivat ohjeitaan. Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen kertoo, että kaikki päiväkodin johtajat keräävät palkankorotusvaatimukset päiväkodeissa ja toimittavat ne assitentin välityksellä hänelle.

Palkankorotusesitys
Ei leikkirahaa -liike on laatinut valmiin pohjan palkankorotuspyynnöille, joita lastentarhanopettajat jättävät esimiehilleen tänään.

Hän vahvistaa, että ohje "pöydälle pinoamisesta" oli annettu tilaisuudessa alkuviikosta. Ohjeella tarkoitettiin kuitenkin palkankorotuspyyntöjen keräämistä päiväkodeissa, hän sanoo.

– Se ei tarkoittanut, että niitä ei otettaisi vastaan. Tilaisuus, jossa ohje annettiin, koski ulosmarssiin liittyviä varhaiskasvatuksen järjestelyjä eikä somekampanjaa. Emme olleet varautuneet antamaan tätä koskevia ohjeita.

Askola-Vehviläinen kertoo, ettei ollut kuullut tarkemmin sosiaalisessa mediassa järjestäytyneestä palkkakampanjasta vielä tuolloin.

Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas kertoo, että päiväkotien johtajat keräävät korotuspyynnöt ja toimittavat ne eteenpäin palvelusuhdepäällikölle. Sieltä ne lähtevät edelleen kaupungin kansliaan, jossa päätökset palkoista neuvotellaan.

Se ei tarkoittanut, että niitä ei otettaisi vastaan. Tilaisuus, jossa ohje annettiin, koski ulosmarssiin liittyviä varhaiskasvatuksen järjestelyjä eikä somekampanjaa.

Sole Askola-Vehviläinen, varhaiskasvatuksen johtaja, Vantaa

Järvenkallas kertoo, että Helsinki on muutenkin käynnistämässä lastentarhanopettajien tehtävien vaativuuden uudelleen arviointia.

Lastentarhanopettajat vaativat kampanjallaan korotusta tehtäväkohtaiseen palkkaan, jonka minimitaso on määritelty työ- ja virkaehtosopimuksessa. Kunnat voivat kuitenkin maksaa halutessan parempaa palkkaa. Palkan pitäisi perustua juuri tehtävän vaativuuden arviointiin.

Yle kertoi aiemmin, että Helsinki arvioi lastentarhanopettajan työn vaativuutta jo vuosi sitten, mutta ei korjannut palkkoja, vaikka vaativuuden todettiin lisääntyneen. Koulutuksen ja kasvatuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen sanoi tuolloin Ylelle, ettei osaa sanoa, miksi palkkaa ei esitetty nostettavaksi.

– Keskustelua ei silloin mielestäni käyty vaativuuden lisääntymisen näkökulmasta. Nyt vasta tiedetään, miten laki on vaikuttanut vaativuuteen, Järvenkallas sanoo.

Uuden varhaiskasvatuslain ensimmäinen osa tuli voimaan vuonna 2015. Lain myötä lastentarhanopettajan vastuut ja työn määrä ovat kasvaneet. Näin on useassa yhteydessä todennut myös Opetusalan ammattijärjestö OAJ.

Esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen on pakollista, kun aiemmin se oli suositus. Myös lastentarhanopettajan pedagoginen vastuu on kasvanut.

Vaativuus on Keravalla lastentarhanopettajana työskentelevän Liina-Mari Ylhäisin mukaan kasvanut vuosien saatossa ilman uuden lain vaikutustakin.

– Perheiden ongelmien lisääntyminen, monikulttuurisuus, digitaalisuus. Itse esimerkiksi opetan koodaamista tällä hetkellä, Ylhäisi luettelee joitain työnkuvan muuttumisen syitä viime vuosina.

Vantaa ei ole päivittänyt lastentarhanopettajan tehtävän vaativuutta yli kymmeneen vuoteen

Sole Askola-Vehviläinen kertoo kokoavansa lastentarhaopettajien palkankorotuspyynnöt yhteen.

Mitä vaatimuksille sen jälkeen tapahtuu?

– Kunnallisella puolella yksittäisten ihmisten palkankorotusvaatimuksia ei käsitellä yksilöittäin. Ne käsitellään ammattiryhmittäin, Askola-Vehviläinen vastaa.

Askola-Vehviläisen mukaan tehtäväkohtaista palkkaa voidaan korottaa vain niin, että sama korotus tehdään kaikille saman ammattiryhmän edustajille.

Vantaalla neuvotellaan parhaillaan niin sanotusta järjestelyerästä. Neuvottelut ovat sattumalta käynnissä samaan aikaan lastentarhanopettajien palkkakampanjan kanssa.

Järjestelyvaraerä on työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa sovittava palkankorotus, joka neuvotellaan varsinaisten työehtosopimusneuvottelujen päättymisen jälkeen paikallisesti.

Kunnissa tosin sanoen neuvotellaan yhteistyössä ammattijärjestöjen kanssa, mille aloille ylimääräinen korotus kohdennetaan. Järjestelyvaraerä annetaan joillekin niistä aloista, jotka ovat KVTES:in eli kunta-alan yleisen virkaehtosopimuksen piirissä.

Lastentarhanopettajien lisäksi sopimukseen kuuluvat esimerkiksi sairaanhoitajat, lähihoitajat, sosiaalityöntekijät ja lastenhoitajat.

Erä on on 1,2 prosenttia kaikkien niiden alojen työntekijöiden yhteenlasketusta vuosittaisesta palkkasummasta.

Sen puitteissa ei kuitenkaan ole mahdollista jakaa nyt pyydettäviä satojen eurojen korotuksia, sanoo palkoista päättävä Vantaan henkilöstöjohtaja Kirsimarja Lievonen.

– Järjestelyeräkorotuksessa puhutaan kymmennistä, joskus jopa sadasta eurosta kuukausitasolla, Lievonen arvioi.

Hän korostaa, että neuvottelut ovat kesken eikä vielä ole päätetty, mille ammattiryhmille korotuksia tullaan jakamaan.

Lastentarhanopettajat vaativat korotusta tehtäväkohtaiseen palkkaan sillä perusteella, että työn vaativuus on kasvanut, mutta palkkaa ei ole siitä huolimatta tarkistettu.

Juuri tätä kunta-alan työnanantajia edustava keskusjärjestö KT Kuntatyönantajat selvittää parhaillaan valvontavaatimuksessaan kunnille. Valvontavaatimuksen esitti OAJ Ylen kerrottua kuntien välisestä "herrasmiessopimuksesta" pidättäytyä palkkakilpailusta, vaikka lastentarhaopettajan tehtäviä on pääkaupunkiseudulla täyttämättä useita satoja.

Uutinen herätti epäilyn, että kuntien palkkausjärjestelmää ei käytetä niinkuin työ- ja virkaehtosopimus edellyttää.

Vantaalla lastentarhanopettajan tehtävän vaativuuden arviointiprosessia ei ole tehty yli kymmeneen vuoteen. Voimassa oleva tehtävän kuvaus, johon nykyinen palkka perustuu, on laadittu vuonna 2007.

Pelkästään perusopetuksen opetussuunnitelmamuutokset heijastuvat varhaiskasvatukseen. Suomi on myös kansainvälistymässä kovaa vauhtia. Se ei voi olla heijastumatta koko koulutusjärjestelmään.

Sami Markkanen, opetusalan pääluottamusmies, Vantaa

Kirsimarja Lievosen mukaan lastentarhanopettajan työn vaativuus ei ole Vantaalla noussut ainakaan tuoreen lain myötä. Hänen mukaansa esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelmia, jotka tulivat lain myötä pakollisiksi, on Vantaalla laadittu jo aiemmin.

– Lapsen henkilökohtaisessa hoito- ja kasvatussuunnitelmassa on ollut sama henki kuin nyt nimeltään olevassa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa, Lievonen sanoo.

Vantaan opetusalan pääluottamusmies Sami Markkanen pitää kummallisena, että tehtävien vaativuus olisi pysynyt samana yli kymmenen vuotta.

– Jo pelkästään perusopetuksen opetussuunnitelmamuutokset heijastuvat varhaiskasvatukseen. Opetussuunnitelman uudistuksia mahtuu tälle välille ainakin yksi. Suomi on myös kansainvälistymässä kovaa vauhtia. Se ei voi olla heijastumatta koko koulutusjärjestelmään.

Markkanen myös arvostelee Vantaan tapaa suorittaa tehtävän vaativuuden arviointia. Se tehdään johtoryhmässä, eikä yhteistyössä työntekijöiden eli tässä tapauksessa lastentarhaopettajien kanssa, kuten työ- ja virkaehtosopimus edellyttäisi.

Sekä Askola-Vehviläinen että Lievonen kertovat, että lastentarhanopettajien tehtävänkuvausta päivitetään on Vantaalla parhaillaan. Valmistelu on saatu valmiiksi viime vuoden lopussa. Se odottaa pääluottamusmiesten käsittelyä ja työnantajan lopullista vahvistusta.

Valmistelusta vastannut Askola-Vehviläinen ei halua kommentoida sitä, esitetäänkö samalla muutosta myös palkkoihin.

– Prosessi on kesken. En voi sanoa, mitä olemme esittäneet, hän toteaa.

Lievonen taas kertoo, että tehtävänkuvausta on päivitetty lähinnä vastaamaan lakimuutoksen terminologiaa.

Kuntatyönantajat KT kertoo, että selvitys kuntien palkkausjärjestemien toimivuudesta eli vastaus OAJ:n jättämään valvontavaatimukseen valmistuu lähiviikkoina.

Lue lisää:

Helsinki arvioi lastentarhanopettajan työn vaativuutta jo vuosi sitten, mutta ei korottanut palkkaa – “Kyllä ilman muuta vaativuus lisääntyi”

"Kutsumus ei elätä!" – Lastentarhanopettajien mielenosoituksessa vaadittiin kovin sanoin lisää palkkaa

OAJ syyttää pääkaupunkiseudun kuntia lastentarhanopettajien palkoista: Törkeä hyökkäys opetusalaa kohtaan, laitonta

Pääkaupunkiseudun kunnilla herrasmiessopimus, että lastentarhanopettajien palkkoja ei nosteta – "Kutsun tätä palkkakartelliksi"

Helsinkiläinen lastentarhanopettaja ei laittaisi lastaan päiväkotiin, jossa työskentelee: "Pitää hymyillä, vaikka päivästä on tulossa kaaos"

Säästävätkö kunnat oikeasti pitämällä lastentarhaopettajien palkat alhaalla? Neljä syytä siihen, miksi pula pätevistä työntekijöistä voi käydä kalliiksi