5 vinkkiä pääsykokeisiin pänttäävälle: näin selviät kokeesta ilman valmennuskurssia

Tärkeintä on löytää itselle sopivimmat tavat oppia. Pääsykokeet muuttuvat nyt soveltavampaan suuntaan alasta riippumatta.

pääsykokeet
Tenttiin lukemista
Pääsykokeisiin valmistautuminen kysyy sinnikkyyttä ja hermoja. On hyvä muistaa, että oppia voi muutenkin kuin lukemalla.Minna Rinta-Tassi / Yle

Valmennuskurssit ovat iso bisnes. Esimerkiksi oikeustieteessä valmennuskurssin on käynyt Ylen muutaman vuoden takaisen kyselyn mukaan lähes yhdeksän kymmenestä opiskelupaikan saaneesta. Valtioneuvoston tuoreen tutkimuksen mukaan valmennuskurssit asettavat hakijat epätasa-arvoiseen asemaan, sillä kurssin käyminen on usein yhteydessä opiskelupaikan saamiseen.

Valintakokeisiin voi kuitenkin valmistautua ja niissä on mahdollista menestyä myös ilman valmennuskurssia. Monilla aloilla koetta muutetaan nyt soveltavampaan suuntaan. Käytössä on esimerkiksi aineistokoe, jonka materiaalin saa vasta koetilanteessa. Se vaatii kykyä omaksua ja soveltaa tietoa nopeasti. Kokosimme viisi vinkkiä ilman valmennuskurssia pääsykokeisiin valmistautuvalle.

1. Ota tarkasti selvää, mitä pääsykokeissa vaaditaan

Eri alojen pääsykokeissa vaaditaan eri asioita, mutta yleinen suuntaus on, että kirjojen ulkoa pänttäämisestä pyritään eroon. Soveltavia tehtäviä on entistä enemmän.

Pääsykoevaatimuksiin täytyy tutustua huolellisesti. Kannattaa myös selvittää, millaisia edellisten vuosien kokeet ovat olleet, ja onko ilmoitettu, miten koe mahdollisesti muuttuu tänä vuonna.

– Täytyy siis selvittää itselle, mitä on tarkoitus oppia ja asettaa itselleen tavoitteet, sanoo opintopsykologi Katri Ruth Itä-Suomen yliopistosta.

Monilla aloilla pääsykokeet muuttuvat juuri nyt paljon. Esimerkiksi kauppatieteellisen alan yhteiseen kokeeseen ei enää ole nimetty tiettyjä pääsykoekirjoja, vaan vaatimuksena on lukion oppimäärä tietyissä aineissa.

– Enää ei siis pärjää sillä, että opettelee kirjat ulkoa. Kokeessa haetaan asioiden ymmärtämistä, sanoo pääsuunnittelija Ulla Turunen Itä-Suomen yliopiston hakijapalveluista.

Tyttö lukee pääsykoekirjaa.
Kati Latva-Teikari / Yle

Myös oikeustieteen pääsykokeissa soveltavuutta pyritään lisäämään, vaikka alalla on perinteisesti vaadittu pienen nippelitiedon hallintaa.

Oikeustieteen asioita opetetaan lukiossa vain vähän, joten hakijan täytyy ajaa itsensä sisään alan termistöön ja ajattelutapaan.

– Pääsykokeissa on myös vaadittu, että oikeustapauksiin liittyviin kysymyksiin pitää vastata tietyllä tavalla. Tieto täytyy siis esittää oikeassa muodossa. Tämän vuoksi mallivastauksia kannattaa hakea netistä, vinkkaa oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestön Judican puheenjohtaja Jarkko Kontiainen Itä-Suomen yliopistosta.

2. Jätä aikatauluun väljyyttä

Pääsykokeisiin valmistautujan kannattaa tehdä itselleen lukujärjestys. On hyödyllisempää asettaa omalle oppimiselle vaikkapa viikkotavoitteet kuin vaatia itseltään tietyn sivumäärän lukemista joka päivä. Joidenkin asioiden omaksuminen voi viedä pidempään ja toisista pohjatiedot saattavat olla paremmat. Varaa aikaa kertaamiselle.

– Liian tiukkaa ja ylioptimistista lukujärjestystä ei mielestäni kannata laatia. Jos suunnitelma ei pidä, motivaatio voi nuupahtaa, opintopsykologi Katri Ruth sanoo.

Tenttiin lukemista
Minna Rinta-Tassi / Yle

Tärkeää on kuitenkin pysyä tekemisen rytmissä kiinni, eikä lukea vain silloin, kun sattuu huvittamaan.

Välitavoitteiden saavuttamista voi testata kysymällä itseltään kysymyksiä aiheesta ja vastaamalla niihin.

– Kannattaa myös välillä kirjata ylös, mitä kaikkea on jo oppinut. Se kasvattaa opiskeluintoa, Katri Ruth vinkkaa.

3. Kokeile erilaisia oppimisen tapoja

Yksi oppii lukemalla, toinen kuuntelemalla ja kolmas keskustellen. Pääsykokeisiin valmistautuessa kannattaa testata erilaisia opiskelutekniikoita.

– Eri teemoista voi tehdä käsitekarttoja tai hankalan kohdan kirjassa voi nauhoittaa ja kuunnella sitä useampaan kertaan, opintopsykologi Katri Ruth sanoo.

– Kannattaa jäsennellä asioita laatikoihin ja himmeleihin, että ymmärtää asioiden väliset suhteet, neuvoo oikeustieteen opiskelija Jarkko Kontiainen.

Joukko lukiolaisia ja yläkoululaisia pöydän ympärillä pohtimassa ongelmanratkaisutehtävää.
Jarkko Riikonen / Yle

Opintopiirin perustaminen saattaa olla hyvä idea, sillä toisilta pänttääjiltä saa vertaistukea ja hankalia asioita voi käydä läpi yhdessä. Vähintäänkin kannattaa pyytää kaveria kuuntelemaan ja selittää hänelle oppimaasi. Se paljastaa, oletko todella sisäistänyt asian. Tieto jäsentyy, kun sitä puhuu ääneen.

Sopiva opiskeluporukka voi löytyä myös netistä. Keskustelupalstoilla vaihdetaan ahkerasti ajatuksia pääsykokeista, ja opintopiiri voi kokoontua myös virtuaalisesti.

4. Valmistaudu koetilanteeseen

Valmennuskursseilla järjestetään usein harjoituskokeita, joissa olosuhteet muistuttavat pääsykoetilannetta. Harjoituskokeen voi järjestää myös itse. Useimpien alojen edellisten vuosien pääsykoetehtävät löytyvät netistä.

Pääsykokeet on monesti rakennettu niin, että niissä tulee kiire. Edellisten vuosien kokeita tekemällä valkenee, millaisessa tahdissa tehtävistä pitäisi selvitä. Välineet ja vastaustekniikka kannattaa ottaa haltuun. Esimerkiksi lääketieteellisen valintakoetta varten laskimen käyttöä on syytä kerrata.

Kannattaa myös välillä kirjata ylös, mitä kaikkea on jo oppinut. Se kasvattaa opiskeluintoa.

Katri Ruth

Pääsykokeeseen on hyvä valmistautua myös henkisesti, sillä koetilanne on stressaava ja paineistettu.

– Jo etukäteen voi käydä mielessään läpi tilannetta, jossa kaikki istuvat salissa tekemässä pääsykoetta. Oman jännityksen hallintaa voi opetella esimerkiksi hengitys- ja rentoutumisharjoituksilla, joita löytyy netistä, opintopsykologi Katri Ruth neuvoo.

5. Muista lepo, uni ja palautuminen

Vanha viisaus kuuluu, että lukemisessa laatu on tärkeämpää kuin määrä. Vaikka pääsykokeisiin valmistautuminen vaatii työtunteja, ei ylipitkistä lukupäivistä yleensä ole hyötyä.

– Oppiminen on tehokkaampaa, kun huolehtii palautumisen hetkistä joka päivä. Välillä on hyvä pitää kokonaan vapaapäivä lukemisesta, Katri Ruth sanoo.

Nainen makaa sohvalla.
Augustina Jämsä / Yle

Hän korostaa riittävän unen merkitystä. Nukkuessa tieto järjestyy aivoissa.

Kun motivaatio on kova ja tavoite korkealla, lukemisesta voi olla vaikea irrottautua.

– Silti täytyy malttaa syödä, levätä ja viettää vapaa-aikaa. Se edistää myös kokeessa pärjäämistä, oikeustieteen opiskelija Jarkko Kontiainen sanoo.