Turun Ruissalossa jatketaan peurojen ja kauriiden ampumista – luonnonsuojelualueen tammimetsiä uhkaavista eläimistä halutaan eroon

Ruissalon saarella sijaitsevat Suomen laajimmat ja arvokkaimmat tammimetsiköt.

Luonto ja ympäristö
Metsäkauriita
Paula Koskinen / Yle

Turun Ruissalossa sallittiin viime syksynä ja talvena ensimmäistä kertaa metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen metsästys. Saaliiksi saatiin 73 kaurista ja 18 peuraa.

– Metsästystä on tarkoitus jatkaa myös tänä vuonna, sanoo luonnonsuojelutarkastaja Emma Kosonen Turun ympäristönsuojelutoimistosta.

Metsästyksellä halutaan suojella Ruissalon ainutlaatuista luontoa ja erityisesti tammimetsikköjä. Räjähdysmäisesti kasvanut kauris- ja peurakanta syö laiduntaessaan kaiken eteen tulevan ja suihin menevät sujuvasti myös tammien vesat ja versot.

Paljon metsäkauriita pellolla Ruissalossa
Metsäkauriit kerääntyvät Ruissalon pelloilla ruokailemaan keväisin sankoin joukoin.Paula Koskinen / Yle

– Tammien ja muiden jalojen lehtipuiden turvaamiseksi tähän metsästystoimintaan on ryhdytty, Kosonen sanoo.

Suojellaan tammia ja muita jalopuita

Tuhannen hehtaarin suuruisella Ruissalon saarella on Suomen oloissa ainutlaatuinen tammimetsikkö. Vanhimmat puut ovat yli 400 vuotta vanhoja.

Ruissalon metsäkauriskanta on ilmeisesti manner-Suomen tihein ja kanta on uhka tammien uusiutumiselle. Viime vuonna metsäkauriita laskettiin olevan yli 200.

Emma Kosonen, va. luonnonsuojelutarkastaja, ympäristönsuojelu, Turun kaupunki
Emma Kosonen.Yrjö Hjelt / Yle

– Todellinen määrä saattoi olla kuitenkin jopa 400, sanoo Emma Kosonen.

Valkohäntäpeuroja saarella lienee muutama kymmenen. Ruissalossa suoritetaan parhaillaan kauriiden kannanlaskentaa. Ennakkotietojen mukaan määrä on edelleen varsin suuri.

– Metsästys ei juurikaan vaikuttanut kantaan, että kyllä niitä vähintään on pari sataa yksilöä, sanoo Turun seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Lasse Heimo.

Kanta lisääntyy, kun pedot puuttuvat

Ampumisesta huolimatta metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen kanta voi lisääntyä Ruissalossa, sillä eläimiä myös ui saarelle ja osa tulee sinne talvella jäitä pitkin.

Lasse Heimo, kiikaroi, Turunseudun riistanhoitoyhdistys, toiminnanohjaaja
Lasse Heimo suorittamassa metsäkauriiden laskentaa Ruissalossa.Yrjö Hjelt / Yle

– Niiden määrä lisääntyy koko ajan, kun täällä ei ole petoja, jotka verottaisivat kantaa. Ainoastaan liikenne ja metsästys vähentävät eläinten määrää, sanoo Lasse Heimo.

Emma Kosonen sanoo, että turkulaisten silmissä Ruissalo on tähän mennessä mielletty jonkinlaiseksi erikoisalueeksi, jossa ei voisi metsästää. Kokemukset kuitenkin rohkaisivat siihen, että saarella voi metsästää jatkossakin.

– Jahti sujui hyvin, eikä kaupunkilaisilta tullut negatiivisia kommentteja, Kosonen sanoo.

Metsäkauris Ruissalossa
Metsäkauris Ruissalon pellolla.Paula Koskinen / Yle

Mikä sitten olisi sopiva määrä kauriita Ruissalossa? Emma Kososen mielestä kauriita voisi olla 100–200, mutta Lasse Heimon mielestä oikeampi määrä olisi 50–100.

Emma Kosonen sanoo, että Turun kaupungilla ei ole mitään intressejä säilyttää valkohäntäpeuroja Ruissalossa. Ne voitaisiin ampua vaikka kaikki.

– Se on Pohjois-Amerikasta tuotu vieraslaji. Valkohäntäpeurakanta on tarkoitus saada Ruissalosta kokonaan pois.

Liha on tarkoitettu turkulaisten suihin

Metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen metsästys Ruissalossa toteutetaan kyttäämällä. Ajometsästystä Ruissalossa ei harjoiteta. Eläimet ammutaan kiväärillä, haulikolla tai metsästysjousella ja eläinten liha on laitettu yleiseen myyntiin.

– Tarkoitus on, että se tulee turkulaisten käyttöön. Sitä myydään REKO-torilla ja Kaarinan riistatalolla. Vielä on viime talvena ammuttua lihaa jäljellä, Lasse Heimo sanoo.

Ruissalon lisäksi metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja on runsaasti myös muilla Turun kaupungin saarilla, kuten esimerkiksi Hirvensalossa ja Kakskerrassa. Niitä on jopa keskustan alueella.

Lasse Heimo, Turunseudun Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja
Lasse Heimo.Yrjö Hjelt / Yle

– Kanta on tiheä ja työntyy koko ajan lähemmäs kaupunkia, Heimo sanoo.

– Eläinten kaupungistuminen on ihan maailmanlaajuinen ilmiö. Esimerkiksi nämä pienet hirvieläimet selvästi hyötyvät ilmastonmuutoksesta, jatkaa Emma Kosonen.