Roskakala kelpaa nyt koululaisillekin: Katso laskurista, kuinka monta särkeä tarvitaan ruokkimaan sinun koulusi

Vähempiarvoisesta järvikalasta tehdään kalamassaa, josta pyöritetään pullia. Särkibisnes käy nyt kuumana, minkä innoittamana uutisluokkalaiset koodasivat särkipullalaskurin.

kouluruoka
Särkisaalis.
Esa Huuhko / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Valitse allaolevasta liukurista oppilasmäärä ja laske kuinka monta särkeä oma koulusi tarvitsee:

Oppilaita: 1

Laske

Ylen uutisluokkalaiset Teemu Myllärinen ja Ville Viinikka Mänttä-Vilppulasta Koskelan yläkoululta koodasivat laskurin, jolla voit tarkistaa montako särkeä talouskeittiön tilaamaan kalapullasatsiin menee.

Ennen kuin kalapulla on lautasella, on järvikala käynyt läpi monta vaihetta. Kävimme kalapullan alkulähteillä Kyrösjärven rannalla Ikaalisissa.

Särki, sulkava ja lahna käyvät kaupaksi

Rospuutto vaihtuu avokalastuskaudeksi. Yrittäjä Heikki Viitakoskella alkaa kiireinen sesonki. Arvokaloja käsitellyt yrittäjä aloittaa nyt toista kautta järvikalamassan tuottajana. Kysyntää on.

– Särkibisnes käy nyt kuumana. Tästä on tullut paljon positiivista palautetta, kun on saatu markkinat tällaiselle kalalle.

Särjen lisäksi Viitakoski tekee kalamassaa myös sulkavasta ja lahnasta.

– Suomen järvet ovat kaikki täynnä tämmöistä ennen hyödyntämätöntä kalaa.

Kalastajan kalansaalis veneessä Kyrösjärvellä
Kalat jäähdytetään nopeasti jo järvellä.Heikki Viitakoski

Matka järvestä pakastemassaksi on lyhyt

Ammattilaiset nostavat pyytämänsä kalat veneessä suoraan isoon laatikkoon, missä ne jäähdytetään jäähilevedessä jo järvellä nollaan. Perkuu tapahtuu Viitakosken tuotantohallissa Ikaalisissa koneilla, jotka on kehitetty yhteistyössä konepajayrittäjän kanssa.

– Koneellisesti perataan kaikki. Sitten kalat suomustetaan. Lopuksi ne laitetaan painemassauskoneeseen, missä kone pystyy erottelemaan sen ihan pelkän lihan.

– Ei jää yhtään ruotoa, ei suomua, ei nahkaa. Pakkaukseen tulee pelkkä liha, se on ihan 100 prosenttisesti kalanlihaa, Heikki Viitakoski kuvailee koneidensa tarkkuutta.

Kalankäsittelykoneiden kehittely ei ole ollut helppoa, sillä tarpeet vaihtelevat kalan mukaan.

– On siinä omat haasteensa, esimerkiksi kokojakauma: 40 gramman särjestä tommoseen 3,5 kg lahnaan pitäisi pystyä.

Kalamassan matka jatkuu pakastettuna Ikaalisista kalapullatehtaaseen Sastamalaan.

Sulkavia kalankäsittelylaitoksessa
Myös sulkavasta saa kalapullia.Heikki Viitakoski

Kyrösjärvessä järkyttävä määrä sulkavaa

Kyrösjärven rannalla asuva Heikki Viitakoski toimii itsekin kalastajana, mutta työllistää lisäksi noin 50 muuta kalastajaa.

– Monelle ammattikalastajalle tämä on tärkeä palkanlisä. Kyrösjärvestä saadaan tosi iso osa vuoden särkitarpeesta. Sulkavakantakin on ihan järkyttävä.

Viitakoski sai viime syksynä nuotalla yhdellä kerralla 4 000 kiloa pientä sulkavaa.

– Se oli minulle itsellenikin järkytys, kuinka hirveitä kalamääriä Kyrösjärvessä on.

Heikki Viitakoski
Ei ole olemassa roskakalaa, sanoo kalatalousyrittäjä Heikki Viitakoski.Mari Vesanummi / Yle
Kuuntele: Heikki Viitakosken kalajalostamossa Ikaalisissa käsitellään vuosittain 250 000 kiloa särkeä, lahnaa ja sulkavaa. Näistä perataan kalamassaa, joka lähtee eteenpäin jatkojalostukseen. Viitakosken mukaan "särkibisnes" on nyt kuuma ala, jossa on paljon potentiaalia. Mari Vesanummi poikkesi Ikaalisiin jututtamaan kalayrittäjää juuri ennen jäidenlähtöä ja vilkasta avokalastussesonkia.