"Mitä jos minun elämä onkin tässä?" Kohdunkaulansyövän täsmähoidolla pelastettu KYSissä jo monen nuoren naisen elämä

Lyhyellä etäisyydellä annettavassa sädehoidossa säteily kohdistetaan suoraan kasvaimeen, jolloin vältetään muiden kudosten vaurioituminen.

syöpähoidot
Janna Vuori
Matti Myller / Yle

Kohdunkaulansyöpä iskee erityisesti nuoriin, 30–45-vuotiaisiin naisiin.

Yksi sairastuneista on oululainen Janna Vuori, joka sai syöpädiagnoosin viime joulukuussa. Kahden lapsen äidille tieto oli pysäyttävä.

– Kyllä se oli melkoinen yllätys, vaikka tavallaan olin jo osannut sitä vähän aavistaa. Mutta kyllä se on aina kova paikka kuulla se, Vuori sanoo maatessaan Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) heräämöhuoneessa.

Vastaavan syöpädiagnoosin saa vuosittain 160–170 naista. KYSin naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin Ester Jääskeläisen mielestä kaikki ne, jotka hoidosta hyötyvät, pyritään myös hoitamaan.

– Näillä potilailla on – jos he parantuvat – monia kymmeniä vuosia täyspainoista elämää edessään. He ovat työkykyisistä ihmisiä, joista monella on pieniä lapsia.

Papatarkastukset ovat 1960-luvulta alkaen vähentäneet kohdunkaulansyövän esiintymistä.

Ester Jääskeläinen
Erikoislääkäri Ester Jääskeläisen mukaan brakyhoidolla on saatu hyviä tuloksia.Matti Myller / Yle

Täsmäsäteilytystä sisältäpäin

Kohdunkaulansyöpää pyritään yleensä hoitamaan kemosädehoidolla eli ulkoisella sädehoidolla ja solunsalpaajalääkityksellä.

KYSissä on kuitenkin menty tätä huomattavasti pidemmälle, kudosten sisään. Sairaalassa on jo kymmenkunta vuotta ollut käytössä brakyhoito eli lyhytetäisyyksinen sädehoito, jossa kohdun sisälle asetetaan lähdeasetin.

Brakyhoidon lähdeasetin
Brakyhoidossa käytetään lähdeasettimia ja neuloja. Niiden avulla pystytään säteily kohdistamaan tarkemmin halutulle hoitoalueelle.Matti Myller / Yle

Asettimeen kiinnitetään neuloja, joita pitkin ohuen vaijerin päähän kiinnitetty pieni, korkea-aktiivinen säteilylähde saadaan lähelle kasvainta. Näin säteily saadaan täsmäytettyä kudoksen sisäpuolelta suoraan kasvaimeen.

– Meillä on keskimäärin käytössä kuusi neulaa. Muistan yhden tapauksen, jossa käytössä oli 16 neulaa. Se oli aika työlästä kaikin puolin, sanoo KYSin syöpäosaston sairaalafyysikko Janne Heikkilä.

Jokaiselle potilaalle oma hoitosuunnitelma

Heikkilä laskee kullekin potilaalle yksilöllisen sädehoitosuunnitelman sen jälkeen, kun lääkäri on piirtänyt sädehoitoalueet potilaasta otettuihin magneettikuviin. Suunnitelmassa määritellään, kuinka kauan säteilylähde on kussakin neulassa ja kohteessa.

Janne Heikkilä
Sairaalafyysikko Janne Heikkilä laskee kullekin potilaalle yksilöllisen hoitosuunnitelman.Matti Myller / Yle

Ester Jääskeläisen mukaan pieniä kasvaimia pystytään hoitamaan myös ilman neuloja.

– Jos kasvain on vähänkin isompi, neuloilla päästään huomattavasti parempaan hoitotulokseen. Niiden avulla hoitoalue saadaan levitettyä sivuille ja reunoille.

Brakyhoidon tarkkuus mahdollistaa myös sen, että säteily suuntautuu kasvaimeen eikä sen vieressä oleviin elintärkeisiin elimiin, kuten esimerkiksi virtsarakkoon ja suolistoon.

Brakyhoidon hoitosuunnitelma
Säteily kohdistetaan hoitosuunnitelmaan merkitylle punaiselle alueelle, jonka sisällä oleva turkoosi alue on kasvain. Vaalea alue oikealla on virtsarakko, joka halutaan säästää säteilyltä.Matti Myller / Yle

"Yli puolet potilaista paranee"

Varsinainen sädehoito kestää viidestä minuutista puoleen tuntiin. Hoitoa annetaan kahden viikon aikana yhteensä neljä kertaa.

Yhden potilaan brakyhoito maksaa runsaat 20 000 euroa. Ester Jääskeläisen mielestä se kannattaa, sillä tulokset ovat hyviä.

– Tämä hoito auttaa potilaita huomattavasti. Suurempi osa potilaista paranee kuin mitä kuolee, hän havainnollistaa.

Brakyhoito
Brakyhoito kestää viidestä minuutista puoleen tuntiin, mutta sitä edeltää useiden tuntien valmisteleva työ.Matti Myller / Yle

Janna Vuoren hoidot alkavat olla jo loppusuoralla, ja ajatukset ovat jo tulevassa kesässä.

– Tämän jälkeen saa olla taas kotona, mutta toivottavasti terveenä. Pääsen sitten kuntoutumaan ennen töihin paluuta.