Mitä todella tapahtui SPR:n Laitilan vastaanottokeskuksessa? Kaksi erilaista versiota tapahtumista

Laitilan vastaanottokeskuksen toiminta lopetettiin lähes vuosi sitten. Osa siellä työskennelleistä vapaaehtoisista on sitä mieltä, että keskuksen toiminta pitäisi selvittää perusteellisesti. SPR ei havainnut keskuksessa ongelmia.

vastaanottokeskukset
Teuvo Siniste ja Greta Jokinen, Laitila
Teuvo Siniste ja Greta Jokinen tyhjentyneen Laitilan vastaanottokeskuksen pihamaalla.Yrjö Hjelt / Yle

LaitilaSyksyllä 2015 Varsinais-Suomessa sijaitsevaan Laitilaan perustettiin SPR:n vastaanottokeskus, kun Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Laitilaan heistä päätyi parisataa.

Greta Jokinen oli yksi SPR:n vapaaehtoisista, joka innostui auttamaan lähinnä Lähi-idästä saapuneita turvapaikanhakijoita.

– Lähdin mukaan, koska halusin auttaa hädässä olevia, sanoo 75-vuotias Greta Jokinen nyt, lähes kolme vuotta myöhemmin.

Eläkkeellä olevalla Jokisella oli aikaa. Hän teki työtä ilman palkkaa, usein kahdeksan tuntia päivässä.

– Kaikkiaan 730 tuntia viidessä kuukaudessa, Jokinen muistelee.

Greta Jokinen työskenteli vaatehuollossa ja sisusti vastaanottokeskuksen asuntoja.

– Halusin, että turvapaikanhakijoilla olisi Laitilassa mahdollisimman inhimilliset olot.

Greta Jokisen kaltaisia vapaaehtoisia toimi 10 000 asukkaan Laitilassa parhaimmillaan 120. Heidän lisäkseen vastaanottokeskuksessa työskenteli 12 vakituista, SPR:n palkkaamaa työntekijää.

Aluksi kaikki sujui hyvin, auttamisen halu oli suuri. Sitten tapahtui jotain, joka kaivertaa edelleen Laitilan vastaanottokeskuksessa työskennelleitä vapaaehtoistyöntekijöitä, vaikka vastaanottokeskuksen lopettamisesta on kulunut jo lähes vuosi.

Tyhjä keinu, Laitilan vastaanottokeskus, SPR
Tyhjä leikkikenttä Laitilan vastaanottokeskuksen pihamaalla.Yrjö Hjelt / Yle

Laitilan SPR:n paikallisosasto kokosi viime marraskuussa yhteenvedon vastaanottokeskuksen vapaaehtoisten havaitsemista epäkohdista. Paikallisosaston puheenjohtajan Teuvo Sinisteen allekirjoittama kirje välitettiin Punaisen Ristin Lounais-Suomen piirin tietoon.

Kirjelmässä kerrottiin vastaanottokeskuksen työntekijöiden käyttäytyneen huonosti Laitilan vapaaehtoisia kohtaan. Myös turvapaikanhakijoille oltiin kirjelmän mukaan tarpeettoman tylyjä. Osa vapaaehtoisista koki palkattujen työntekijöiden käyttäytymisen jopa rasistisena.

Lounais-Suomen piiri tutki kirjelmässä esitetyt väitteet, mutta ei löytänyt vastaanottokeskuksen tai sen henkilökunnan toiminnasta moitittavaa.

Myöskään Suomen Punaisen Ristin kotimaan valmiustoiminnan päällikkö Leena Kämäräinen ja kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi eivät muista, että Laitilan vastaanottokeskuksen toiminnassa olisi havaittu erityisiä ongelmia.

Kertomuksia nöyryytyksestä ja alistamisesta

Ylen haastattelemat vapaaehtoiset kertovat pettyneensä pahasti selvityksen tulokseen. Laitilan vapaaehtoisia edustava paikallisosaston puheenjohtaja, itsekin vapaaehtoisena työskennellyt Teuvo Siniste kertoo, että SPR:n piirin tekemä selvitys ei vastannut heidän huoleensa keskuksen toiminnan ongelmista.

Siniste ja toinen vapaaehtoisena työskennellyt Greta Jokinen antavat esimerkin turvapaikanhakijoihin kohdistuneesta nöyryytyksestä.

– Kun täitarkastuksia tehtiin, heidät laitettiin polvilleen. Muut katsoivat vierestä ja nauroivat. Se oli minun mielestäni niin kauheaa alistamista kuin olla voi, Jokinen kertoo.

– Turvapaikanhakijoille ei annettu ihmisarvon mukaista kohtelua, ja heitä uhkailtiin poliisilla, sanoo Teuvo Siniste.

Laitilan SPR:n osasto oli yhteydessä SPR:n piiritoimistoon. Heidän mielestään Laitilan vastaanottokeskuksen työntekijät nöyryyttivät turvapaikanhakijoita ja toimivat rasistisesti.

Turvapaikanhakijoille ei annettu ihmisarvon mukaista kohtelua, ja heitä uhkailtiin poliisilla.

Teuvo Siniste

Erityisen ankarasti moitittiin vastaanottokeskuksen johtajaa Miska Keskistä.

– Koko SPR:n Laitilan osaston hallitus oli sitä mieltä, että vastaanottokeskuksen toimintaa hoidettiin huonosti, sanoo puheenjohtaja Teuvo Siniste.

Keskinen kiistää Ylen haastattelussa syytökset vastaanottokeskuksen huonosta johtamisesta ja epäasiallisesta käyttäytymisestä. Keskinen kertoo olevansa loukkaantunut erityisesti syytöksistä, joiden mukaan keskuksessa olisi esiintynyt rasismia.

Rasismia ei suvaita

Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen korostaa, että SPR:llä on rasismin suhteen nollatoleranssi. Heikkisen mukaan Laitilassa ei havaittu rasistista toimintakulttuuria, kun asiaa kantelun vuoksi selvitettiin.

– Mielestäni toiminta Laitilassa oli hyvää, ja sitä johdettiin ammattimaisesti Punaisen Ristin periaatteiden mukaan, Heikkinen sanoo.

Pauli Heikkinen, SPR
SPR:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen.Yrjö Hjelt / Yle

Vastaanottokeskuksen johtajana toiminut Miska Keskinen sanoo olevansa loukkaantunut rasistin leimasta.

– Tuntuu pahalta, että epäillään ja koko henkilökuntaa epäiltiin. Ei meistä saa rasisteja tekemälläkään, kiteyttää Keskinen.

Hän kiistää ehdottomasti uhkailleensa turvapaikanhakijoita poliisilla. Keskinen ei kertomansa mukaan uhannut missään vaiheessa kutsua poliisia paikalle.

SPR:n ystävätoiminnan ja vastaanottokeskuksessa vapaaehtoisena toimimisen välillä on iso ero. Sen eron ymmärtäminen hämärtyi Laitilassa

Pauli Heikkinen

Miska Keskinen ja Pauli Heikkinen epäilevät, että osa Laitilan vastaanottokeskuksen ongelmista johtuu väärinkäsityksistä. Osa vapaaehtoistyöntekijöistä ei ymmärtänyt, kuinka vastaanottokeskuksessa toimitaan.

– Suurin osa valittajista ei osallistunut Punaisen Ristin vapaaehtoistyöntekijöiden koulutukseen, ja heillä oli pelisäännöt hukassa, Keskinen toteaa.

Hän kertoo esimerkin:

– Kun SPR teki päätöksen, että vastaanottokeskuksessa ei enää tarvita vaateapua, niin osa vapaaehtoisista vei vaatteita turvapaikanhakijoille salaa. Kun tähän puututtiin, siitä loukkaannuttiin.

Miska Keskisen mielestä vapaaehtoiset eivät ymmärtäneet myöskään sitä, että vastaanottokeskuksen asiakkaita pitää kohdella tasapuolisesti.

– SPR:n ystävätoiminnan ja vastaanottokeskuksessa vapaaehtoisena toimimisen välillä on iso ero, ja sen eron ymmärtäminen hämärtyi Laitilassa, sanoo Pauli Heikkinen.

Laitilan tilanne täysin poikkeuksellinen

Pauli Heikkisen mukaan Laitilan vastaanottokeskuksen toiminnasta valittaneita vapaaehtoistyöntekijöitä on vain muutama. Heikkisen mielestä aihetta huoleen ei yleisellä tasolla ole.

– Laitilan vastaanottokeskuksen tilanne on ollut täysin poikkeuksellinen. Vastaavaa palautetta ei ole muualta tullut, sanoo Heikkinen.

SPR:n Laitilan osaston puheenjohtaja Siniste kertoo toista. Hänen mukaansa alunperin toiminnassa mukana ollut 120 vapaaehtoisen joukko supistui nopeasti.

– Monet vapaaehtoiset lopettivat, kun heidän työtään ei arvostettu, Siniste sanoo.

Sinisteen mukaan työntekijöillä oli Laitilan vastaanottokeskuksessa myös seurustelusuhteita turvapaikanhakijoiden kanssa. Tämä myönnetään myös SPR:ssä. Vastaanottokeskuksen johtajan Miska Keskisen mukaan suhteita oli yhteensä neljä.

– On kohtuutonta, että niitä oli niin monta, hän myöntää.

Myös muissa vastaanottokeskuksissa syntyi intiimejä suhteita turvapaikanhakijoiden ja työntekijöiden välille. Tässä mielessä Laitila ei siis ollut poikkeus muiden vastaanottokeskusten joukossa.

Seksisuhteet eivät ole soveliaita

SPR:n kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi myöntää, ettei vastaanottotoiminta sujunut syksyn 2015 paineessa niin eettisesti kuin olisi pitänyt. SPR joutui muun muassa irtisanomaan vastaanottokeskusten henkilökuntaa seksi- ja seurustelusuhteiden vuoksi.

– Vastaanottokeskusten henkilökunta ei voi olla intiimissä suhteessa turvapaikanhakijoiden kanssa. Järjestönä emme voi estää ihastumisia, mutta seksi- ja seurustelusuhteet eivät kuulu vastuulliseen vastaanottotoimintaan, Löövi sanoo.

Kalle Löövin mukaan irtisanomiset ajoittuivat alkuvuoteen 2016. Irtisanottuja oli kymmenkunta. Osa parisuhteen aloittaneista työntekijöistä irtisanoutui itse.

– Irtisanomisten jälkeen tilanne korjaantui. Vastaanottokeskusten henkilökunta ymmärsi, että intiimit suhteet asukkaiden kanssa on yksiselitteisesti kielletty. Kiellettyä on myös kaikenlainen alistaminen ja simputus. SPR:n toimintatapojen on kestettävä julkinen tarkastelu, toteaa Löövi.

Lakkautuspäätös kiristi tilannetta

Löövi kehuu vapaaehtoisten työpanosta Laitilan vastaanottokeskuksessa. SPR:n keskusjohdossa heidän työtään arvostettiin ja arvostetaan yhä.

– Olin paikalla Laitilan vastaanottokeskuksen avajaisissa. Havaitsin lähietäisyydeltä, kuinka sitoutuneita kuntalaiset ja vapaaehtoiset olivat auttamaan Punaista Ristiä turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa. Olen ylpeä siitä työstä, jota vapaaehtoiset Laitilassa tekivät.

Patjoja ikkunan takana, lakkautettu, SPR Laitilan vastaanottokeskus
Laitilan vastaanottokeskus on nyt tyhjä.Yrjö Hjelt / Yle

Ilmapiiri Laitilan vastaanottokeskuksessa kiristyi monin tavoin Maahanmuuttoviraston tekemän lakkautuspäätöksen jälkeen. Löövi arvelee, että vakituisen henkilökunnan ja vapaaehtoisten välinen luottamuspula sekä erimielisyydet johtuvat keskuksen lakkautuspäätöksen tuottamasta pettymyksestä.

Löövin mukaan vakituisen henkilökunnan työmotivaatio hupeni ja vapaaehtoistyöntekijät kokivat, ettei heidän työpanostaan arvostettu oikealla tavalla.

– On ymmärrettävää, että jälkipuheita tulee, kun arvokkaaksi koettu työ lopetetaan. Sekä vakituinen henkilökunta että vapaaehtoistyöntekijät olisivat halunneet jatkaa työtään. Myös Laitilan kunnanhallitus yritti pitää viimeiseen saakka kiinni vastaanottokeskuksesta, Löövi sanoo.

SPR:n piirihallituksen vastaus ei tyydytä vapaaehtoisia

SPR:n Laitilan osasto teki marraskuussa 2017 yhteenvedon Laitilan vastaanottokeskuksen toiminnasta. Siinä kerrotaan ongelmista vakituisen henkilökunnan ja vapaaehtoisten välillä, turvapaikanhakijoiden huonosta kohtelusta sekä siitä, etteivät vakituiset työntekijät olleet sitoutuneet SPR:n arvoihin.

Kirjoituksen laatineet olisivat halunneet SPR:ltä selvityksen ja vastineen, miksi Laitilassa kävi niin kuin kävi. Nyt, puoli vuotta myöhemmin, he odottavat yhä heitä tyydyttävää vastausta.

– Emme ole saaneet vastausta työntekijöiden epäinhimilliseen käyttäytymiseen emmekä siihen, kuinka tällaisia ihmisiä voi työskennellä Punaisessa Ristissä, sanoo Teuvo Siniste.

Olisi pitänyt kuunnella asukkaitakin eikä vain työntekijöitä.

Greta Jokinen

SPR:n Varsinais-Suomen piirihallituksen puheenjohtaja, Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta sai tehtäväkseen selvitellä Laitilan ongelmallista tilannetta. Virran mielestä SPR:n toiminnassa ei ole ollut moitittavaa.

– Asia on käsitelty loppuun, Virta sanoo.

Greta Jokisen mielestä SPR:n selvitykset Laitilan vastaanottokeskuksen toiminnasta ovat puutteelliset.

– Olisi pitänyt kuunnella asukkaitakin eikä vain työntekijöitä.

Vaitiolovelvollisuus estää kertomasta kaikkea

Laitilan vastaanottokeskuksen johtajana toiminut Miska Keskinen sanoo, että turvapaikanhakijat eivät aina puhu totta. Hän arvelee, että he ovat saattaneet kertoa vapaaehtoisille muunneltua totuutta edistääkseen omaa asiaansa.

Tästä on voinut syntyä väärinkäsityksiä ja epäluuloja vapaaehtoistyöntekijöiden ja vakituisen henkilökunnan välille.

– Mutta me emme voi kertoa vaitiolovelvollisuuden vuoksi kaikkea, mitä tiedämme, Keskinen sanoo.

Toivon, että Laitilan osaston kanssa jatketaan keskustelua ja puhdistetaan tämä asia.

Pauli Heikkinen

SPR:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen huokaisee syvään. Hän sanoo kerta toisensa jälkeen, että Laitilassa ei ole kohdeltu huonosti sen enempää turvapaikanhakijoita kuin vapaaehtoistyöntekijöitäkään.

– Toivon, että Laitilan osaston kanssa jatketaan keskustelua ja puhdistetaan tämä asia. Ei meillä ole mitään hampaankolossa heitä vastaan, Pauli Heikkinen sanoo.

Puutteita johtamisessa ja työsuojelussa

Punaisen Ristin vastaanottokeskusten määrä on enää vajaa kolmannes vuoden 2016 tilanteesta. Keskuksia on nyt 26. Vastaanottotoiminnan kuumimpaan aikaan, alkuvuodesta 2016, SPR:n vastuulla oli kaikkiaan 109 vastaanottokeskusta.

Kotimaan valmiustoiminnan päällikkö Leena Kämäräinen ei muista Laitilaa mitenkään mustana pisteenä Punaisen Ristin ylläpitämien vastaanottokeskusten kartalla. Kämäräinen muistuttaa, että kaikissa työyhteisöissä on ongelmia.

– Kun ongelmia ilmaantuu, ne pitää ratkaista. Työyhteisön ongelmat ratkaistaan SPR:ssä paikallistasolla. Keskusten johtajilla ja piirien puheenjohtajilla on vastuu vastaanottokeskuksissa työskentelevän henkilökunnan hyvinvoinnista.

Leena Kämäräinen korostaa, että SPR:n keskusjohto ohjeistaa ja tukee, mutta työyhteisön ongelmat on kyettävä ratkaisemaan paikallisesti. Punainen Risti tarjoaa työsuojelupalvelut myös vapaaehtoistyöntekijöille, vaikkei laki tätä edellytä.

– Vastaanottokeskusten johdon on pidettävä huolta kaikista työntekijöistä. Kaikkien työpanos on yhtä tärkeä. Meillä ei voi olla kahden kerroksen työväkeä, Kämäräinen kiteyttää.

SPR, Laitilan vastaanottokeskus, tyhjillään 2018
Laitilan vastaanottokeskus.Yrjö Hjelt / Yle

Laitila kaipaa edelleen vastauksia

Laitilan vastaanottokeskus lakkautettiin elokuussa 2017. Osa Laitilan vastaanottokeskuksessa vapaaehtoisena työskennelleistä kaipaa SPR:ltä edelleen vastausta, menikö kaikki Laitilassa oikein.

– Tämä kuulostaa vähän oudolta, kun ne pyydetyt vastaukset on lähetty heille jo useampi kuukausi sitten, SPR:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen sanoo.

– Se ei vastannut, sitä mitä odotettiin. Emme ole saaneet kunnon vastausta, sanoo SPR:n Laitilan osaston puheenjohtaja Teuvo Siniste.

Greta Jokisella on kyyneleet herkässä, kun hän muistelee, millaista oli työskennellä vapaaehtoisena. Hän kertoo, että yhä vielä ikävät kokemukset häiritsevät yöunia.

– Olen murheellinen, koska SPR:n toiminta ei vastannut sitä, mitä minä olin avustustyöltä odottanut. Turvapaikanhakijoiden kohtelu oli ahdistava kokemus.

Punaisen Ristin toiminta ei vastaa enää minun arvojani.

Teuvo Siniste

Teuvo Siniste sanoo lopettavansa 45 vuotta kestäneen uransa SPR:n vapaaehtoistyöntekijänä. Laitilan vastaanottokeskus oli viimeinen pisara.

– Punaisen Ristin toiminta ei vastaa enää minun arvojani. Mukaan on tullut epäinhimillisyys ja ääretön rahanhimo.