1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. puheterapia

Eikö ärrä kierry tai ässää löydy? Äännevirheistä voi päästä eroon myös kotikonstein

Lasten äännevirheiden korjaaminen ei aina tarvitse puheterapeuttia. Sellaista ei välttämättä ole käytettävissäkään. Näillä vinkeillä voit löytää oikean ärrän kotikonstein.

Vinkkejä R-äänteen kotiharjoitteluun
Vinkkejä R-äänteen kotiharjoitteluun

Ärrän kierrän ympäri orren ässän pistän taskuuni. Tämä rimpsu on monelle tuttu – joillekin jopa tuskallisen. R ja s ovat tyypillisimpiä yksittäisiä äänteitä, jotka jäävät puuttumaan lasten puheesta.

Otollisin aika näiden äännevirheiden korjaamiseen on viiden tai kuuden vuoden ikäisenä. Näin vakuuttavat sekä Suomen puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Heta Piirto että Porin perheneuvolan puheterapeutti Sinikka Aho.

Useimmat hoksaavat viimeistään tässä iässä, miten äänteet muodostuvat oikeaoppisesti. Toiset kehittyvät hieman hitaasti, eikä ole mitenkään poikkeuksellista, että viat korjaantuvat vasta koululaisena. Kaikki eivät kuitenkaan löydä äänteitä omin voimin.

Ovatko valmiudet kunnossa?

Jotta oikeiden äänteiden muodostaminen olisi mahdollista, on lapsen hallittava suunsa liikkeet. Joidenkin motoriikka kehittyy hiljalleen itsekseen, toiset tarvitsevat siihen apua.

Ilman ammattilaisen näkemystä voi olla vaikea tunnistaa, onko lapsen mahdollista oppia taitoja itse. Se mikä kuulostaa korvaan samanlaiselta, voi olla niin monella eri tavalla tuotettua.

– Kuten pää ja kasvot, ovat myös luusto ja rakenteet yksilöllisiä. Vanhempien voi olla vaikea arvioida, miten lapset pystyvät esimerkiksi eriyttämään kielen ja leuan liikkeitä toisistaan. Näiden motoristen taitojen kartoittamiseen tarvitaan usein puheterapeutin ammattitaitoa, Heta Piirto toteaa.

Jos lähtökohdat ovat kuitenkin kunnossa, voi kotiharjoittelusta olla apua.

Näillä vinkeillä pääset vauhtiin

Jutun yhteydessä olevalla videolla on esitetty puheterapeutin vastaanotolla tehtäviä äänneharjoituksia. Ne sopivat puheterapeutti Sinikka Ahon mukaan hyvin myös kotiharjoitteluun. Hän on jaksoittanut harjoitteet neljään osioon.

Kielijumppa

Kun kieli lipoo kuvainnollisesti kermat huulista, molempiin suuntiin pyöritellen, käy ilmi, miten kieli liikkuu ja liikkuuko leuka mukana. Niiden ei kuuluisi liikkua yhtenä pakettina.

Kun kieli maalaa kitalakea, kannattaa tarkkailla, kiristääkö kielijänne ja kuinka helppoa lapselle on liikutella suutaan ja kieltään tietoisesti. Kielen kärjen pitäisi löytää silloin myös hammasvallin paikka hampaiden takaa.

D-harjoittelu ja D-kieli

Didittelyt ja dendettelyt ovat kielenkärjen näppäröittämistä varten. R:ssä tarvitaan sekä napakkuutta että rentoutta ja lisäksi nopeutta.

D on lähin apulainen r:lle ja kieltä voi opettaa nousemaan yhteiseen kotipaikkaan. Siksi d:tä käytetään usein r-harjoittelussa, jos lapsi vain osaa tai oppii d:n. Jotta d-kieltä voisi käyttää, pitää lapsen löytää r:n paikka sanasta ja pystyä itse motorisesti tuottamaan d erilaisiin äänneyhteyksiin.

Kuullunerottelu

R:n kuuntelu sanoista kertoo lapsen kuullunerottelusta. Hänen on hyvä hahmottaa, missä kohtaa sanaa tärinä on.

Surina ja surinakieli

Surina on itse asiassa tärytön r. Monet asiat ovat jo kohdillaan, eli kieli on oikeassa paikassa ja asennossa, ilmavirta ja ääni kulkevat oikein, mutta kielenkärki vasta värisee, eikä vielä tärise. Toisille surinakieli on hyödyllinen, toiset oppivat tärynsä ilman sitä.

Ammattiapua ei ole tarjolla riittävästi

Puheterapeuttipulan takia lasten on useilla paikkakunnilla vaikea päästä puheterapeutin vastaanotolle yksittäisten äännevirheiden takia. Yleistystä ei voi tehdä, mutta käytännössä ongelman odotetaan useimmiten korjaantuvan ajan kuluessa.

– Koska puheterapeuteista on pulaa, on jouduttu miettimään, milloin lapsia ohjataan puheterapeuteille. Luonnollista kehitystä tapahtuu ja lasta voidaan tukea myös arkiympäristössä eri tavoin, Sinikka Aho kertoo.

Porin perheneuvolassa olisi seitsemän puheterapeuttia, jos töille vain löytyisi tekijöitä. Käytännössä paikalla on Sinikka Ahon mukaan pahimmillaan kaksi ja parhaimmillaan kolme puheterapeuttia. Jatkuva haku on kuitenkin päällä, joten tilanne voi parantua koska vain.

Tänäkään keväänä ei oteta muita vuosia enempää opiskelijoita, joten pula varmasti säilyy.

Heta Piirto

Silmänräpäyksessä muutosta tuskin on odotettavissa, sillä puheterapeuttien määrä on puhuttanut Suomessa jo kymmeniä vuosia.

– Tilanne on ollut samalla tasolla jo useiden vuosien ajan. Koulutusmääriin ei ole saatu yhtään lisäystä. Tänäkään keväänä ei oteta muita vuosia enempää opiskelijoita, joten pula varmasti säilyy, kertoo Suomen puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Heta Piirto.

Suomen Puheterapeuttiliiton mukaan koulutusmäärä pitäisi tuplata, jotta kaikkien ikäryhmien riittävät palvelut saataisiin turvattua. Nykyään palveluja joudutaan tarjoamaan valikoidusti. Piirron mukaan prioriteettilistan kärjessä ovat karkeasti arvioituna vaikeat häiriöt ja varhainen puuttuminen.

– Silloin puhutaan alle kouluikäisistä lapsista, joilla on vaikeita kielellisiä ongelmia, ei siis vain ärrä- tai ässävikaa. Koululaisille palveluita on tarjolla niukemmin ja aikuisten palvelut ovat suuressa osassa maata hyvin vähäisiä.

Ainakin arviointikäynti olisi tarpeellinen

Porissa neuvoloita ja varhaiskasvatuksen työntekijöitä on ohjeistettu tarkkailemaan lasten taitoja ja valmiuksia äänneasioissa. Jos tuntuu siltä, että lähtökohdat ovat kunnossa, ei puheterapeutin ammattiapua tarjota ennen esikouluikää. Silloin lapsille pyritään järjestämään ainakin arviointikäynti.

Mahdollisuus arviointikäyntiin ja jatkotukeen on hyvin paikkakuntariippuvaista.

– Vertailua on vaikea tehdä, koska mittaustulokset riippuvat siitä, mitataanko sitä, että pääsee arvioon vai sitä, että saa apua ja vieläpä riittävää apua. Jos arviointiin on kunnassa kovasti jonoa, uskoisin, että kuntoutuskaan ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla, Suomen Puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Heta Piirto arvelee.

Hän uskoo puhuvansa koko ammattikunnan puolesta sanoessaan, että puheterapeuteilla olisi annettavaa myös yksittäisten äännevirheiden korjaamisessa ja he myös tarjoaisivat apuaan, jos se olisi mahdollista.

– Äännevirheiden kanssa ei tarvita viikoittaista terapiaa, mutta nykyresursseilla ei pysytä antamaan edes riittäviä ohjauskäyntejä, haluaisin tämän asian kuntoon. Kaikkien halukkaiden pitäisi saada arvio ja sen päälle riittävä tuki kotiharjoitteluun.

Puheterapeuttipula ajaa kotiharjoitteluun

Koska puheterapeutin vastaanotolle ei todennäköisesti pääse juuri silloin kun haluaisi, voi äännevirheiden korjaamisen aloittaa kotikonstein. Takeita onnistumisesta ei ole, sillä se mikä toimii yhdellä, ei välttämättä toimi toisella. Jutun videollakin esitetyt harjoitteet ovat kuitenkin sellaisia, joita voi turvallisin mielin kokeilla – jos harjoituksessa käytetyt äänteet ovat jo hallussa.

Netistä löytyy ohjeita myös muiden äännevirheiden korjaamiseen. Näin voit harjoitella esim. s-äännettä (siirryt toiseen palveluun) ja näin l-äännettä (siirryt toiseen palveluun).

Mitä kauemmin opettelee jotain asiaa väärin, sitä vaikeampaa poisoppiminen saattaa olla.

Heta Piirto

Kotiharjoitusten tekemisestä ei yleisesti ottaen ole haittaa. Pieni riski niissä kuitenkin piilee.

– Jos opettelee toimimattoman tavan tuottaa yksittäisiä äänteitä, pitää näistä tavoista opetella pois ennen oikean oppimista. Mitä kauemmin opettelee jotain asiaa väärin, sitä vaikeampaa poisoppiminen saattaa olla, Heta Piirto opastaa.

Siksi äännevirheiden korjaaminen vaikeutuukin puhujan iän kasvaessa ja niihin yritetään puuttua jo alle kouluikäisenä.

– Kun ajattelee, miten paljon me puhumme ja samalla vahvistamme jotain motorista mallia, on sen mallin unohtaminen aika vaikeaa, jos on puhunut samalla tavalla jo kymmeniä vuosia. Siksi äännevirheiden korjaaminen aikuisena onkin jo usein aika vaikeaa, Piirto toteaa.

Piirron mukaan tilanne olisi ihanteellinen, jos puheterapeutti voisi arvioida äänteiden tuottamisen edellytykset ennen kotiharjoitusten aloittamista. Silloin harjoitteet voitaisiin räätälöidä kyseiselle lapselle sopiviksi. Sitten lapsi harjoittelisi sinnikkäästi kotona ja kävisi välillä puheterapeutin luona tarkastamassa, ovatko ohjeet menneet oikealla tavalla perille.

Ei väkisin samaan muottiin

Heta Piirto muistuttaa, että kenenkään ääntämyksen ei tarvitse olla oppikirjan mukainen. Persoonalliset ääntämistavat ovat nykyään varsin hyväksyttyjä ja joskus jopa ihailtuja. Mutta jos äännevirhe häiritsee puhujaa itseään, kannattaa se ehdottomasti korjata.

– Ei ole kiva, jos joutuu toimimaan arjessaan äännevirheen kanssa, vaikka ei haluaisi. Silloin virhe pitää mielestäni ehdottomasti korjata. Mutta halun pitää lähteä itsestä. Väkisin eivät puheterapeutit yritä saada kaikkia samaan muottiin.