Ohjuksia, torpedoja, hävittäjiä - Ruotsin aseteollisuus tavoittelee Suomesta kaikkien aikojen asekauppoja

Toimittajamme vieraili Saabin huippusalaisissa laitoksissa – edes salaattia ei saanut kuvata puhelimella.

Puolustustarviketeollisuus
Saabin sotakalustoa lava-autoon asennettuna.
Kauko-ohjattava aselavetti.Nella Nuora / Yle

Kaunis Motalan kaupunki sijaitsee Ruotsin toiseksi suurimman järven Vätternin rannalla. Kaupunki vaikuttaa koleassa keväässä rauhan tyyssijalta. Ensivaikutelma kuitenkin pettää. Pinnan alla kuohuu vähän väliä.

Ruotsin aseteollisuuden ylpeys Saab huomasi jo vuonna 1941, että syvä ja kirkasvetinen Vättern on mainio paikka testata meritorpedoja. Torpedo ammutaan matkaan, minkä jälkeen sen kulkua on helppo seurata ja noutaa se takaisin järvestä.

– Varmaan täällä testattuja torpedoja toimitettiin sotavuosina Suomeenkin, arvelee Saab Dynamicsin myyntijohtaja Björn Bengtsson.

Saabin torpedoja testataan ja huolletaan Motalassa edelleen. Aikoinaan rakennettu betoninen ohjustorni M1 on paikallaan lähellä rantaa ja testilaitos on sittemmin laajentunut yli kahdensadan henkilön työpaikaksi. Torpedot kuitenkin suunnitellaan ja rakennetaan Linköpingissä Saabin päätuotantopaikalla.

Motalaan tuli seitsemänkymmentäluvulla paljon suomalaisia työn perässä. Nyt suomalaiset tuovat taas elinvoimaa, sillä Suomen Merivoimat on tilannut Saabilta uudet torpedot peruskorjattaviin Hamina-luokan ohjusveneisiin. Sama torpedo tulee mahdollisesti myös ensi vuosikymmenellä valmistuviin uusiin sotalaivoihin eli korvetteihin.

Torpedo
KevyttorpedoSaab AB.

Toimitukset alkavat ensi kesänä

Jokainen Suomeenkin tuleva torpedo sukeltaa ensin koeuinnille Vätterniin. Sähkömoottorilla toimiva torpedo varustetaan merkkipoijulla, minkä avulla se saadaan takaisin ja viritetään uudelleen toimintakuntoon.

Saab vakuuttaa, että järvi ei kärsi. Järveen ei jää mitään ylimääräistä edes silloin, kun raskaammissa malleissa moottoria pyöritetään kerosiinilla. Ehkäpä kevyttorpedojen litiumakutkin on ladattu Vätternin rannoilla pyörivillä tuulimyllyillä.

Ensimmäinen ruotsalaistorpedo laukaistaan suomalaisveneestä jo ensi kesänä. Se ei tosin ole uusin malli. Suomi ja Ruotsi ovat sopineet, että väliaikaisesti Suomi vuokraa Ruotsilta nykyisiä torpedoja kunnes uuden mallin, Torpedo 47:n toimitukset alkavat vuonna 2023.

Uudessa torpedossa on myös lankayhteys laukaisupaikkaan. Se tuntuu uskomattomalta. Miten torpedo voi vetää mukanaan kilometritolkulla lankaa, sitä Motalaan kutsutuille suomalaistoimittajille ei kuitenkaan kerrota.

– Kyllä se onnistuu, vakuuttaa Saabin merenalaisista järjestelmistä vastaava Thomas Petterson.

Silta Vättern -järven yli Motalassa, Ruotsissa.
VätternNella Nuora / Yle

Tarkoin varjeltuja salaisuuksia

Saabin laitokset Järfellassa, Motalassa ja Lindköpingissä ovat tarkemmin vartioituja kuin kuninkaanlinna Tukholmassa. Kuvaaminen on mahdollista vain muutamissa harvoissa paikoissa, eikä juuri koskaan, jos taustalla on tuotantoa, ovia tai ikkunoita.

Matkapuhelinkuvia ei saa ottaa edes työmaaravintolan salaatista.

Saabilla onkin syytä varjella kalleuksiaan. Yhtiö on keskittynyt muun muassa vedenalaisiin laitteisiin, tutkiin, sensoreihin ja ohjuksiin. Juuri näistä maailmalla on nyt kysyntää.

Saabin puolustusvälinetuotanto kasvaa. Saab AB:n työtekijämäärä koko maailmassa yhteensä on jo yli 16 000. Tilauskanta oli vuonna 2008 noin 4,5 miljardia euroa, viime vuonna jo yli 10 miljardia.

Osa kasvusta ei kuitenkaan kestä aivan kirkasta päivänvaloa. Saabin puolustussektorin kasvua on vauhdittanut myös myynti kansalaisoikeuksia polkeviin maihin, kuten Arabiemiraatteihin ja Thaimaahan. Ruotsissa se on jo pitkään herättänyt arvostelua, minkä vuoksi isot kaupat Suomeen olisivat varmasti sitäkin tervetulleempia.

Ruotsin valtiopäivät kiristi puolustustarvikkeiden vientisääntöjä tänä keväänä, mutta vielä ei ole varmaa, kuinka se vaikuttaa Saabin vientiin, kertoo Saabin tiedotuspäällikkö Ann Wolgersin.

Ruotsi seuraa tarkkaan Suomen varustautumista

Ruotsin ja Suomen Merivoimien yhteistyö lisääntyy jatkuvasti. Viimeksi Ruotsin Merivoimien kontra-amiraali Jens Nygvist totesi muutama viikko sitten Washingtonissa Defence Newsin (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa, että Suomen ja Ruotsin yhteistyö on täydessä vauhdissa vuonna 2023.

Ruotsalaiset tuskin pelkästään hyvän hyvyyttään tiivistävät yhteistyötä Suomen kanssa. Ruotsin puolustusvoimille sopii erinomaisesti, että Suomen Merivoimat käyttää samoja ruotsalaisia ohjuksia, torpedoja, taistelunjohtojärjestelmiä, maalinosoitusjärjetelmiä ja tykkejä kuin Ruotsikin.

Samat järjestelmät helpottavat varmasti yhteistoimintaa mutta käytettiin mitä järjestelmiä tahansa, ne ovat Nato-yhteensopivia sekä Suomessa että Ruotsissa.

Mickael Hansson
Mickael HanssonNella Nuora / Yle

Korvettien taistelujärjestelmistä päätetään syksyllä

Puolustusministeriö on tilannut Rauma Marine Constructionilta neljä uutta korvettia eli suurta sotalaivaa. Ne valmistuvat ensi vuosikymmenellä. Viimeistään syksyllä päätetään, mistä niihin tilataan taistelunjohtojärjestelmät ja pintatorjuntaohjukset.

Taistelunjohtojärjestelmä on laivan tietokeskus, joka pitää miehistön ajan tasalla vihollisen liikkeistä ja ohjaa omaa aseistusta. Pintatorjuntaohjukset puolestaan ovat sotalaivan järeintä kalustoa, jolla voidaan ampua yli 200 kilometrin päähän.

Taistelunjohtojärjestelmän ja pintatorjuntaohjusten osuus 1,2 miljardin korvettihankinnasta on useita satoja miljoonia. Ei siis ihme, että Ruotsi kampanjoi ahkerasti, jotta Suomi ostaisi korvettien varustuksen juuri Saabilta.

Ruotsi on kuitenkin tiukassa saumassa, sillä taistelunjohtojärjestelmästä kilpailevat myös Lockheed Martin Kanadasta ja Atlas Elekronik Saksasta.

Myös Suomeen tilattavista pintatorjuntaohjuksista käydään kovaa kisaa. Ruotsalaisten kanssa kilpailevat ainakin amerikkalaiset Harpoon-ohjukset. Saab näyttääkin nyt pistävän kaiken likoon omien RBS 15 –ohjustensa puolesta. Ohjuksesta kehitetään parhaillaan uutta versiota.

Suomella on jo nyt käytössään Saabin RBS 15 ohjuksen edellinen malli. Tämä saattaa antaa ruotsalaisille jotain etumatkaa.

Ruotsissa on selvästi pantu merkille, että Suomessa esiintyy kritiikkiä yli satametrisiä korvetteja kohtaan. Iso sotalaiva on monien mielestä helppo maali vihollisen kehittyneelle ohjukselle kuten Venäjän Bastion-meritaistelujärjestelmälle.

Kaikki eivät usko, että suojautuminen on edes mahdollista.

Ruotsalaisten mielestä heillä on tähän ratkaisu: se on nimeltään 9LV CMS eli taistelunjohtojärjestelmä.

– Tarjouksemme lähtee heinäkuussa, kertoo Saabin meripuolustusvälineistä vastaava Mickael Hanson.

Järjestelmän ydin on sensori- ja tutkateknologia, joiden tehtävänä havaita vihollisen laivat, sukellusveneet, ohjukset ja miinat, tarvittaessa kaikki yhtä aikaa. Taistelunjohtojärjestelmä myös ohjaa vastatoimia ja suojautumista.

Saabin Järfellan hyvin ilmastoidussa tietokonehuoneessa se näyttääkin ihan helpolta. Tarvitaan vain klikkaus niin ruudulla liikkuva vihollislaiva on kohta meren pohjassa.

Asejärjestelmien myynnissä vahva suositus on kuitenkin Combat proven eli näyttö oikeasta taistelutilanteesta. Tätä Saabin järjestelmällä ei vielä ole tarjota.

Linköpingissä Saab kuitenkin muistuttaa suomalaisille, mitä muuta sillä olisi tarjota Suomeen: Korvia huumaavan jylyn saattelemana taivaalle nousee Gripen-hävittäjä.

Lue myös:

Suomi lähetti Hornetien seuraajan tarjouspyynnöt - tarjous pyydetään 64 hävittäjästä.

Aseasiantuntija: Hävittäjähankinta on kahden kauppa - valinta on joko Lockheed Martin tai Saab.