Ovatko PISA-tutkimuksen tulokset realistisia, jos oppilas ei pääse vastaamaan omalla opiskelukielellään?

Utsjokisuun koulu on yksi satunnaisesti valikoiduista kouluista, joissa toteutetaan tänä vuonna PISA-tutkimus 15-vuotiaille. Koe on kuitenkin suomenkielinen, vaikka Utsjoella peruskoululaisista suurimmalla osalla opiskelukieli on pohjoissaame.

PISA-tutkimus
PISA, kirjoittaa, kuvitus, opiskelu, koulu, koe
PISA-tutkimusta ei ole mahdollista tehdä saamen kielellä.Linda Tammela / Yle

Suomea pidetään kansainvälisen PISA-tutkimuksen mallimaana. PISA-tutkimus toteutetaan kolmen vuoden välein kaikille 15-vuotiaille OECD:n (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö) jäsenmaissa, ja sen tarkoitus on mitata nuorten tietämystä erilaisten teemojen – lukutaidon, luonnontieteiden ja matematiikan – kautta.

PISA tutkii maiden koulutuksen tilaa ja tuloksia kansainvälisessä vertailussa, mutta myös koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimuksessa on tällä kertaa mukana myös Utsjokisuun koulun 15-vuotiaat. Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta ja se on ainoa saamelaisenemmistöinen kunta Suomessa. Koulussa suurimmalle osalle oppilaista opiskelukieli on pohjoissaame. PISA-tutkimuksen kielivaihtoehtoihin saame ei kuulu, vaikka koe tulisi tehdä osallistujan opetuskielellä.

Koko koulujärjestelmätason osaamista arvioidaan

Kyseessä on kansallisen koulujärjestelmän arviointi. Kouluja valitaan koko maasta alueellisella otoksella. Tutkimuksen koordinaattori, Jyväskylän yliopiston tutkija Arto Ahonen kertoo, että koulut valitaan satunnaisesti siten, että ne edustavat koko maata tasaisesti koulujen koon sekä maaseutu- ja kaupunkikoulutyyppien mukaisesti.

Ahosen mukaan koe tehdään Suomessa suomeksi tai ruotsiksi, mutta kieliasiaa on mietitty.

– Asiaa on tällä kierroksella vähän enemmän pohdittu. PISA-tutkimus on hankala tällaisen kääntämisen suhteen, koska tässä arvioidaan koko koulujärjestelmätason osaamista. Koe ei ole esimerkiksi kuten ylioppilaskoe, jonka voisi sitten vain kääntää, selvittää tutkimuksen koordinaattori Arto Ahonen.

Osallistuminen jää koulun päätettäväksi

OECD vaatii, että koe on tehtävä osallistujan opetuskielellä. Suomessa koulujen kielet ovat pääasiassa suomi ja ruotsi, mutta saamelaisalueella kielenä on myös saamen kielet; pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame.

PISA, tutkimus, aakkoset, kirjaimet, saame, pohjoissaame, kirjoitus, koe, iskkus
Utsjoella opiskelukielenä suurimmalla osalla oppilaista on pohjoissaame.Linda Tammela / Yle

Ahonen selvittää, että mikäli oppilas on opiskellut saameksi, ja koe on tarjolla vain suomeksi ja ruotsiksi, voidaan tällä kriteerillä opiskelija sulkea pois kokeeseen osallistumisesta. Jyväskylän yliopiston PISA-tutkimusryhmä on kehottanut kouluja keskustelemaan oppilaan itsensä kanssa, miten hän asian kokee – onko kielitaito riittävä.

– Se on jätetty koulun ja opettajan harkittavaksi. He tekevät oman tulkintansa siitä, että mikä se suomen kielen taito nyt sitten tässä tapauksessa on. Että onko se riittävä, sanoo Ahonen.

Ei ole ollenkaan selvä asia, että oppilas tietää ja muistaa erityisesti jännittävässä tilanteessa, että mikäs tämä särmiö tai suunnikas onkaan, jos on ne vain saameksi oppinut.

Utsjoen sivistystoimen johtaja Laura Arola

"Ymmärränkö minä?"

Utsjoen sivistystoimen johtaja, rehtori Laura Arola on pitänyt yhteyttä koulujen ja opettajien kanssa. Hän pohdiskelee koetilanteen olevan jo muutenkin jännittävä oppilaalle, mutta kieliasian tuovan siihen vielä lisähaastetta.

– On muutenkin oppilaalle jännittävää osallistua tällaiseen kokeeseen ja sitten he pelkäävät, että “ymmärränkö minä?” Tietysti oppilaillamme on hyvä suomen kielen taito yhdeksännellä luokalla, Arola toteaa.

– Ei ole ollenkaan selvä asia, että oppilas tietää ja muistaa erityisesti jännittävässä tilanteessa, että mikäs tämä särmiö tai suunnikas onkaan, jos on ne vain saameksi oppinut, pohtii Arola.

Kokeessa testataan lisäksi muun muassa luetun ymmärtämistä.

– Luetun ymmärtäminen on vain suomeksi, ja sen olisi tarkoitus testata äidinkielen taitoa. Niin en kyllä oikeasti tiedä, että mitä he meidän saamelaisopiskelijoiden kohdalla sitten testaavat.

Koetta on pyydetty saameksi

Utsjoen sivistystoimen johtaja ja rehtori Laura Arola kertoo, että vuosi 2018 ei ole ensimmäinen, kun koe Utsjoella pidetään. Usein he ovatkin olleet tutkimustiimiin yhteydessä ja pyytäneet kokeen saamenkielisenä, mutta mitään ei ole luvattu.

Laura Arola
Utsjoen sivistystoimen johtaja-rehtori Laura Arola.Arttu Nieminen / Yle

– Siellä tuntuu olevan ymmärryksen puutetta siitä, että meidän oppilaamme ovat tosiaankin opiskelleet koko peruskoulun saameksi. Ja tällainen koe ei silloin aivan rehellisesti silloin mittaa heidän taitojaan, sanoo Arola.

Arola kertoo myös, että oppilaatkin ovat ihmetelleet, miksi koe on vain suomeksi.

– Jotkut eivät ole niin mielellään sitten osallistuneet juuri siksi, että osallistuminen tuntuu liian haasteelliselta.

Tutkimuskoordinaattori Arto Ahosen mukaan OECD ei kuitenkaan vaadi koetta käännettäväksi vähemmistökielille. Hän kuitenkin ymmärtää asian olevan koulun näkökulmasta tärkeä.

– Tässä tulee nyt esille, että on niin pieni määrä, joka kierrokselle osallistuu, niin sitä ei nähdä koko koulujärjestelmän osaamisen arvioinnissa relevanttina, Ahonen sanoo.

Ahosen mukaan kääntäminen olisi mittava ponnistus työryhmälle. Koe tulisi verifioida, jotta se vastaisi kansallista, suomenkielistä versiota. Näin tehdään esimerkiksi Suomessa pidettävälle ruotsinkieliselle PISA-kokeelle.

– Täytyisi olla saamenkielen taitoisia kääntäjiä ja vielä verifioijia, jotka ymmärtävät saamen kielen ja sitten kansallisen kontekstin oppimiskysymyksissä, toteaa Ahonen.