"Niitäkin opettajia on, jotka rukoiluttavat kolme kertaa päivässä" – Kerro kokemuksesi: toteutuuko uskonnonvapaus kouluissa?

Opetushallituksen ohjeet ovat auttaneet kouluja vetämään rajoja uskonnon harjoittamiselle. Silti pulmallisiakin kysymyksiä nousee yhä esiin koulujen arjessa.

uskonnonvapaus
lapsi rukoilee
AOP

Uskonnonvapauden vaalimisesta on tullut osa koulun ja varhaiskasvatuksen arkea. Päänvaivaa aiheuttaa varsinkin uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen ja siihen liittyvä rajanveto.

Saako virsiä laulaa? Voiko ruokarukouksen lukea yhdessä ääneen? Mikä on uskonnon harjoittamista, mikä kulttuuriperintöön tutustumista? Milloin on järjestettävä korvaavaa toimintaa?

– Juuri näitä pohdintoja koulussa on käyty jo pitkään, toteaa Seinäjoen Hyllykallion koulun vs. rehtori Antti Tokkari.

Opetushallitus julkaisi tammikuussa koulujen arjen helpottamiseksi uudet ohjeet (siirryt toiseen palveluun) uskonnollisten tilaisuuksien järjestämiseksi.

Perusperiaate on se, että kukaan ei ole velvollinen koulussa osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Uskonnollisten tilaisuuksien ajaksi koulussa pitää mahdollisuuksien mukaan järjestää oppilaille mielekästä korvaavaa toimintaa.

Virsivisa ja ruokarukoukset

Hyllykallion koulussa Seinäjoella uskonnollisen toiminnan rajoja on vedetty sen jälkeen, kun koulun toiminnasta tehtiin kantelu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle.

Ratkaisussaan aluehallintovirasto linjasi muun muassa, että Virsivisaan (siirryt toiseen palveluun) osallistumisessa on kysymys uskonnon harjoittamisesta. Siksi Virsivisa olisi perusteltua järjestää oppilaiden vapaa-ajalla.

Aluehallintovirasto otti tiukan linjan myös yhdessä luettaviin ruokarukouksiin. Niitä ei saa järjestää, jos yksikin sellainen oppilas, joka ei osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin, joutuisi osallistumaan rukoustilanteisiin edes passiivisesti.

kyltti hyllykallion koulu
Hyllykallion koulu on tehty pitkään yhteistyötä evankelisluterilaisen seurakunnan kanssa.Anna Wikman / Yle

Arki ohjannut käytäntöjä

Aluehallintovirastolta saadut moitteet olivat Seinäjoella sysäys siihen, että koulujen yhteisiä linjauksia täsmennettiin (siirryt toiseen palveluun). Seinäjoella on nyt päätetty, että esimerkiksi ruokarukouksia ei enää lueta yhdessä ääneen yhdessäkään perusasteen koulussa tai luokassa.

Seinäjoella on pantu merkille, että vanhemmat ovat tulleet tietoisemmiksi lastensa oikeuksista. Seinäjoen kaupungin perusopetusjohtaja Jari Jaskari sanoo, että henkisessä ilmapiirissä on tapahtunut selvä muutos.

– Ihmisten ajattelutavat muuttuvat kaiken aikaa, tulee uudenlaisia näkemyksiä ja katsomuksia. Nyt ollaan hyvin tarkkana siitä, että oppilaiden oikeudet toteutuvat, ja sen takia meilläkin on nyt näitä ohjeita tarkennettu.

Antti Tokkari sanoo, että tarkennetut ohjeet tulivat tarpeeseen.

– Kyllä on hyvä, että kaupunki on tehnyt selkeän yhteisen ohjeistuksen kaikille kouluille. Ohjeita on ollut tähänkin asti, mutta arki on ehkä ohjannut käytäntöjä vähän eri suuntiin.

Kantelupukki

Kantelupukki.fi -palvelu kertoo auttavansa "kaikkia, joiden mielestä päiväkodissa, koulussa tai iltapäiväkerhossa loukataan lasten tai oppilaiden uskonnonvapautta tai yhdenvertaisuutta".

Seinäjokelainen opettaja ja Vapaa-ajattelijain liiton hallituksen jäsen Mikko Muilu kuuluu Kantelupukki.fi -sivuston ylläpitoryhmään. Hän arvioi, että uskonnonvapaus ei vielä toteudu ainakaan joka paikassa.

– Olen opettajana tehnyt sijaisuuksia ympäri maakuntaa [Etelä-Pohjanmaa] ja nähnyt, että niitäkin opettajia on, jotka rukoiluttavat kolme kertaa päivässä ja pelottelevat helvetillä.

Muilun mukaan koulujen ja opettajien suhtautumisessa uskontokysymyksiin on alueellisia eroja. Erot näkyvät myös Kantelupukki-sivustolle tulevista yhteydenotoissa.

On paljon opettajia, joiden on vaikea vaihtaa käytäntöjään.

Mikko Muilu

– Pohjanmaalla tämä on suhteellisen uusi asia, kun taas Etelä-Suomessa on ollut jo pitkään ihan normaalikäytäntö, että koulun tehtävä ei ole harjoituttaa tai harjoittaa uskontoa.

Mikko Muilu kiittelee opetushallituksen ohjeita, joissa linjataan hänen mukaansa koulujen uskonnon harjoittamiseen liittyviä kysymyksiä ilman tulkinnanvaraa.

– Uskoisin kuitenkin, että tulee vielä jonkin verran valituksia ennen kuin linja kouluissa yhtenäistyy. On paljon opettajia, joiden on vaikea vaihtaa käytäntöjään.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto onkin tähdentänyt Virolahden Klamilan koulun yhden opettajan opetusmetodeja koskevassa ratkaisussaan, että yksittäinen opettaja ei voi päättää uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä koulussa. Tämä oikeus on koulutuksen järjestäjällä.

Koulun pitkät perinteet

Opettajien ammattijärjestö OAJ pitää Opetushallituksen ohjeita selkeinä ja hyvänä selustana koulun toiminnan järjestämiseen.

– En näe, että aihe herättäisi laajasti ristiriitoja. Niin paljon yksittäisiä kysymyksiä aiheeseen liittyvien säädösten tulkinnasta kuitenkin on ollut, että ohjeille on ollut selvä tarve, toteaa OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo.

Salo huomauttaa, että koulun perinteet ovat muodostuneet pitkän ajan kuluessa ja niissä tehtävät muutokset herättävät muutosvaiheessa kysymyksiä ja epäselvyyttäkin.

– Aihe on myös ymmärrettävästi delikaatti. Juuri siksi yhteiset ohjeet ovat tärkeitä.

Voit osallistua keskusteluun koulujen uskonnollisesta toiminnasta kommentoimalla tätä artikkelia. Kerro omista kokemuksistasi. Toteutuuko koulussa uskonnonvapaus?

Kommentointi onnistuu selainversiossa ja edellyttää kirjautumista. Voit luoda oman Yle Tunnuksesi täällä. (siirryt toiseen palveluun)