Keskustele: Hoikkuudesta on tullut osa työntekijän kyvykkyyttä

Vanhan ajan patruunat olivat pullukoita – nyt huippujohtajat näyttävät ajokoirilta. Ulkonäköpaineet ovat levinneet myös tavalliseen asiantuntijatyöhön. Naisella läski vähentää jopa palkkaa. Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

ulkonäkö
pukumies korjaa kravattia
Hoikkuudesta on tullut tehokkuuden ja paineensietokyvyn ikoni työelämässä.AOP

Sähköpostiini putoilee säännöllisesti mainoksia, joissa yrityskoulutuksia kauppaavat firmat mainostavat kurssejaan: opi palkkahallintoa, johda asiantuntijoita, näin ratkaiset työelämän konfliktitilanteet, ja niin edelleen. Meni monta syntymäpäivää, ennen kuin tajusin, mikä minua mainoksissa kaihertaa.

Koulutuksia myydään nuorekkuutta uhkuvilla kuvilla. Ne eivät tunnu tosilta. Stereotyyppisin on asetelma, jossa kaksi noin kolmekymppistä hoikkaa aikuista kumartuu pöydän ääreen konttorissa. Toinen on kaunis nainen, toinen hyvännäköinen mies.

Pöydälle on avattu kansio, josta kumpikin on kiinnostunut. Molempien pukukoodi on smart casual – rennon virallinen. Hauskaa näyttää olevan. Kumpikin nauraa.

Mitä kuvasta puuttuu? Taustalla ei istu keski-ikäistä kirjaamotyöntekijää, jonka niskan ryhti kielii rasitusvammasta. Ohitse ei onnu lihava kollega, jonka lonkka pitäisi korjata.

Työelämän kuvasto hehkuu terveyttä ja hyvinvointia. Se on täynnä alexander stubbeja.

kaksi työpaikkailmoitusta
Työelämän kuvasto uhkuu usein nuorekkuutta ja hyvää kuntoa. Vasemmanpuoleinen kuvakaappaus on Duunitorin rekrytointi-ilmoituksesta, jossa etsitään kehityspäällikköä – oikealla markkinoidaan esimieskoulutusta haastaviin työtilanteisiin.Adecco, YritysAkatemia

Hyvän näköinen on yhtä kuin pätevä

Hyvä ulkonäkö on toki pitkään kuulunut joidenkin ammattien vaatimuksiin. Lentoemännät ovat aina olleet kauniita, ja myös muissa palveluammateissa, esittävän taiteen tehtävissä tai mallin töissä on arvostettu ulkonäköä.

Nyt hyvän ulkonäön vaatimus on levinnyt uusille työelämän aloille. Niissä ulkonäöllä ei ole suhdetta työsuoritukseen.

Ei ole mitään syytä siihen, miksi suuryrityksen johtajan, toimihenkilön tai asiantuntijan pitäisi näyttää hyvältä, mutta juuri siihen suuntaan ollaan menossa.

Ennen muinoin iso johtaja saattoi olla iso muutenkin.

Valkeakoskelainen paperitehtailija, patruuna Juuso Walden, oli pulska ja pyöreä niin kuin patruunalle sopikin. Nyt huippujohtajat ovat hoikkia kuin piiskan siima.

Juuso Walden ja Rajeev Suri
Kaksi erilaisen aikakauden kuvaa ja hahmoa. Paperitehtailija, patruuna Juuso Walden ja Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri.Antero Tenhunen, Quique Garcia / EPA

Kun Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri aloitti tehtävässään, hän kertoi ensimmäisenä Helsingin sanomille haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), kuinka hävitti pallomahansa tekemällä 1 500 vatsapunnerrusta päivittäin. Myös esimerkiksi OP-ryhmän Timo Ritakallio tunnetaan intohimoisena kuntourheilijana – siltä hän myös näyttää.

Politiikkakin alkaa olla hoikkien laji

Sama meno on levinnyt politiikkaan. Nykyhallituksesta löytää yhden reippaasti ylipainoisen ministerin, Timo Soinin, mutta hänen tiensä politiikkaan onkin kulkenut protestihenkisen kansanliikkeen kautta.

Oppositiossa oleva SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne oli aluksi pyöreämpi, mutta – sattumaa tai ei – saamaan aikaan kun puolueen kannatus kärsi imago-ongelmasta, Rinne päätti laihduttaa reippaasti.

Ja kyllä suuret ja mahtavatkin osaavat. Lehdistö on kutsuttu paikalla, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin käy judotreenissään, ratsastaa ilman paitaa tai sukelluskalastaa harppuunalla.

Putin onkivapa ja kala kädessä.
Venäjän presidentti Vladimir Putin näyttäytyy mielellään kuvissa, joissa fysiikka korostuu.Aleksei Nikolski / EPA

Sporttinen jaksaa enemmän

Mistä ruumiinkuvan arvonnousu kertoo?

Tutkija Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta on selvittänyt sitä laajassa työelämän hyvinvointia tarkastelevassa WeAll-hankkeessa (siirryt toiseen palveluun). Hän sanoo, että kyse on ammattien läpi leikkaavasta ilmiöstä, jossa ulkonäöstä on tullut ikoni jaksamiselle.

– Sporttinen ulkomuoto ja käytös viestivät kestävyydestä ja suorituskyvystä. Sen takia huippujohtajatkin näyttävät nykyään ajokoirilta, eikä poliitikoistakaan löydä enää kovin epäurheilijamaisia tyyppejä, Mira Kajalainen sanoo.

Tutkimustyössään Karjalainen on huomannut, että ulkonäköpaineet ovat levinneet tavallisille työpaikoille, varsinkin tietotyöhön ja asiantuntijatehtäviin.

Muutos kertoo työn koventumisesta. Nyt on tärkeää vakuuttaa, että jaksaa. Jos näyttää hyväkuntoiselta, on siinä suhteessa uskottavampi.

Pääministeri Alexander Stubb saapumassa maaliin juoksuosuudelta triathlonin SM-kilpailuissa Joroisissa 19. heinäkuuta 2014.
Osa ministeri Alexander Stubbin julkista kuvaa oli hänen suhteensa urheiluun, hyvään kuntoon ja suorituskykyyn.Mari Petäjä / Lehtikuva

"Suurin synti töissä on syödä kampaviineri"

Asiantuntija- ja tietotyö ovat monella tapaa kaoottisempia kuin ennen. Etätyö hämärtää vapaa-ajan ja töissä olemisen rajat. Ihmisten pitää myös pyörittää lukuisia projekteja yhtä aikaa ja työskentelyä kuormittavat jatkuvat keskeytykset ja keskittymisen häiriöt.

Siksi töihin palkataan alun alkaen ihmisiä, jotka jollakin tasolla viestivät paineensietokyvystä ja vaativien työsuoritusten voimavaroista. Terve ulkonäkö alkaa kierolla tavalla muuttua työssä menestymisen malliksi.

– Keskeistä on vaikuttaa hyväkuntoiselta. Siksi hoikkuus korostuu työn ulkonäköihanteissa. Joskus tuntuu, että suurin synti, jonka voin keski-ikäisenä tutkijana tehdä, on syödä työpaikalla kampaviineri, Mira Karjalainen sanoo.

Mira Karjalainen
Tutkija Mira Karjalainen tuntee työelämän hoikkuuspaineet omassa työssään. ”Joskus tuntuu, että on suuri synti syödä työpaikallaan kampaviineri”, Karjalainen sanoo.Kalevi Rytkölä / Yle

Meikki pitää etäpäivänä vauhdissa

Mira Karjalaisen, Charlotta Niemistön ja Jeff Hearin tutkimus Tietotyöalan voittajan tyyli (siirryt toiseen palveluun)kertoo karmaisevia esimerkkejä, kuinka jopa työhyvinvointi aletaan mieltää ihmisen ulkonäön ominaisuudeksi.

Eräs työpaikkansa keskijohtoon kuulunut 29-vuotias nainen alkoi osoittaa uupumisen merkkejä. Se ei soittanut kenenkään hälytyskelloja organisaatiossa, jossa oli tavallista raataa ja tehdä liikaa töitä.

Sen sijaan työkaverit alkoivat huomautella naiselle tämän ulkonäöstä. Ennen niin tyylikäs ja huoliteltu nainen oli nuhjaantunut ja lihonut väsymisensä myötä. Se ei kollegojen mielestä sopinut asiantuntijapalveluja myyvän yrityksen ammattilaisimagoon.

Nainen toimistossa
Hyvän, terveen ulkonäön vaatimus on levinnyt työpaikoille, varsinkin asiantuntijatyöhön.AOP

Samassa raportissa Karjalainen kuvaa myös ylitöiden uuvuttamia ihmisiä, jotka etätöitä tehdessään meikkaavat ja pukeutuvat tyylikkääseen virastopukuun siitä huolimatta, että ollaan kotona yksin. Ihmiset laittautuvat, koska kokevat, että huoliteltu ulkonäkö auttaa heitä jaksamaan uuvuttavan työtaakan kanssa.

Naiselle kilot maksavat eniten

Jo kymmenen vuotta sitten tutkijat Juho Härkönen ja Pekka Räsänen huomasivat, että ylipaino vaikuttaa jopa työntekijän palkkaan ja työsuhteen pysyvyyteen. Tutkijat osoittivat, että liikakilot tulevat kalliiksi nimenomaan naisille.

Lihavien naisten riski jäädä työttömäksi oli jopa kaksinkertainen muihin työntekijöihin verrattuna. He saivat niin ikään noin viisi prosenttia pienempää palkkaa kuin muut. Samanlaisia vaikutuksia ei havaittu, jos ylipainoinen työntekijä oli mies.

Tutkimus (siirryt toiseen palveluun) ei kerro, mikä mekanismi naisten heikompaan asemaan johti. Oliko esimerkiksi niin, että ylipainoisilla naisilla oli huonompi itsetunto vaatia palkkaa, vai valitsivatko työnantajat hoikempia, kun he palkkasivat väkeä paremmin palkattuihin tehtäviin?

Joka tapauksessa naisten huonomman työmarkkina-aseman selittäjä oli nimenomaan lihavuus. Tutkijat perkasivat aineistostaan pois muut tulokseen vaikuttavat taustamuuttujat, kuten koulutustason, äitiyslomat, eri ammattialojen palkkatason ja työntekijän terveyshistorian.

Pekka Räsänen
Aikoinaan uskottiin, että sosiaalinen media helpottaa fyysisesti poikkeavien ihmisten kanssakäymistä muiden kanssa. Toisin kävi. ”Nyt somessa poseerataan viimeisen päälle tuunatuilla huippukuvilla”, professori Pekka Räsänen sanoo.Pekka Räsänen

Ulkonäön paineet kovenevat yhä edelleen

Jos ulkonäkö määritti jo kymmenen vuotta sitten palkkaa ja työsuhdeturvaa, miten rankasti ulkonäkö vaikuttaa nykyään?

Toinen naisten tulotason tutkijoista, professori Pekka Räsänen Turun yliopistosta sanoo, että samanlaista selvitystä asiasta ei ole sittemmin tehty. Hän suostuu kuitenkin tekemään nykypäivästä arvauksen.

– Uskon, että tilanne ei ole ainakaan helpottunut. Voi olla niinkin, että ulkonäköhaitat alkavat työelämässä kohdistua pikkuhiljaa myös miehiin, Räsänen sanoo.

Talouselämä -lehtien kansia.
Nykyaikaisia yritysjohtajia kutsutaan toisinaan ajokoiriksi. Sillä viitataan fyysiseen olemukseen: hoikkuuteen ja hyvään kuntoon.Derrick Frilund / Yle

Räsänen muistuttaa, että kulttuurimme on kymmenessä vuodessa muuttunut ja on yhä muuttumassa nopeaa tahtia visuaalisemmaksi. Nyt huippujohtajatkin käyttävät tyylikonsultteja. Ulkonäkö tulee vastaan kaikkialla.

– Kun sosiaalinen media lähti liikkeelle, ajateltiin, että myös vammaisille tai fyysisesti erilaisille syntyi uusi mahdollisuus olla helpommin tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Nyt kaikki ovat somessa esillä viimeisen päälle tuunatuilla kuvillaan, ja tutkimukset kertovat, että paremman näköisillä ihmisillä on enemmän seuraajia kuin muilla, Räsänen sanoo.

Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

Juttu on osa työn murroksesta kertovaa sarjaa. Lue myös:

Työ vaatii nyt kaiken – yksityisyytesi, jopa tunne-elämäsi

Mihin katosi ihmisten muutosvastarinta? Yritykset palkkaavat itsenäisiä ajattelijoita, mutta haluavat heidän muuttuvan heti lampaiksi