Tervetuloa ihmistarhaan! Kiinalaiset käyvät rajalla tirkistelemässä Pohjois-Koreaan vailla pelkoa ydinkriisistä

Kiinan ja Pohjois-Korean välit ovat lähentyneet samalla, kun Yhdysvallat ja Pohjois-Korea järjestävät tapaamista. Ylen kirjeenvaihtaja löysi lämpöisiä tunteita Kiinan ja Pohjois-Korean rajalta.

Pohjois-Korea
Pikkupoika kiikaroi kohti Pohjois-Koreaa Jalujoen risteilyllä Kiinan Dandongissa.
Pikkupoika kiikaroi kohti Pohjois-Koreaa Jalujoen risteilyllä Kiinan Dandongissa.Jenny Matikainen / Yle

DANDONG Pientä joukkoliikennelauttaa muistuttava laiva halkoo läpinäkymättömän harmaata Jalujoen pintaa. Täällä kapeahko joki nuolee laiskasti aluksen kylkiä, mutta parinkymmenen kilometrin päässä se laskee Koreanlahteen virrattuaan satoja kilometrejä pitkin Kiinan ja Pohjois-Korean rajaa.

Laivan perässä lepattava Kiinan kirkkaanpunainen lippu on lähes ainoa väriläiskä maisemassa. Säästä huolimatta laivan kannella kuhisee kourallinen ihmisiä, enimmäkseen perheitä ja pariskuntia.

Kaikilla on kiikarit tai kamera kädessään. Kauempaa heidän voisi luulla bongaavan lintuja. Lintuja vain ei näy missään. Se ei kiinalaisjoukkiota haittaa.

He eivät ole tulleet tänne katsomaan kevätmuuttoa, vaan Pohjois-Koreaa. Kiikareiden läpi saattaa nähdä vastarannalla ihan oikean pohjoiskorealaisen.

Yksi turisteista, nelikymppiseltä perheenisältä vaikuttava Li Yang, nostaa vuokrakiikarit silmilleen. Hän on maksanut niistä kymmenen juania eli reilun euron. Laivalippuun on mennyt 50 juania.

Jokiristeilyllä ovat myös Lin äiti ja ala-asteikäinen poika. He ovat itsekin kotoisin täältä Kiinan koillisosista, joten pohjoiskorealaiset ovat jo ennestään tuttuja. Monilla täällä on korealaisia sukujuuria. Silti elämä rajan takana kiehtoo.

– Haluan oppia enemmän Pohjois-Koreasta. Se on niin lähellä, mutta niin mystinen, Li sanoo.

Yang KUKA tuli Dandongiin muistelemaan historiaa. Hänen isänsä on Korean sodan veteraani.
Li Yang tuli Dandongiin muistelemaan historiaa. Hänen isänsä on Korean sodan veteraani.Jenny Matikainen / Yle

Vieraansa tarkoin valikoivalla Pohjois-Korealla on kolme rajanaapuria: Etelä-Korea, Kiina ja Venäjä. Kiinan vastainen 1 420 kilometrin raja on kaikkein pisin. Venäjän kanssa maarajaa on vain 17 kilometriä.

Etelä- ja Pohjois-Korean 250 kilometrin pituisella rajalla on useita kilometrejä leveä demilitarisoitu vyöhyke. Kiinan päässä raja on paikoin lähes vartioimaton.

Välillä rajaa piirtää vain kulahtanut rautalanka, toisaalla herkimmillä sensoreilla varustettu monikerroksinen piikkilankamuuri, kertoi uutistoimisto Reutersin toimittaja (siirryt toiseen palveluun), joka matkusti rajan päästä päähän.

Dandongissa rajaa vahditaan, mutta samalla sillä halutaan leikitellä houkuttelemalla turisteja niin lähelle kuin mahdollista. Ranta ei riitä, laivalla pääsee vielä lähemmäksi.

Pohjois-Korean puoleinen ranta on paikoin pusikkoa. Taaempana näkyy uusi kerrostaloja.
Pohjois-Korean puoleinen ranta on paikoin pusikkoa. Taaempana näkyy uusi kerrostaloja.Jenny Matikainen / Yle

Asetelma on kaikin puolin hieman outo.

Maantieteellisesti laivan lähtösatama Dandong ja edessä häämöttävä Pohjois-Korean Sinuiju voisivat olla yhtä kaupunkia. Dandongin rantakadulta on vain reilu kilometri matkaa Sinuijun unohtuneelta teollisuusalueelta näyttävälle rannalle.

Välissä kulkee kuitenkin raja.

Kontrasti noin 400 000 asukkaan Sinuijun ja 2,5 miljoonan asukkaan Dandongin välillä on viiltävä. Kiinan puolella kohoaa modernin kaupungin silhuetti, jonka tornitalojen valot vilkkuvat öisin kohti vastarantaa kuin kiusallaan. Pohjois-Korean puolella on öisin pimeää.

Se on omiaan luomaan mielikuvaa mystisestä naapurimaasta, jonne kurkitaan kuin eläintarhaan. Moni kiinalaisturisti ajattelee Lin tavoin:

– Pohjoiskorealaiset ovat hyviä tanssimaan ja laulamaan, mutta maa on hieman takapajuinen.

Tätä outouden viehätystä Dandong käyttää surutta hyväkseen. Rantakadulla myydään jokiristeilyjä ja korealaiskrääsää. Valokuvaajat pukevat turistit kirjavaan korealaiseen perinneasuun ja ottavat heistä kuvan maksua vastaan. Taustalla näkyy harmaa Pohjois-Korea.

Tien toisella puolella ravintola mainostaa pohjoiskorealaista ruokaa ja tyttöbändiä. Kiinan kansalaiset voivat myös ostaa matkatoimistosta reissun rajan yli. Tarjolla on yhden tai neljän päivän matkoja.

Mutta monille riittää kurkistus joen yli.

Karttagrafiikka Pohjois-Korean ja Kiinan väliltä.
Yle Uutisgrafiikka

Pekingiläinen rouva Xu vilkuttaa kannelta kohti Sinuijua. Ilman kiikareitakin rannalla voi erottaa pari ihmistä hääräämässä veneenrotiskon ympärillä. Joku näyttää kalastavan rantavedessä.

Autoja ei näy paitsi ne, jotka ylittävän maiden välisen Ystävyyden sillan ja katoavat syvemmälle Pohjois-Koreaan.

– Yllätyin, että tuolla vastarannalla on rakennuksia ja tehtaita. Mielikuvissani Pohjois-Korea on köyhä, eikä siellä olisi mitään, Xu miettii.

Paikalliset kertovat, että Sinuijuun on noussut viime vuosina paljon uusia rakennuksia. Niiden kerrotaan olevan kiinalaisten rakennuttamia. Sillan kupeessa seisoo pysähtynyt maailmanpyörä. Huvipuiston piti ilmeisesti vetää kiinalaisturisteja hauskanpitoon.

Rouva Xu kertoo tulleensa rajalle muistelemaan isäänsä, joka oli Korean sodan veteraani. Hän ei halua etunimeään julki aiheen vuoksi.

– Voin kokea täällä nuo ajat, jolloin isäni ja isoisäni seisoivat täällä sotisovassa ja lauloivat isänmaallisia lauluja, Xu sanoo.

Kiina soti vuosina 1950–53 käydyssä sodassa Pohjois-Korean rinnalla. Tiedot taisteluissa kuolleiden kiinalaisten määrästä vaihtelevat sadasta tuhannesta yli puoleen miljoonaan sotilaaseen.

Siitä lähtien Kiina on ollut yksi Pohjois-Korean harvoja tukijoita, Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen oikeastaan ainoa.

Sodasta muistuttaa Dandongissa yhä niin kutsuttu katkennut silta. Se yhdisti aikoinaan vastakkaiset kaupungit, mutta Pohjois-Korean puoleinen pää tuhoutui amerikkalaisten pommituksissa. Nyt sillanpuolikas on turistinähtävyys.

Korean sodassa hajonneen sillan puolikas on jätetty pystyyn turistinähtävyydeksi. Sen päästä on enää muutama sata metriä Pohjois-Koreaan.
Korean sodassa hajonneen sillan puolikas on jätetty pystyyn turistinähtävyydeksi. Sen päästä on enää muutama sata metriä Pohjois-Koreaan.Jenny Matikainen / Yle

Sillan päässä on jättimäiset kiikarit, joihin saa katsoa kahdella juanilla. Se vastaa noin 30 eurosenttiä.

Yang Muyi tähyää Sinuijuun paljain silmin vaimonsa kanssa. Hänkin on tullut paikalle historian vuoksi: isä on niin ikään veteraani.

Yang varmistaa ensin kenelle on puhumassa ennen kuin kertoo enempää.

– Mistä olettekaan? Ettehän vain Yhdysvalloista? hän kysyy.

Eteläkorealaisilta kysytään aina, mitä mieltä he ovat Pohjois-Koreasta. Pelottaako? Kuinka paljon pelottaa? Useimmiten kuultu vastaus Soulin kaduilla on, ettei enää jaksa pelätä.

Kiinan puolella yleisin vastaus on, että on turha pelätä. Huolta ei ole, sanoo myös Yang.

– En pelkää ydinaseita. Kiina on vahvempi, joten kaikki menee hyvin. Sitä paitsi, Kiina ja Pohjois-Korea ovat kuin veljeksiä, Yang huomauttaa.

Vertaus on osuva, sillä kyseessä nimenomaan veriside, ei rakkausliitto. Molemmat maat tarvitsevat toisiaan maailmassa, jossa vihollisia ja kilpailijoita riittää.

Kiinalaisturistit tulevat Dandongiin nähdäkseen vilauksen naapurimaasta.
Kiinalaisturistit tähysivät uteliaana naapurimaa Pohjois-Korean puolelle.Jenny Matikainen / Yle

Lyhyesti logiikka menee näin: Kiina ei missään nimessä haluaisi naapuriinsa ydinasemaata, mutta Pohjois-Korean olemassaolo on sille tärkeää. Pohjois-Korean romahtaminen tarkoittaisi luultavasti sitä, että Yhdysvaltain valta alueella vahvistuisi.

Kiina ei myöskään kaipaa rajalleen mahdollisen sodan luomaa pakolaiskriisiä.

Pohjois-Korea taas tarvitsee Kiinaa, koska sillä ei ole ketään muuta. Kiina on sille lähes ainoa kauppakumppani. 90 prosenttia Pohjois-Korean ulkomaankaupasta tehdään Kiinan kanssa.

Yhdessä on pakko pysyä.

Veljesten välit ovat olleet viimeisen vuoden aikana koetuksella. Kun YK:n turvallisuusneuvosto äänesti syksyllä Pohjois-Korean vastaisista pakotteista, Kiina jätti veto-oikeutensa käyttämättä.

Kiina näytti, että se oli viimein saanut tarpeekseen Pohjois-Korean ohjuskokeista ja jatkuvasta uhittelusta.

Asiaa ei auttanut Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-unin korskea käytös. Syyskuun alussa Kim hyppi Kiinan presidentin Xi Jinpingin silmille, kun Pohjois-Korea ajotti ydinkokeensa samaan hetkeen, kun Xi oli käynnistämässä kehittyvien talouksien Brics-maiden kokousta. Lokakuussa Kim käännytti Xin lähettämän kiinalaisdiplomaatin oveltaan.

Asetelma oli kuin kärpänen kiusaamassa leijonaa.

Pohjois-Korean vastaiset pakotteet näkyvät myös Dandongiin saapuvien turistien määrässä. Matkat rajan yli keskeytettiin hetkeksi kokonaan.
Pohjois-Korean vastaiset pakotteet näkyvät myös Dandongiin saapuvien turistien määrässä. Matkat rajan yli keskeytettiin hetkeksi kokonaan.Jenny Matikainen / Yle

Maaliskuun lopussa tuuli kuitenkin kääntyi. Kim teki yllätysvierailun Pekingiin. Hän ja Xi seisoivat vaimoineen valokuvaajien edessä lempeät ilmeet kasvoillaan.

Kiinan lehdistössä kerrottiin, että Kim oli tullut onnittelemaan Xitä uudelleenvalinnasta, kuten ystävien kuuluu tehdä. Leijona oli ärähtänyt kärpäsen kuriin.

Syynä ovat luultavasti Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean valmistelemat neuvottelut. Kimin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin on määrä tavata alkukesällä.

Kiinalle lienee tullut hätä. Se ei tahdo jäädä ulkopuoliseksi, kun Korean niemimaan asioita ratkotaan.

Oli Xin kutsussa sitten tulta tai hunajaa, vierailu osoitti, että Kiinalta löytyy yhä vääntövoimaa Pohjois-Koreaan, kun sitä tarvitaan.

Juuri näin Dandongissakin uskotaan: huolta ei ole, Kiina hoitaa.

– Jos Pohjois-Korea haluaa rakentaa ydinaseen uhkaamaan naapurimaitaan, toki Kiina huolestuu. Siksi asetamme pakotteita, mutta haluamme vain rauhaa, Li pohtii laivan kannella.

Oppaan mukaan Sinuijun rannalla näkyvä rakennus on paperitehdas.
Oppaan mukaan Sinuijun rannalla näkyvä rakennus on paperitehdasJenny Matikainen / Yle

Kiinan ja Pohjois-Korean suhteet ovat turisteille aihe, josta ei välitetä puhua liikaa.

– Politiikka on meille tavallisille ihmisille kuin jäävuori. Näemme sen vain pinnalta ja puhumme siitä mitä sattuu, Yang sanoo sillalla.

Alapuolella Jalulla puksuttaa pieni, ruskea vene. Turistirouva sovittelee itsensä kaiteella liehuvan Kiinan lipun viereen ja nostaa selfiekeppinsä asemiin. Kuvaan taltioituu kaistale pohjoiskorealaista vastarantaa.

Sekin on vain jäävuoren huippu. Pieni kaistale elämää maassa, jossa osataan laulaa ja tanssia.

Mutta jos pinnan alle ei näe, saattaa puhua mitä sattuu.