Metsää Madagaskariin, tuulipuisto Intiaan – Lentomatkaajille kaupataan puhdasta omaatuntoa, mutta voiko päästöt kuitata rahalla?

Päästökompensaatiorahoilla muun muassa istutetaan puita korvaamaan hiilidioksidipäästöjä. Kuluttaja saa kuitenkin olla tarkkana, että käytetyille rahoille on olemassa katetta.

lentoliikenne
Lentokone
Lentoliikenteen päästöjen arvellaan vastaavan noin 3–5 prosenttia maailman kaikista hiilidioksidipäästöistä.Fredrik Von Erichsen / EPA

Koti Oulussa, työpäivä Helsingissä. Lentokone vie aamulla töihin ja tuo illaksi kotiin.

Helppoa ja nopeaa, mutta omatuntoa kalvaa. Suuntaansa noin tunnin kestävän, hieman yli 500 kilometrin matkan aikana lentokone tupruttaa ilmakehään huimalta kuulostavia määriä hiilidioksidia.

Selvitimme, millaista päästösyntitaakkaa Oulu-Helsinki-väliä lentävä matkustaja tarkalleen ottaen kantaa. Lisäksi kysyimme asiantuntijoilta, onko päästöjä kompensoivasta lisämaksusta mitään hyötyä.

Yle selvitti päästöjen laskemisen vaihtoehtoja ja kysyi asiantuntijoilta niiden hyvittämisen mielekkyydestä.

Laskureissa satojen kilojen heitot

Tarkan hiilidioksidipäästömäärän selvittäminen esimerkiksi Oulu-Helsinki-välin menopaluulennolle on kinkkinen juttu.

Esimerkiksi ICAO:n (siirryt toiseen palveluun), Greenseatin (siirryt toiseen palveluun), Myclimaten (siirryt toiseen palveluun) ja kotimaisen Lentolaskuri.fi:n (siirryt toiseen palveluun) päästölaskurit antavat toisistaan jopa sadoilla kiloilla eroavia lukemia. Laskurit ilmoittavat matkan hiilidioksidipäästöt kiloina yhtä matkustajaa kohden.

Tarkkojen lukujen sijaan lentojen päästöjen arviointi onkin likimääräisyyksien tarkastelua, muistuttaa Sitran hiilineutraalin kiertotalouden johtava asiantuntija Matti Kahra.

– Laskurit perustuvat aina keskimääräisiin arvioihin siitä, millä konetyypillä lennetään, kuinka pitkä matka on, onko esimerkiksi välilaskuja. Aika hyvän kuvan lennon päästöistä saa, kun käyttää useaa laskuria.

Myös Finnair tarjoaa sivuillaan päästölaskurin (siirryt toiseen palveluun). Keskiarvojen sijaan todellisiin rahti-, matkustaja- ja polttoainetilastoihin perustuvalla laskurilla ei voi kuitenkaan tarkastella kotimaan lentojen päästöjä.

– Ihan varmasti Oulu-Helsinki-lennonkin tiedot ovat tulossa kesän aikana, kun laskuri päivitetään, Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki vakuuttaa.

Finnairin Airbus A350:n matkustamo
Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäen mukaan Finnairin päästölaskurin tarkkuus paranee, kun sinne saadaan pian sisällytettyä uudistunut konetyyppi Airbus A350.Juha Nurminen / Yle

Kuten muistakin lennoista, on Ihamäen mukaan myös Oulu-Helsinki-lennon päästömäärästä vaikea antaa tarkkaa arviota. Reittiä voi kuitenkin arvioida sen pituuden ja matkustajamäärien mukaan. Lyhyellä lennolla paljon saastuttavan nousun osuus matkan kokonaispituudesta on suurempi kuin pidemmällä lennolla.

– Toisaalta Oulu-Helsinki-reitti on siinä mielessä hyvä, että matkustajia on paljon molempiin suuntiin. Tällöin päästömäärä yhtä henkilöä kohden jää pienemmäksi, Ihamäki selventää.

Oulu-Helsinki-välillä lentää vuosittain lähes miljoona ihmistä. Yhteys on ylivoimaisesti Suomen suosituin lentoreitti. Samalla syntyy iso osa Suomen sisäisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöistä.

Hankkeiden hyödyt vaihtelevat

Päästökompensointia tarjoavat palvelut ovat sekalaista seurakuntaa.

Päästökompensoinnissa matkustaja voi vapaaehtoisesti lahjoittaa rahaa hankkeisiin, jotka oletetusti toteuttavat lennon päästömäärää vastaavan päästövähentymän jossain muualla kuin lentoliikenteessä itsessään. Päästökompensointia tarjoavat niin yksityiset yritykset, järjestöt kuin lentoyhtiötkin.

Sitran hiilineutraalin kiertotalouden johtavan asiantuntija Matti Kahran mukaan hankkeista suurin osa keskittyy uusiutuvan energiaan.

– Esimerkiksi Intiaan voidaan rakentaa tuulivoimapuisto, jonka käyttöönotosta syntyy sitten päästövähennyksiä.

Finnair tarjoaa kompensointimahdollisuutta muun muassa metsityshankkeen muodossa. Siinä Finnairin kanta-asiakkaat lahjoittavat etupisteitään Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämään puuntainten istuttamiseen Madagaskarilla. Varsinaisten päästövähenemien sijaan hankkeen pääpaino on Ihamäen mukaan luonnon monimuotoisuuden ja sosiaalisen kestävyyden vaalimisessa.

Oulun ja Helsingin väliseltä menopaluulennolta tienatut pisteet riittävät vähimmillään kolmen puuntaimen istuttamiseen. Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilla puiden arvioidaan sitovan elinikänsä aikana noin 3 000 kiloa hiilidioksidia (siirryt toiseen palveluun).

Vertaus, jossa lentomatkan päästökompensointi on nykyajan anekauppaa, on osuva

Eija Kärkkäinen

Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki kertoo, että yhtiö vertaili päästökompensaatiokokemuksia yhdessä muiden lentoyhtiöiden kanssa. Kokemusten perusteella Finnair päätti oman kompensaatiojärjestelmänsä sijaan nojata ulkopuolisiin hankkeisiin.

– Vain hyvin pieni matkustajamäärä, 1–2 prosenttia, olisi tarttunut tilaisuuteen. Seuraamme tilannetta kuitenkin jatkuvasti.

Olipa matkustajan valitsema päästökompensointipalvelu mikä tahansa, kehottaa Ihamäki kuluttajaa pysymään tarkkana. Halvat ja laatunsa osoittamattomat hankkeet ovat hänen mukaansa huonoja sijoituskohteita.

– Jos halutaan ympäristöllistä vaikuttavuutta ja todennettuja päästövähentymiä, pitää hankkeiden olla tasokkaita. Eräs hyvä tapa varmistua hankkeen laadusta on tarkistaa, onko se Gold Standard -sertifioitu.

Gold Standard on kansainvälinen sertifikaatti, joka takaa päästövähennyshankkeen laadun. Siinä puolueettomat asiantuntijat todentavat hankkeesta syntyneet hiilidioksidipäästövähennykset.

Nykyajan anekauppaa?

Lentoliput taskuun, tarkoin valitulle päästökompensointihankkeelle rahaa ja huojentunein mielin Oulu-Helsinki-koneeseen. Onko lentoliikenteen päästöjen selättäminen todella näin ongelmatonta?

Hiilivapaa Suomi -kampanjan koordinaattori Eija Kärkkäisen mukaan ei ole. Hänen mielestään siinäkin tapauksessa, että jokin päästövähennyshanke todella tekisi sen mitä lupaa, olisi kyseessä vain nollasummapeli. Päästöt eivät välttämättä kasva, mutta eivät myöskään vähenny.

– Vertaus, jossa lentomatkan päästökompensointi on nykyajan anekauppaa, on osuva, Kärkkäinen toteaa.

matkustajat jonottavat matkavaroineen lentokentällä
Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO on luonut oman maailmanlaajuisen päästöjenvähentämisohjelman (CORSIA). Sen tavoitteena on lentoliikenteen hiilivapaa kasvu vuodesta 2020 lähtien.Daniel Reinhardt / EPA

Nollasummapeli on myös epävarmuuden leimaamaa, Kärkkäinen sanoo. Päästöjen ja niiden neutralisoimisen laskeminen on hänen mukaan aina monimutkaista. Hankkeista on myös vaikea sanoa, olisivatko ne toteutuneet joka tapauksessa ilman kompensointikauppaa.

Metsänsuojelu- ja istutushankkeet eivät pääse nekään pälkähästä. Niihin liittyvät riskit ovat Kärkkäisen mukaan moniulotteisia.

– Metsittäminen ei välttämättä tuo pysyviä päästövähentymiä, sillä metsät voidaan myöhemmin kaataa tai ne saattavat syttyä palamaan. Metsähankkeisiin liittyy myös sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyviä ongelmia. Hankkeita ajavien yritysten ja paikallisten yhteisöjen maatarpeet voivat olla pahasti ristiriidassa.

Myös Sitran hiilineutraalin kiertotalouden johtava asiantuntija Matti Kahra toteaa maankäyttöön liittyvän päästökompensoinnin olevan erityisen herkkä alue.

– Metsä- ja maankäyttöasioissa nousee aina kysymy siitä, kuka maan omistaa, ketkä ihmiset hyötyvät.

Hiilivapaa Suomi on kansalaisjärjestö Maan ystävien kampanja. Kyseinen järjestö tarjoaa itsekin vapaaehtoista lentomaksua, jolla kerättyjä varoja käytetään ilmastopoliittiseen vaikuttamiseen Suomessa ja päästövähennyshankkeisiin ulkomailla. Kärkkäinen kertoo, että tarkoituksena ei kuitenkaan ole elätellä kuvitelmaa, jossa kompensointi olisi ratkaisu päästöjen vähentämiseen.

– Vaikka tarjoamme palvelua, haluamme korostaa ihmisille, että älkää lentäkö, ellei ole aivan pakko. Lentoliikenteen päästöjä on leikattava, eikä vain kompensoitava.

Kahran mukaan päästökompensointi on kaikesta huolimatta ekoteko.

– Sataprosenttisesti aukotonta järjestelmää ei päästökompensoinnissa ole, joten kuluttajan tulee olla tarkkana. Mutta totta kai kompensoinnilla on vaikutusta lentoliikenteen päästöihin. Jos ja kun asiat tehdään hyvin, voidaan päästöt neutralisoida.