Keskusta vajosi puolueiden imagotutkimuksessa – Luottamus väheni, mielikuva ylimielinen

Eniten vetovoimaa löytyy kokoomuksen Petteri Orpolta ja vasemmistoliiton Li Anderssonilta. Enimmäkseen puoluejohtajien karisma lähentelee ihmisten mielissä nollaa.

politiikka
Pääministeri Juha Sipilä tapaa ihmisiä keskustan puoluevaltuuston vuosikokouksen yhteydessä Lanunaukiolla Lahdessa lauantaina 21. huhtikuuta
Keskustan imago on useassa kysymyksessä huonontunut.Samuli Ikäheimo / Lehtikuva

Eduskuntavaaleihin on alle vuosi, ja näyttää siltä, että ainakin suurille hallituspuolueille tulee iso työ imagonsa paikkaamisessa. Vaikeuksissa on etenkin pääministeripuolue keskusta: mielikuvat ovat huonontuneet niin luotettavuuden, ylimielisyyden kuin taitojen puolesta.

Kantar TNS:n huhtikuussa tekemän mittauksen mukaan 45 prosenttia kertoi luottamuksensa keskustaan laskeneen. Lokakuussa 2017 näin sanoi 38 prosenttia vastanneista.

Luottamus myös toiseen isoon hallituspuolueeseen kokoomukseen on vähentynyt. Näin kertoo 39 prosenttia vastaajista, viime syksynä vastaava luku oli 30.

Muiden puolueiden osalta luottamus pysyi suurin piirtein yhtä hyvänä tai huonona.

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Vaikka liikahdukset eivät kaikissa yksittäisissä kysymyksissä ole suuria, keskustan imago on useassa kysymyksessä huonontunut. Puolue on kokonaisarviossa viides, vielä kaksi vuotta sitten se paistatteli kokonaisarvion ensimmäisenä.

Paras kokonaisimago on vihreillä, toisena on kokoomus, kolmantena SDP, neljäntenä vasemmistoliitto, ja kuudentena eli viimeisenä perussuomalaiset.

Keskustan johtajia, kuten Juha Sipilää, pitää nyt taitamattomana 39 prosenttia, mikä on hieman aiempaa suurempi osa vastanneista. SDP:n johtajia taitamattomana pitää 31 prosenttia, hiukan pienempi osa kuin aikaisemmin.

Huonoin sijoitus on perussuomalaisilla. Puolueen johtajia pitää taitamattomana 52 prosenttia vastaajista. Osuus on lähes sama kuin syksyllä.

Johtajien vetovoima vaisu, jopa olematon

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Pääministerivaalin näkökulmasta tarjonta vaikuttaa puoluejohtajien vetovoiman suhteen vaisulta. Vetovoimaisimmatkaan johtajat, kokoomuksen Petteri Orpo ja vasemmistoliiton Li Andersson eivät saa yli viidennestä vastaajista lämpeämään. Kummankin luvut ovat kuitenkin nousseet siitä, kun heidät valittiin puheenjohtajiksi kesällä 2016.

Juha Sipilän vetovoima on hiipunut hallitusvuosien aikana. Nyt keskustan johtoa pitää vetovoimaisena kymmenen prosenttia vastaajista, kun syksyllä 2014 näin ajatteli melkein kolmannes.

Hallituspuolueiden hiipuminen ei ole juuri lisännyt pääoppositiopuolue SDP:n Antti Rinteen vetovoimaa, joka nousi nykäyksen viime syksyn neljästä prosentista.

Sama pätee kahteen muuhun oppositiojohtajaan, vihreiden Touko Aaltoon ja perussuomalaisten Jussi Halla-ahoon. Vihreiden johtajan vetovoima tehoaa nyt kymmeneen prosenttiin, kun syksyllä 2016 Ville Niinistöä piti vetovoimaisena 19 prosenttia vastaajista. Perussuomalaisten johtoa, kuten Timo Soinia piti keväällä 2017 vetovoimaisena 15 prosenttia.

Ylimielisyys tarttui keskustaan

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Mielikuvissa ylimielisimmän puolueen paikkaa pitää edelleen kokoomus. Näin ajattelevien osuus nousi 53 prosenttiin. Luku on kuitenkin vaatimaton verrattuna parin vuoden takaisiin lukuihin, 61 prosenttiin, kun puoluetta johti Alexander Stubb.

Ylimielisyyden leima alkaa olla tiukassa myös keskustassa, sillä puoluetta pitää ylimielisenä 40 prosenttia vastaajista. Luku on karu kun sitä tarkastellaan pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi verrattuna hallituskauden alkuun tai oppositiosyksyyn 2014. Silloin keskustaa piti ylimielisenä vain 15 prosenttia vastanneista.

Vähiten ylimielisenä pidetään vasemmistoliittoa, näin ajattelee vastaajista 14 prosenttia.