Aggressiivinen ja arka Aino – Nuoret esiintyjät pyrkivät nyt yleisön iholle

Nuori Näyttämö -projekti on suurponnistus, jossa nuoret teatterinharrastajat pääsevät hetkeksi ammattiteattereiden siipien suojaan.

teatteritaide
Ainon aito mä -näytelmässä on kolme Ainoa. Anna Pitkäniemi (vas) ja Inari Kolehmainen esittävät saman tytön eri puolia.
Ainon aito mä -näytelmässä on kolme Ainoa. Anna Pitkäniemi (vas) ja Inari Kolehmainen esittävät saman tytön eri puolia.Mikko Koski / Yle

Ensimmäinen Aino on arka. Toinen on aggressiivinen Aino. Kolmas, kertoja Aino, tarkastelee muiden Ainojen menoa. Saman tytön kolme puolta. Ruotsalaisen Rasmus Lindbergin nuortennäytelmä pohtii identiteetin muodostumista.

– Se kuvaa sitä kuinka on vaikeata löytää se oma juttu. Sitä, miten oman elämän palapelistä saa valmiin ja ymmärrettävän kuvan, analysoi näytelmän yhtä Ainoa esittävä lukiolainen Inari Kolehmainen.

Kolehmainen on mukana Martinlaakson lukion draamaryhmässä. Se on yksi niistä liki 30 ryhmästä, jotka valikoituivat mukaan Nuori Näyttämö -projektiin.

Yhteisöllisyys on edellytys onnistuneelle työlle.

Heli-Maria Suomi

Nuori Näyttämö -hankkeen valtakunnallisena toteuttajana toimii Työväen Näyttämöiden Liitto. TNL on napannut konseptin Englannista. Siellä se käynnistyi jo 1995 nimellä New Connections. Hankkeen tarkoituksena on antaa nuorille teatterinharrastajille mahdollisuus työskennellä ammattiteattereissa ja saada työhön opastusta. Samalla hanke etsii uusia nuorille suunnattuja näytelmätekstejä.

Nyt nuorta energiaa nähdään näyttämöllä myös Ruotsissa, Norjassa ja Brasiliassa.

Martinlaakson lukion draamaryhmän opettaja ja ohjaaja Heli-Maria Suomi pitää Nuori Näyttämö -projektia upeana tilaisuutena ja mahdollisuutensa verkostoitua.
Martinlaakson lukion draamaryhmän opettaja ja ohjaaja Heli-Maria Suomi pitää Nuori Näyttämö -projektia upeana tilaisuutena ja mahdollisuutensa verkostoitua.

Näyttämöllä kukaan ei ole yksin

Martinlaakson lukion opettaja ja draamaohjaaja Heli-Maria Suomi tietää, mistä reunasta nuorten kanssa kannattaa aloittaa. Näytelmän teemoja on hyvä käsitellä ensin ilman käsikirjoitusta. Sitten vasta käydään tekstin kimppuun.

– Ihan ensin tehdään ryhmästä ryhmä. Jos harrastaja ei koe, että ollaan turvallisessa ympäristössä, hän ei pysty tekemään oikein mitään. Yhteisöllisyys on edellytys onnistuneelle työlle, Suomi sanoo.

Kaikki ihmiset tarvitsevat onnistumisen tunteita.

Heidi Herala

Ryhmän voimaa korostaa myös näyttelijä Heidi Herala, joka on martinlaaksolaisten teatterikummi. Hänestä teatterissa on hienoa se, ettei siellä ole koskaan yksin. Kaikki eivät välttämättä näy näyttämöllä, mutta tekevät samaa esitystä.

– Kun kaikki loksahtaa paikalleen ja menee hyvin, siitä seuraa kollektiivinen onnistumisen tunne.

– Kaikki ihmiset tarvitsevat onnistumisen tunteita. Se on ihmisen kehityksen kannalta erittäin tärkeää. Onnistuminen tuo iloa ja rohkeutta ja auttaa eteenpäin.

Kaupunginteatterin näyttelijä Heidi Herala on Martinlaakson lukion draamaryhmän teatterikummi.
Kaupunginteatterin näyttelijä Heidi Herala on Martinlaakson lukion draamaryhmän teatterikummi.Mikko Koski / Yle

Nuorten teatteriryhmien ohjaajille hanke on niin ikään tärkeä. He ovat tavanneet toisiaan, teatterin ammattilaisia ja katsoneet muiden näytelmiä. Verkostoituminen hyödyttää kaikkia.

Jos teet videon tubeen niin näet kuinka monta ihmistä tykkää siitä ja moniko on katsonut, mutta ei se ole sama asia.

Anna Pitkäniemi

Ryhmiä on mukana monenlaisia. Martinlaakson lukion draamaopetus saa näyttelijä Heralalta täydet pisteet. Ryhmään pääsevät mukaan kaikki halukkaat.

– On hirveää, kun nuorten pitää nykyään niin kauheasti pyrkiä kaikkialle. Erikoislukioihin ja harrastajateattereihin on sellaiset kokeet, kuin olisi pyrkimässä teatterikorkeakouluun. Mieluummin sisään matalalla kynnyksellä!

Elävä yleisö koukuttaa

Moni lukioikäinen on jo tottunut esiintyjä. Nuoret ovat poseeranneet kameralle ja julkaisseet kuviaan ja videoitaan somessa. Moni tubettaa.

Silti intohimo esiintymiseen elävän yleisön edessä ei ole kadonnut.

– Tykkään olla esillä, mutta omana itsenä miettiin, että mitä voisin sanoa ja miten mun pitäis olla. Roolissa se on helpompaa ja pystyy ilmaisemaan itseään paremmin, kiteyttää lukiolainen Anna Pitkäniemi.

Teatterissa esiintyjä on lähempänä yleisöä ja pystyy reagoimaan nopeammin ja näkee myös yleisön reaktiot.

– Siinä on jotain. Jos teet videon tubeen niin näet kuinka monta ihmistä tykkää siitä ja moniko on katsonut, mutta ei se ole sama asia, Pitkäniemi sanoo.

Teatteri tarjoaa kokemuksen yhteisöllisyydestä. Martinlaakson lukion draamaryhmä, näyttelijä Heidi Herala, Nuori Näyttämö
Teatteri tarjoaa kokemuksen yhteisöllisyydestä.

Tähän mennessä teatterit ovat sijoittaneet projektiin omia yleisötyörahojaan. TNL toki tulee omaa hankettaan. Valtion apua valtakunnallinen nuortenteatterihanke ei ole vielä saanut.

Elokuussa 2018 pidetään Tampereen Teatterikesän alkupäivinä suuri Nuori Näyttämö päätösfestivaali Tampereen Työväen Teatterin kahdella näyttämöllä. Se on uusien nuortennäytelmätekstien juhlakatselmus. Mukaan tullaan kutsumaan tulkinnat neljästä näytelmästä.