Kananmunia ja sianlihaa viedään Suomesta Aasiaan – sian spermallekin löytyy markkinarako

Suomalainen puhdas, tauditon ja antibiootiton elintarvike kiinnostaa aasialaisia.

vienti
kananmunia kennossa
Ismo Pekkarinen / AOP

Suomen elintarvikevienti kasvaa vauhdilla. Vuonna 2016 Suomesta vietiin elintarvikkeita 1,5 miljardin euron arvosta. Business Finlandin toimialajohtaja Esa Wrang uskoo, että tänä vuonna mennään jo yli 1,7 miljardin euron.

Vientiään kasvattavista elintarvikeyrityksistä käy hyväksi esimerkiksi laitilalainen munapakkaamo Munax, joka laajentaa Aasian markkinoille.

Suomalaisille kananmunille ja munavalmisteille saatiin maaliskuun alussa vientilupa Japaniin. Viime vuonna vientilupa tuli Hong Kongiin, ja nyt neuvottelut ovat käynnissä Etelä-Korean kanssa.

Suomalainen kananmuna on puhdas, siinä ei ole salmonellaa eikä antibiootteja.

Janne Torikka

Munaxin toimitusjohtajan Janne Torikan mukaan Aasiassa on imua suomalaiselle elintarvikkeelle.

– Suomalainen kananmuna on tuotettu eettisesti. Se on puhdas, siinä ei ole salmonellaa eikä antibiootteja. Nämä ovat myyntivaltteja, kun lähdetään Aasian markkinoille.

Munaxin toimitusjohtaja Janne Torikka
Munaxin toimitusjohtaja Janne TorikkaPetra Ristola / Yle

Munaxilla on oma tuotekehitysosasto, jossa syntyy uusia kananmunatuotteita. Munax on tuonut markkinoille muun muassa nestemäisen valkuaisen, salaattivalkuaisen, munavoin ja kananmunapohjaisen smoothien.

Munax lähtee Japanin ja Hong Kongin markkinoille pääasiassa jalostetuilla kananmunatuotteilla, kuten nestemäisellä valkuaisella. Mahdollisia asiakkaita ovat hotellit, ravintolat ja eri laitokset.

– Tähän mennessä on mennyt koe-eriä, tämän vuoden lopulla lähtee isompia toimituksia. Asiakasneuvottelut ovat käynnissä, kertoo Janne Torikka.

Aasian avautuvat markkinat kananmunatuotteille on hyvä asia, koska meillä on ylituotantoa.

Esa Wrang

Munax on vienyt kananmunatuotteita Euroopan maihin jo vuosia. Aasian markkinoiden avauduttua Munax aikoo kasvattaa vientiään kolmannekseen liikevaihdosta. Nyt viennin osuus tuotannosta on noin 10 prosenttia.

Ruokaturvallisuus on vientivalttimme

Aasia on yksi maanosa, johon Suomi tällä hetkellä panostaa. Suomessa elintarvikevientiä edistetään Business Finlandin Food from Finland -ohjelman, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran vientitiimin sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteistyöllä.

– Aasian avautuvat markkinat kananmunatuotteille on hyvä asia, koska meillä on ylituotantoa, sanoo Business Finlandin toimialajohtaja Esa Wrang.

Esa Wrang
Business Finlandin toimialajohtaja Esa Wrang

Broilerituotteita on viety Japaniin jo aiemmin. Suomalaisten siipikarjatuotteiden valttina on Suomen hyvä salmonella- ja lintuinfluenssatilanne.

Viime vuonna Eurooppaa kuohuttanut myrkkymunatapaus, jossa kananmunista löytyi fiproliini-hyönteismyrkkyä ei koskettanut suomalaista kananmunatuotantoa.

– Ruokaturvallisuus on yksi Suomen ehdoton vientivaltti kaukaisemmillakin markkinoilla, sanoo Esa Wrang.

Laadulla bulkkituotteita vastaan

Myös suomalainen sianliha on löytänyt markkinansa Kiinasta. Atria on vienyt sianlihaa jo aiemmin, ja HKScanin ensimmäinen kontti sianlihaa lähti huhtikuun lopulla kohti Kiinaa.

– Suomihan ei voi olla suuri toimija näillä markkinoilla. Tavoitteena on tarjota korkealaatuisia tuotteita. Emme kilpaile siellä bulkkilihan kanssa, sanoo Business Finlandin toimialajohtaja Esa Wrang.

sianliha
Jyrki Lyytikkä / Yle

Aasian lisäksi elintarvikeviennissä panostetaan Eurooppaan ja Lähi-itään. Etelä-Afrikka on markkina-alue, jota on työstetty pidemmän aikaa.

– Maitotuotteille saatiin vientilupa, ja Valio on nyt toimittanut Etelä-Afrikkaan ensimmäisiä eriä. Tavoitteena on, että sianlihalle saataisiin lupa lähikuukausien aikana, sanoo Wrang.

Suomen hyvästä eläintautitilanteesta kertoo myös se, että geeniperimältään terve suomalainen eläin kiinnostaa jalostusmielessäkin. Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan (siirryt toiseen palveluun) suomalaiselle sian spermalle löytyy markkinoita Japanissa.

Ruotsin kanssa vientiyhteistyötä

Elintarvikeviennin kasvattaminen on hallituksen kärkihanke, ja tavoitteena on kaksinkertaistaa elintarvikevienti vuoteen 2020 mennessä. Tavoite tehtiin ennen kuin Venäjän ja EU:n asettamat talouspakotteet Ukrainan kriisin takia leikkasivat vientiä rajusti.

– Uskon, että elintarvikevienti kasvaa tulevinakin vuosina. Ydinkysymys ei ole, pääsemmekö kolmeen miljardiin euroon. Olennaista on, että elintarvikevienti on kasvu-uralla, toteaa Business Finlandin toimialajohtaja Esa Wrang.

Suurimmat Suomen vientimarkkinat on tällä hetkellä Ruotsissa. Ruotsin osuus Suomen elintarvikeviennistä on noin viidesosa.

Suomi ja Ruotsi ovat yhdistäneet voimansa elintarvikeviennissä (siirryt toiseen palveluun). Yhteistyö auttaa molempia maita saavuttamaan tavoitteensa elintarvikeviennin lisäyksessä.

Lue lisää:

Vodka ja maustettu viina maistuvat – suomalainen alkoholi kiinnostaa nyt maailmalla

Suomen elintarvikevienti kasvaa alkoholi edellä – Venäjän pakotteet voivat olla jopa siunaus