Napsitko rakkauden nälkääsi herkkuja? Asiantuntija: "Tunnesyömisellä turrutamme tyhjyyden tunnetta"

Irtokarkkeja, viinilasillisia, pizzapaloja, juustoja ja suklaata. Niitä napsitaan herkkunälkään, mutta myös turruttamaan paineita, pettymyksiä ja tylsyyttä. Jokainen joskus tunnesyö.

Ruoka ja juoma
Grafiikka
Laura Koivunen | Yle Uutisgrafiikka

Stressiä töissä, ongelmia kotona ja ihmissuhteissa. Silloin on houkutus huuhtoa paha mieli pois lempijuoman tai herkkujen avulla. Syömme tunteaksemme mielihyvää.

– Tunnesyömisestä puhutaan silloin, kun ei syödä nälkään, vaan käsittelemme tunteitamme syömisen avulla tai sen kautta. Ruoalla tyydytämme muita kuin nälän tarpeita, sanoo Jonna Heinonen.

Hän on tamperelainen ravitsemustieteilijä, valmentaja ja kouluttaja, joka on erikoistunut syömisen psykologiaan.

Pizza
AOP

Ruoka on lohduttaja

Tunnesyömisestä haetaan lohtua murheisiin, piristystä matalapaineeseen. Masentunut voi saada syömisestä hetkellisesti paremman olon.

Myös väsymys ja riittämättömyyden tunne voivat vaikuttaa herkkunälkään.

– Jos on vähän huono fiilis, niin helposti kauppareissulla ostamme suklaapatukan. Se ei ole niin vakava asia. Mutta, jos sitä tapahtuu päivittäin ja sillä pyritään lakaisemaan negatiiviset tunteet maton alle, silloin puhutaan jo syömisen häiriöistä.

Jos tuntee itsensä yksinäiseksi, on helppo turvautua syömiseen, koska se tuntuu hyvältä.

Jonna Heinonen

Turhasta mussuttamisesta Jonna Heinonen sanoo, että "jotainhan siinä paikataan".

– Kun ihmisellä on tylsää, on houkutus mennä tekemään voileipiä. Jos tuntee itsensä yksinäiseksi, on helppo turvautua syömiseen, koska se tuntuu hyvältä ja siitä saa välittömän hyvänolon tunteen.

– Sitten on rakkaudennälkä. Se liittyy yksinäisyyteen. Kun on kaipuu toiseen ihmiseen tai asiaan, sitä turrutetaan syömällä.

Viinilasi naisen kädessä
AOP

Miehet tunnejuovat

Tunnesyöminen on yleistä.

– Sanoisin, että melkein kaikki tunnesyö. Jokainen sortuu siihen joskus. Joillakin se on kausiluonteista ja jotkut kärsivät siitä koko ikänsä.

Vaikka se helposti yhdistetään vain naisiin, on mielikuva väärä. Jonna Heinonen muistuttaa, että myös miehet kampeavat pettymyksiä ruoan avulla.

Myös miehet tunnesyövät. Se voi heillä näkyä äijäruokailuna.

Jonna Heinonen

– Yllättävän paljon myös miehet tunnesyövät. Se voi heillä näkyä roskaruoan syömisenä eli äijäruokailuna. Silloin maistuvat pizza ja hampurilaiset ennemmin kuin suklaa.

– Mutta erityisesti miehet tunnejuovat.

Heinosen mukaan se on tosin lisääntynyt myös naisten keskuudessa.

– Etenkin laatikkoviinien myötä yhä enemmän naisetkin tunnejuovat. Laatikkoviinipaketista on helppo ottaa 'päivän palkinto'.

"Koko ajan puputetaan"

– Ihmisen tunneside ruokaan alkaa jo lapsuudessa. Jos isä tai äiti on korvannut poissaoloaan antamalla herkkuja, niin siinä syntyy jo vääristynyt suhde ruokaan.

Jos aikuisena käsi hakeutuu sipsipussiin aina kun potuttaa, se näkyy helposti liikakiloina.

Syömistä on mahdollista oppia hallitsemaan ja hillitsemään, Jonna Heinonen painottaa. Ongelmia syntyy, jos ihminen ei osaa käsitellä tunteitaan muun kuin ruuan avulla.

– Tunnesyöminen voi johtaa syömisen häiriöön eli on häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä. Varsinainen syömishäiriö, joka on diagnosoitu sairaus, se ei ole.

Ravitsemusasiantuntija näkee työssään, miten ruoasta ja syömisestä on tullut ihmisille ongelma. Miksi näin on käynyt? Sitä hän itsekin usein ihmettelee.

Yksi syy on Heinosen mukaan yltäkylläisyys. Kun kaikkea, muun muassa ruokaa, on rajattomasti, kadotetaan kyky luonnollisiin nälän ja kylläisyyden tunteisiin.

– Ruokakulttuurimme on muuttunut. Syömme välipaloja, mutta emme selkeitä pääaterioita. Koko ajan puputetaan jotain.

Leivos naisen kädessä
AOP

Syöminen on suuri nautinto

Jonna Heinonen muistuttaa, ettei saa unohtaa, että yhdessä syöminen ja hyvä ruoka ovat elämän suuria nautintoja ja iloja.

– Moni ajattelee, että tunnesyöminen on automaattisesti negatiivinen asia, mutta näinhän ei missään nimessä ole, vaan syömme myös iloisiin tunteisiin.

Hyvä ruoka kertoo välittämisestä. Kun valmistamme aterian toiselle, haluamme osoittaa rakkautta.

Kun aikuinen vierailee vanhempiensa luona, pöytä notkuu ruokaa, jota on valmistettu pitkään ja hartaasti mieluista vierasta varten. Seuraava ateria on valmiina ennen kuin edellinen on syöty. Näin kerrotaan sanattomasti, miten paljon tulijaa on odotettu.

Kun olemme saaneet vaativan työprojektin päätökseen, palkitsemme itseämme illallisella.

– Ihminen tarvitsee palkintoja ja syöminen on yksi tapa palkita. Jos muuten syöt tasapainoisesti ja hyvin, niin palkintokarkkipussi viikonlopuksi ei haittaa. Ei pidä tehdä ongelmaa asiasta, joka ei ole ongelma.

Aiheesta ilmestyy tänä vuonna useita kirjoja. Jonna Heinosen kirja Tunne syöminen toukokuussa ja myöhemmin tänä vuonna Katarina Meskasen Pysäytä tunnesyöminen sekä Maare Kauppisen ja Anette Palssan Tunnesyöminen, löydä terve suhde itseesi ja ruokaan.