Uutinen suurteoksen ulkoa johtavasta kapellimestarista herättää keskustelua – ulkoa opettelu ei takaa laatua edes Pohjois-Koreassa

Suurin osa kapellimestareista osaa teokset ulkoa, vaikka he johtavat musiikkia nuoteista.

kulttuuri
Gustavo Dudamel
Gustavo Dudamel Wienin filharmonikkojen edessä syyskuussa 2007.Sigi Tischler / EPA

Kapellimestareiden kyky oppia suuria teoksia ulkoa puhuttaa klassisen musiikin kentällä.

Aiheen nosti esille merkittävä brittiläinen klassisen musiikin uutisblogi Slipped Disc (siirryt toiseen palveluun), kun se jakoi noin viikko sitten kuvatun videon (siirryt toiseen palveluun), jossa maailmankuulu kapellimestari Sir Simon Rattle johtaa ulkomuistista Lontoon sinfoniaorkesteria. Rattle on uransa aikana johtanut lukuisia konsertteja ulkomuistista. Nyt ohjelmassa on Gustav Mahlerin suurteos, Sinfonia nro 10.

Simon Rattle.
Sir Simon RattleUli Deck /EPA

Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari Hannu Lintu on sitä mieltä, että moisilla otsikoilla tehdään kärpäsestä härkänen.

– En viitsinyt klikata koko uutista auki, sillä kapellimestarit johtavat teoksia ulkoa harva se viikko, Lintu toppuuttelee.

RSO:n intendentti Tuula Sarotie on pitkän uransa aikana seurannut läheltä satojen kapellimestareiden työskentelytapoja. Myös hän pitää ulkoa johtamista yhtenä metodina muiden joukossa.

– Kiinnitin uutiseen huomiota, ja minusta se on ihan höpöä. Suurin osa kokeneista kapellimestareista osaa teokset ulkoa, eikä sillä ole musiikin tekemisen tai johtamiskyvyn kannalta mitään merkitystä, Sarotie summaa.

Kaikki sitä tekivät, Dudamelille tavaramerkki

Ulkomuistista johtamisen perinteet ovat pitkät. Esimerkiksi itävaltalainen Herbert von Karajan (1908–1989) ei lukenut partituuria vaan johti Berliinin filharmonikkoja ja maailman muita huippuorkestereita silmät kiinni.

Ulkoa johtivat myös muun muassa Arturo Toscanini ja Claudio Abbado. Heitä yhdisti ilmiömäisen muistin lisäksi surkea näkökyky. Valokuvamuistin eduista työssään ovat nauttineet muun muassa Leonard Bernstein ja Lorin Maazel. Elävistä kapellimestareista sama kyky on muun muassa Daniel Barenboimilla ja Gustavo Dudamelilla, joka johtaa käytännössä kaikki 1900-luvulla sävelletyt ja sitä vanhemmat teokset ulkomuistista. Tavasta on tullut Dudamelille suorastaan tavaramerkki.

Lorin Maazel
Lorin Maazel vuonna 2009.EPA / Alessandro Di Meo

– Totta kai kysymys on siitä, että ulkoa johtamisessa on mukana vaaran momentti, että muistaakohan kapu tämän. Se on pientä sirkusta, ja voi olla, että jotkut tekevät sitä juuri sen takia, Lintu kommentoi.

Kuin polkupyörällä ajaisi

Suomalaiset kapellimestarit johtavat orkesteria harvemmin ilman partituuria, vaikka useimmat siihen pystyisivät. Yksi syy on kapellimestari ja pedagogilegenda Jorma Panula, jonka oppeja useimmat tämän päivän kotimaisista kapellimestareista noudattavat. Panulan koulukunta on käytännönläheinen ja partituurilähtöinen.

– Karajan kysyi aikanaan Okko Kamulta, miksi tämä ei johda ilman partituuria. Okko vastasi, että orkesteri tuntee olonsa turvallisemmaksi, kun johtajalla on partituuri edessään, Lintu muistelee.

Lintu kertoo johtavansa perusohjelmistoa, esimerkiksi Beethovenin, Brahmsin tai Sibeliuksen sinfonioita, silloin tällöin ulkomuistista.

– Niidenkin kanssa teen päätöksen vasta juuri ennen konserttia, koska vireystilat vaihtelevat. Jos on pienikin epäilys siitä, että ajatus tai muisti saattaa pettää, niin johdan partituurista.

kulttuurivieras Hannu Lintu, Musiikkitalo, 2017
Hannu LintuNella Nuora / Yle

Kaikkien soittajien osuudet sisältävän partituurin ulkoa opettelu ei Linnun mukaan tarkoita sitä, että kaikki äänet olisi opiskeltava erikseen.

– Sen sijaan on tunnettava jokaisen stemman luonne ja suhde kokonaisuuteen. Lisäksi on tiedettävä, milloin eri soittimet ja soitinryhmät tulevat sisään eli alkavat soittaa, Lintu erittelee.

Lopulta musiikki on selkäytimessä.

– Toistoja on niin hirvittävän paljon, ettei yksinkertaisesti voi erehtyä. Konsertissa sitten muotoillaan musiikkia ja inspiroidaan orkesteria.

Pohjois-Koreassa orkesterin kaikki muusikot soittavat ulkomuistista

Yleisön näkökulmasta ulkoa johtaminen poikkeaa tavallisesta, vaikuttaa haastavalta ja antaa aihetta keskusteluun.

– Usein kuuleekin haltioituneita kommentteja siitä, että joku on johtanut jotain ulkoa. Yleisö on aivan oikeassa siitä, että teokset ovat monimutkaisia, Lintu sanoo.

Mutta onko kyse pelkästä sankarimyyttiä pönkittävästä mainoskikasta? Lintu laskee ulkomuistista johtamiselle myös hyötyjä.

– Kapellimestari on fyysisesti vapaampi, kun kroppa ei ole kiinni partituurissa. Myös kontakti orkesteriin saattaa olla parempi, Lintu luettelee.

Claudio Abbado
Claudio AbbadoEPA/EDDY RISCH ELECTRONIC IMAGE

Toisaalta partituuri saattaa tuoda ryhtiä esitykseen.

– Kapellimestari ei voi johtaa pelkkiä ääriviivoja varsinkaan, jos kysymys on todella monimutkaisesta musiikista. Partituuri pitää huolen siitä, ettei kapellimestarin työ korokkeella mene ihan baletiksi, Lintu sanoo.

Yhtä kaikki, ammattilaisten näkökulmasta on yhdentekevää, johtaako kapellimestari nuoteista vai ulkomuistista. Lopulta vain soivalla musiikilla on merkitystä. Intendentti Sarotien mukaan asiasta on keskusteltu samaan sävyyn iät ajat.

Pohjois-Koreassa valtionorkesterin kaikki muusikot soittavat jopa suuret sinfoniat ulkoa.

– Silti orkesteria ei pidetä maailman parhaana, Sarotie muistuttaa.