Suomeen palaava Atte Jääskeläinen aikoo tuoda Nobel-palkinnon Lappeenrantaan

Työelämäprofessorina aloittava Atte Jääskeläinen aikoo auttaa yliopistoa kohdistamaan tutkimustyötä asioihin, joilla on merkitystä.

Atte Jääskeläinen
Atte Jääskeläinen
Kari Saastamoinen/Yle

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan entinen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen palaa Suomeen. Hän muuttaa Isosta-Britanniasta takaisin kotimaahansa uuden työpestin vuoksi. Hänet on valittu Lappeenrannan teknillisen yliopiston työelämäprofessoriksi elokuun alusta alkaen.

Vaikka Jääskeläinen kertoo aikovansa myös opettaa, tehtävä poikkeaa suuresti perinteisestä akateemisesta professuurista. Jääskeläinen aikoo toimia linkkinä käytännön ja tiedemaailman välissä.

– Luulen ideana olevan se, että kun yhdistetään akateemista ja käytännön osaamista, syntyy jotain parempaa kuin kumpikaan erikseen. Yliopistossa on valtava voima, joka asuu nuorissa, joilla on elämä edessä ja mahdollisuus muuttaa maailmaa. Se on kiehtova yhdistelmä, Jääskeläinen pohtii.

Jääskeläinen kertoo pyrkivänsä "kohdistamaan tutkimusta asioihin, joilla on todellista merkitystä".

– Relevanssi on akateemisen tutkimuksen iso kysymys tällä hetkellä, vaikuttavuus myös.

Jääskeläisen oma erikoisala on digitalisaation tuoma muutos, josta häneltä on vuosien johtajakokemus media-alalta.

Pesti on osa-aikainen ja toistaiseksi voimassa oleva. Jääskeläinen uumoilee olevansa ainakin alkuun Lappeenrannassa muutaman päivän viikossa. Vastaavassa tehtävässä toimii jo Nokian ex-johtaja Anssi Vanjoki.

Jääskeläinen: Yle-kohu arvokas kokemus

Jääskeläinen lähti Ylestä kohun saattelemana vajaa vuosi sitten. Ennen Jääskeläisen lähtöä Yle sai Julkisen sanan neuvostolta langettavan päätöksen niin sanotussa Terrafame-uutisoinnissa.

Julkisen sanan neuvosto katsoi äärimmäisen tiukassa päätöksessään päätoimittajan vaikuttaneen uutisointiin journalistin ohjeiden vastaisesti. Kuukauksia kestäneen kohun yhteydessä useita toimittajia lähti Yleltä.

Lähtönsä jälkeen Jääskeläinen on tehnyt uraa ulkomailla. Hän on työskennellyt Oxfordin yliopiston Reuters-instituutissa ja London School of Economics and Political Science -yliopistossa.

Omien sanojensa mukaan Jääskeläinen muistelee vuoden takaista aikaa ilman katkeruutta.

– Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä kiitollisempi olen kaikesta, mitä tapahtui. Se on kokemuksena arvokas. Paineessa nousee sellaisia piirteitä esiin, jotka auttavat kestämään, mutta tietenkin kuuden kuukauden höykytys vaatii palautumisaikaa, Jääskeläinen kertoo.

Minkälaisia piirteitä paine hänessä nostatti esiin?

– Opin sen, että omille arvoilleen pitää olla uskollinen. Jos niistä lähtee kauhean paljon joustamaan, niin ei voi olla sinut itsensä kanssa. Tämä oli suurin opetus.

Asenne toi Lappeenrantaan

Jääskeläisen mukaan päätös ottaa teknillisen yliopiston työtarjous vastaan syntyi yhden Lappeenrannassa vietetyn päivän päätteeksi. Jääskeläinen kertoo saaneensa työtarjouksia muualtakin.

Miksi hän päätti valita Lappeenrannan piskuisen yliopiston?

– Kunnianhimo yhdistettynä tekemisen meininkiin, se teki vaikutuksen. Täällä on aistittavissa asenne, että pieni mutta dynaaminen yliopisto voi nousta maailman huipulle, Jääskeläinen kertoo.

Kysyttäessä tavoitteista Jääskeläinen ei turhia kursaile.

– Yksi Nobel minun elinaikanani voisi olla hyvä henkilökohtainen tulostavoite. Ei kuitenkaan minulle, Jääskeläinen sanoo hymyillen.

Suomeen on vuosien saatossa tullut yhteensä viisi Nobel-palkintoa. Tavoite on äärimmäisen vaikea.

– Se tarkoittaa sitä, että pitää oivaltaa joku sellainen tutkimusalue, joku asia, jolla on maailmanlaajuista vaikuttavuutta. Kalastuksessa sanotaan, että on niin hyvä kala, että sitä kannattaa tavoitella, vaikka ei saisikaan.

Jääskeläisen rekrytoinut rehtori Juha-Matti Saksa pitää tavoitetta hyvänä, noin aluksi.

– Minusta tuo on ihan hyvä tavoite. Katsotaan, mitä sen jälkeen sitten tehdään, Saksa sanoo.