Ainutlaatuinen Alajoki ei ole enää entisensä – kiistelty tie ja tehoviljely ovat kaventaneet peruuttamattomasti lintujen elintilaa

Alajoki on kansainvälisesti tärkeäksi luokiteltu lintujen levähdys- ja pesimäalue. Rauha peltolakeudella rikkoutui kuntaliitoksen myötä.

linnut
Kangas-Annalan Ämpin silta
Pasi Takkunen/Yle

Kauhavan ja Lapuan Alajoella eletään nyt toista lintukevättä kiistellyn Kangas-Annala -tien ja Ämpin sillan valmistumisen jälkeen. Kansainvälisesti tärkeäksi luokitellun lintujen levähdys- ja pesimäalueen rauha on rikkoutunut.

Pitkän linjan lintumies ja luonnonsuojelija Seppo J Ojala on hetken hiljaa ja huokaisee sitten.

– Niin, tie on tullut. Alajoki entisenlaisena linnustoalueena on oikeastaan sillä tavalla menetetty, että kansainvälinen IBA-alue ( Important Bird Area) on nyt läpi ajettavan tien takia aivan toisenlainen maisema ja linnustonsuojelualue.

Kangas-Annala -tiestä sovittiin Kauhavan, Härmien ja Kortesjärven kuntaliitossopimuksessa.

Tien ja Lapuanjoen ylittävän sillan rakentamisesta kiisteltiin kymmenen vuotta. Viimeinen tietä koskeva valitus tuli korkeimmassa oikeusasteessa päätökseen viime keväänä.

Kaahareita liikkeellä

Ojala oli samassa rintamassa muiden lintu- ja luontoihmisten kanssa taistelemassa tien rakentamista vastaan.

Hän vastusti tietä silloin Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin puheenjohtajana, mutta myös siksi, että Alajoki on hänelle henkilökohtaisesti tärkeä paikka. Se on hänen lapsuutensa maisemaa.

Ohitsemme ajoi kaksikin autoa, joiden nopeus oli varmasti kaksi kertaa tuo 6o.

Seppo J Ojala

Tänäkin keväänä Ojala on käväissyt Alajoella monta kertaa, mutta Kangas-Annala -tiellä Ojala kävi ensimmäisen kerran sen valmistumisen jälkeen vasta muutama päivä sitten. Siltä retkeltä mieleen jäivät joutsenet ja metsähanhet - ja ylinopeutta kaahaavat autot.

Jonkinlainen pieni myönnytys tien vastustajille oli se, että muutto- ja pesintäaikaan ajonopeus tiellä on rajoitettu 60 kilometriin tunnissa.

– Ohitsemme ajoi kaksikin autoa, joiden nopeus oli varmasti kaksi kertaa tuo 6o, puuskahtaa Ojala.

Kangas-Annalan tie Kauhavalla
Pasi Takkunen/Yle

Useita uhanalaisia lajeja

Tien haitta linnuille on kiistaton. Siksi tien rakentamista varten tarvittiin luonnonsuojelulain mukainen poikkeuslupa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi aikanaan poikkeusluvan (siirryt toiseen palveluun) ja perusteli sitä muun muassa yleisellä turvallisuudella.

Liikenne Kangas-Annala -tiellä on ollut ajoittain vilkasta. Uusi yhteys Lapuanjoen yli on houkutellut paikalle paljon uteliasta väkeä.

– Kun isot linnut - kurjet, hanhet ja joutsenet - laskeutuvat parvena alueelle, niin yksikin häiriö kun yhden linnun karkottaa pois, niin se lähtee koko parvi mukana, toteaa Seppo J Ojala.

Niitä oli molempia ainakin noin sata ja ne pyyhälsivät menemään eri kokoisina parvina kovaa vauhtia tien ylitse.

Seppo J Ojala

Alajoella pesii useita luonnonsuojelulailla rauhoitettuja uhanalaisia lintulajeja ja levähdyspaikkana se on ollut erityisen tärkeä metsähanhille. Parhaimpina aikoina alueella lepäsi muuttomatkoillaan jopa tuhansia metsähanhia.

Lintuharrastajat ovat panneet merkille, että metsähanhien perinteisillä levähdyspaikoilla on käynyt kato.

Kun Seppo J Ojala muutama päivä sitten kiikaroi Kangas-Annala -tieltä taivaalle, näki hän sekä joutsenia että metsähanhia.

– Niitä oli molempia ainakin noin sata ja ne pyyhälsivät menemään eri kokoisina parvina kovaa vauhtia tien ylitse. Eli niiden vanhat perinteiset laskeutumispaikat ovat sen verran häiriöalttiita, että ne hakevat rauhallisemman ja turvallisemman paikan.

Entinen latomeri

Seppo J Ojala pelkää, että tie ja sen tuomat häiriöt voivat koitua joidenkin lintulajien kohtaloksi Alajoella. Tie ei ole kuitenkaan ainut tekijä, joka on heikentänyt lintujen olosuhteita laajalla peltoalueella.

Vuosikymmenien aikana maisema on muuttunut paljon.

Tänä päivänähän se on monotonista viljelylakeutta, pellot ovat salaojissa tehoviljelyksessä.

Seppo J Ojala

Ojala muistelee aikaa, jolloin hän pienenä poikana oli Alajoella mukana heinätöissä. Silloin latoja oli lukematon määrä, ainakin yksi jokaisella hehtaarilla.

– Siellä oli mainioita kiipeilypaikkoja, kun hirsilatojen olkikatoilla käytiin katsomassa lintujen pesiä. Kuovit ja sorsat olivat sinne tulvan aikana pesiytyneet, muistelee Ojala.

Nyt maisema on aivan toisenlainen. Latoja on enää harvakseltaan, nekin monet luhistumaisillaan. Myös sarkaojat ovat kadonneet maisemasta.

– Tänä päivänähän se on monotonista viljelylakeutta, pellot ovat salaojissa tehoviljelyksessä. Lintujen suojapaikat siellä eivät ole enää entisen veroisia.

Seppo J Ojala
Lapualainen Seppo J Ojala on Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin varapuheenjohtaja.Elina Kaakinen / Yle

Suojapaikkoja tarvittaisiin

Kun suojapaikkoja linnuille ei ole, pääsevät lokit ja varislinnut tekemään tuhojaan. Niiden on helppo napata poikasia pellosta ja sillä tavalla monien peltolintujen pesueita menetetään.

– Alajoki on ollut perinteisesti erinomaista peltopyyaluetta, mutta se oli sitä silloin, kun oli vielä sarkaojia ja erilaisia pajupuskia.

Seppo J Ojala sanoo, että peltopyyt tarvitsisivat nyt ihmisten apua Alajoella. Voisi olla korkea aika tehdä jotain lintujen hyväksi eikä vain kaventaa niiden elintilaa.

– Vähäisten luomien ja purojen rannoille tarvittaisiin kaistoja, joille annettaisiin kasvaa suojakasvillisuutta. Ne auttaisivat aika paljon peltopyitä ja muitakin peltolintuja.