Britannia lähtee, mutta budjetti ei kutistu: EU haluaa lisää rahaa uusiin tehtäviin

Kasvava budjetti tarkoittaisi kasvavia jäsenmaksuja myös Suomelle. Lisäksi EU-rahan saanti halutaan kytkeä unionin arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Euroopan unioni
Lipputangoissa liehuu useita EU-lippuja ja yksi Britannian lippu.
Lipputangoissa liehuu useita EU-lippuja ja yksi Britannian lippu.Olivier Hoslet / EPA

BrysselEU ehdottaa itselleen hieman nykyistä isompaa budjettia tuleville vuosille, vaikka Britannia onkin eroamassa unionista. Komission esityksen mukaan unionin budjetti olisi eron jälkeen vuonna 2021 noin 170 miljardia euroa, kun se oli esimerkiksi viime vuonna noin 158 miljardia euroa.

Komissio hyväksyi odotetun ehdotuksensa vuosien 2021–2027 rahoituskehykseksi kokouksessaan aamupäivällä. Ehdotuksen mukaan EU:n budjettiin käytettäisiin jatkossa 1,11 prosenttia jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Kuluvalla kehyskaudella rahaa on käytetty keskimäärin 1,0 prosenttia bruttokansantulosta.

Uusia tehtäviä unionille

Budjetin kasvu selittyy osin uusilla tehtävillä, joihin komissio ehdottaa rahaa tuleville vuosille. Rahaa käytettäisiin esimerkiksi rajavalvontaan, yhteiseen puolustusalan rahastoon ja opiskelijoiden liikkuvuutta parantavan Erasmus+ -ohjelman kaksinkertaistamiseen. Myös tutkimusrahoitukseen ehdotetaan isoa lisäystä.

Toisaalta nykyisistä tehtävistä on tarkoitus säästää rahaa. Säästöjä haetaan unionin isoimmista tuloluokista eli yhteisestä maatalouspolitiikasta ja koheesiorahoista, joiden tarkoitus on auttaa köyhempien jäsenmaiden talouskehitystä. Maatalousrahoista leikataan noin viisi prosenttia.

Komissio ehdottaa myös, että EU voisi jatkossa leikata rahoitusta mailta, jotka rikkovat unionin arvoja tai oikeusvaltioperiaatetta vastaan. Ehdotuksen mukaan päätöstä leikkaamisesta ei tarvitsisi tehdä yksimielisesti, mikä estäisi kyseisiä maita tukemasta toisiaan äänestyksessä.

Suomen maksu noussee

Ehdotuksen täsmällinen merkitys Suomen kannalta riippuu siitä, millaisiksi esimerkiksi maatalous- ja koheesiorahojen jakoperusteet muodostuvat. On kuitenkin ilmeistä, että Suomen EU-maksut tulevat kasvamaan, jos komission esitykset selviävät jäsenmaiden käsittelystä.

Tuoreimpien lukujen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomi oli vuonna 2016 unionin toiseksi pienin nettomaksaja Italian jälkeen. Suomen nettomaksu oli tuolloin 294 miljoonaa euroa.

Suomi maksoi EU:lle 1,83 miljardia euroa, ja sai takaisin 1,5 miljardia. Jos maksut kasvavat tasaisesti yhdestä prosentista 1,1 prosenttiin suhteessa bkt:hen, lisälasku olisi noin 200 miljoonaa euroa.

Tulopuolella Suomi sai maatalouden suoria tukia 538 miljoonaa euroa. Viiden prosentin leikkaus tarkoittaisi noin 27 miljoonan euron vähennystä.

Tuloja muovista ja päästökaupasta

Laskelmaa hämärtävät myös komission ehdotukset unionin uusista tulonlähteistä. Komissio aikoo esimerkiksi kannustaa muovin kierrättämiseen maksulla, jota joutuisivat maksamaan maat joissa muovin kierrätys ei toimi riittävän hyvin.

Rahaa on tarkoitus kerätä myös päästökaupan tuloista ja yhteisen yritysveropohjan avulla. Yhteensä näillä on tarkoitus kerätä noin 22 miljardia euroa vuodessa eli 12 prosenttia unionin tuloista.

Maatalouden ja koheesiorahojen jakoperusteiden yksityiskohdat selviävät toukokuun lopulla. Komission esitys menee seuraavaksi jäsenmaiden käsittelyyn. Rahoituskehys pitää saada valmiiksi ennen nykyisen kehyksen umpeutumista vuonna 2020.