Väitös: Äidin uranäkymät eivät välttämättä kärsi lasten kotihoidosta

Pitkänkään lasten kotihoidon ei koeta heikentävän uranäkymiä työelämässä. Suomalaisäidit ovat tuoreen väitöksen mukaan pääpiirteissään tyytyväisiä elämäänsä, vaikka kiire vaivaakin.

Lastenhoito
 Tuttipullo .
AOP

Perjantaina Turun yliopistossa väittelevän valtio- ja kauppatieteiden maisteri Sirpa Weckströmin tutkimuksen mukaan alle viidennes kaikista suomalaisäideistä koki uransa kärsineen kotihoidon takia. Lasten varttuessa kielteiset vaikutukset käyvät vähäisemmiksi.

– Aivan pienimpien lasten äidit kokivat eniten haittavaikutuksia. Kouluikäisten äideistä vain kymmenen prosenttia koki näin, tiivistää Weckström.

Väitöksessään Sirpa Weckström tutki äitien kokemuksia lasten kotihoidon vaikutuksista työuraansa, kokemuksia työelämästä, asenteita palkkatyön vähentämistä kohtaan sekä äitien yleistä tyytyväisyyttä elämäänsä. Lähdeaineistona oli European Social Surveyn vuosina 2004 ja 2005 tekemät kyselyt.

Valinnanvara helpottaa paluuta työelämään

Lasten kotihoidon tukeen ovat Suomessa oikeutettuja kaikki alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmat vanhempainvapaan päätyttyä. Kotihoidon tuen on usein kritisoitu heikentävän äitien asemaa työelämässä.

Weckströmin tutkimus ei tue yleisiä oletuksia tuen vaikutuksista. Suomalaisäidit kokivat kotona vietetyn ajan heikentäneen työuraansa harvemmin kuin äidit 11 muussa Länsi-Euroopan maassa.

– Tutkimustulosten perusteella en ainakaan lähtisi lyhentämään tuettua kotihoitojaksoa. Ennemmin kannattaisi vahvistaa isän mahdollisuuksia osallistua tasapuolisemmin kotihoitoon, ilman että äitien osuutta lyhennetään.

Suomi erosi monista muista maista selkeästi, naiset eivät kokeneet, että olisi heidän velvollisuutensa jäädä kotiin.

Sirpa Weckström

Osaltaan vähäisiksi koettuja uravaikutuksia selittänee päivähoidon hyvä saatavuus ja mahdollisuus valita elämäntilanteeseen sopivin tapa ratkaista lastenhoitokysymykset. Suomessa vaihtoehdot ovat monipuolisempia kuin monissa muissa tutkimusaineistossa mukana olleissa maissa.

– Suomalaisäidit, sekä työssäkäyvät että kotona olevat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä elämäänsä. On todennäköistä, että verrattain hyvä mahdollisuus valita perheen tilanteeseen sopivin hoitomuoto on vaikuttanut myönteisesti ainakin joidenkin äitien elämään tyytyväisyyteen, toteaa Weckström.

Lastenvaunuja.
Yle

Vaikka suomalaisäidit olivat hoitaneet lapsiaan melko pitkään kotona, harva heistä allekirjoitti väittämän, että naisen tulisi olla valmis vähentämään palkkatyötä perheensä takia. Myönteisesti väittämään suhtautui vain noin neljännes suomalaisvastaajista.

– Ainoastaan Ruotsissa ja Tanskassa väittämään suhtauduttiin vielä kielteisemmin. Suomi erosi monista muista maista selkeästi, naiset eivät kokeneet, että olisi heidän velvollisuutensa jäädä kotiin. Joissain maissa, joissa päivähoitomahdollisuudet ovat rajatumpia äiti voi kokea sen naisen velvollisuudeksi, sanoo Weckström.

Työuran ja perhe-elämän yhdistämisessä kitkaakin

Sekä työssäkäyvät että lapsiaan kotona hoitavat suomalaisäidit olivat tutkimuksen mukaan yleisesti ottaen tyytyväisiä elämäänsä.

Suomalaisnaiset tekivät pitkää päivää, keskimäärin melkein kaksi tuntia pidempää kuin ruotsalaisnaiset

Sirpa Weckström

Työn ja perheen välinen ristiriita kuitenkin nakersi monen tyytyväisyyttä. Kolme neljästä suomalaisäidistä koki ainakin joskus perheelle jäävän liian vähän aikaa. Ainaista tai usein toistuvaa aikapulaa poti joka kolmas äiti.

Yli puolet suomalaisäideistä arvioi työpaineidensa häiritsevän perheenjäseniään ainakin joskus. Joka kymmenes raportoi toistuvaa häiriötä.

– Työn ja perheen ristiriita tuli hyvin vahvana esille. Suomalaisnaiset tekivät pitkää päivää, keskimäärin melkein kaksi tuntia pidempää kuin ruotsalaisnaiset, kertoo Weckström.

Pyrkimykset pidentää työpäiviä ovatkin Sirpa Weckströmin mukaan ristiriidassa tutkimuksen tulosten kanssa. Pikemminkin työelämässä olisi hyvä huomioida nykyistä paremmin kiireen, paineiden ja työaikojen vaikutukset perhe-elämään.

– Jos äitien työhön osallistumista halutaan nostaa, olisi hyvä vahvistaa esimerkiksi isien valinnanvapautta perhevapaiden käytössä sekä laajentaa molempien vanhempien mahdollisuutta osa-aikatyöhön, esittää Weckström.

Sirpa Weckström tutki väitöksessään myös työttömyyden vaikutuksia perheisiin. Kielteisten vaikutusten ohella työttömyydessä saattoi olla jotain myönteistäkin.

– Yllättävän moni äiti koki, että työttömyys on vaikuttanut positiivisesti äidin ja lapsen väliseen suhteeseen. Silti työttömyyden vaikutus äidin omaan hyvinvointiin on usein ollut negatiivinen. Samaan hengenvetoon on myös todettava, että työttömyys vaikuttaa kielteisesti lapseen, jos se johtaa köyhyyteen ja kaventaa lapsen elämää.

Työttömyyttä koskeva osa Sirpa Weckströmin väitöstä perustuu Turun yliopiston Sosiaalipolitiikan laitoksen vuonna 2000 tekemään kyselyyn.

VTM, KTM Sirpa Weckströmin väitös tarkastetaan perjantaina 4. toukokuuta Turun yliopistossa.