Opiskelijat mittelevät moottorisahoilla Euroopan mestaruudesta: "Metsureille on kysyntää nyt ja tulevaisuudessa"

Metsuriopiskelijat lähtevät Eurooppaan edustamaan Suomea. Kisa vaatii osallistujilta tarkkuutta, nopeutta ja ketteryyttä.

metsurit
Opiskelija sahaa moottorisahalla tukkia.

HämeenlinnaVuosittain järjestettävät metsäopiskelijoiden Euroopan mestaruuskilpailut pidetään tänä vuonna Unkarissa 23.–26. toukokuuta. Suomea kisoissa edustaa neljä Hämeen ammatti-instituutin Evon yksikön metsuriopiskelijaa.

Kisoja varten on nyt harjoiteltu aktiivisesti parin kuukauden ajan. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Lasse Nikkilä uskoo joukkueensa pärjäävän hyvin Unkarissa.

– Kävin lukiota puolitoista vuotta ja vaihdoin tammikuun alussa opiskelemaan metsuriksi. Kotona on metsä- ja peltotila, niin sieltä lähti kiinnostus enemmän tähän metsähommaan. Kisoihin taas innosti kilpailuhenkisyys ja kiinnostus lajiin, Nikkilä kertoo.

Nikkilän lisäksi Evon yksikön järjestämissä karsinnoissa kisajoukkueeseen valittiin Kasimir Kannisto, Elias Nuuttila ja Ilmari Aho.

Kisoissa arvioidaan tietotaitoa, nopeutta sekä tarkkuutta

Kisoissa mitellään yhteensä kuudessa eri kilpalajissa. Kisa jakautuu moottorisahan käyttötaitoihin ja metsätaitoiluun. Moottorisahauksen kilpalajeja ovat puunkaato, tarkkuuskatkaisu, alta-päältä-sahaus, rungon karsinta ja laipan kääntö eli ketjun vaihto.

Opiskelija sahaa moottorisahalla tukkia.
Ilmari Aho harjoittelee puunkaatoa. Suorituksen onnistuminen mitataan laserin tarkkuudella.Hannu Harhama / Yle

Metsätaitoilussa arvioidaan sen sijaan osallistujien teoriatietoja, käytännön taitoja sekä ammattiosaamista 16:ssa eri tehtäväpisteessä. Tehtävät voivat käsitellä esimerkiksi metsänarviointia, puulajien, nisäkkäiden ja metsätuhoja aiheuttavien tuhohyönteisten tunnistamista sekä ensiaputaitoja maasto-olosuhteissa.

– Kisoissa vaaditaan tarkkuutta, nopeutta ja ehkä jopa ketteryyttä. Itse koen olevani parhaimmillani tarkkuuskatkaisussa, koska olen muutenkin tarkka ihminen. Kaikissa lajeissa voi kuitenkin aina kehittyä, Nikkilä toteaa.

Maailmalla menestynyt kilpasahaaja näkee joukkueessa potentiaalia

Opiskelijat ovat saaneet perustiedot kilpailua varten koulun kursseilla. Lisäksi kisajoukkue on harjoitellut itsenäisesti lähes päivittäin. Kisan lähestyessä lisätään myös varta vasten järjestettyjä harjoituspäiviä.

Kilpajoukkuetta on esimerkiksi kutsuttu valmentamaan kilpasahaamisessa menestynyt metsuri Juho Tähkänen. Evon kasvatti nappasi viime vuonna pronssia Pohjoismaiden mestaruuskisoissa Norjassa. Viron maaseutumessuilta Tähkänen voitti viime vuonna pronssia ja tänä keväänä kultaa.

Metsuriopiskelijat katsovat, kun valmentaja arvioi heidän suoritustaan puunkaadossa.
Juho Tähkänen arvioi kilpajoukkueen suoritusta puunkaadossa.Hannu Harhama / Yle

– Näytti ihan hyvältä siihen nähden, että harjoittelua on näin vähän takana ja ovat lähdössä isoihin kisoihin. Pojissa on kyllä potentiaalia, Tähkänen arvioi kisajoukkueen suoritusta puunkaadossa.

Metsureille on kysyntää nyt ja tulevaisuudessa

Matkanjohtajana toimiva lehtori Juha Mäkelä uskoo, että kaikista kilpalajeista on hyötyä myös työelämässä. Lisäksi osallistuminen ulkomailla järjestettäviin kilpailuihin antaa opiskelijoille mahdollisuuden verkostoitua kansainvälisesti sekä luoda omaa kansainvälistä uraa.

– Metsureille on kysyntää tällä hetkellä ja tulevaisuudessa, vaikka Suomessa koneet harjoittavat puunkorjuuta 99-prosenttisesti. Tämä johtuu siitä, että muissa työlajeissa, kuten metsän viljelyssä ja taimikon hoidossa mennään koneellisella puolella vasta parin prosentin tietämissä, Mäkelä kertoo.

Nuori Lasse Nikkilä on yhtä mieltä Mäkelän kanssa siitä, että kilpalajeista on hyötyä myös käytännön työtehtävissä.

– Varsinkin tuosta tarkkuutta vaativasta puunkaadosta on hyötyä. Onnistuu sitten puun kaataminen paljon helpommin työelämässäkin, Nikkilä pohtii.