Koulujen kesälomia halutaan myöhentää, ministeriltä vahva viesti siirron puolesta

Elinkeinoministeriön selvityksen mukaan koulujen kesälomien nykyisen ajoituksen takia matkailuelinkeino menettää yli 200 miljoonaa euroa kesäkuukausien matkailutulosta.

kesäloma
lapset laiturilla
Nelli Nuora / Yle

Koulujen lomien siirtäminen myöhemmäksi on saanut jälleen uusia vahvoja perusteluita. Asiasta on keskusteltu pitkään jo aiemmin, ja siirto nytkähti eteenpäin, kun elinkeinoministeriö julkisti oman selvityksensä.

Koulujen kesälomien siirto kahdella viikolla lisäisi selvityksen mukaan matkailutuloa ja työllisyyttä. Matkailutulo kasvaisi kesäkuukausina yhteensä noin 219 miljoonaa euroa. Siirto lisäisi myös matkailuyritysten tarvitseman henkilöstön määrää 1 300 henkilötyövuoden verran. Matkailutulo kasvaisi näin vuositasolla 2,5 ja kesäkuukausina 9,3 prosenttia, henkilöstön määrä 1,6 prosenttia.

Arviot sisältyvät konsulttiyhyiö WSP Finland Oy:n selvitykseen koulujen kesälomien siirron vaikutuksista matkailuelinkeinooon. Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) tammikuussa tilaama selvitys julkistettiin tänään Helsingissä. Selvitys on osa keväällä 2017 hallituksen puoliväliriihessä hyväksyttyä Matkailu 4.0 - toimenpidekokonaisuutta.

Elinkeinoministeri sanoo voivansa vetää selkeän johtopäätöksen: matkailuelinkeinon kilpailukyvyn kannalta kesälomien siirtoa tulee edelleen edistää.

Kesälomien siirrolla olisi myönteiset vaikutukset niin matkailutuloon ja työllisyyteen kuin matkailuelinkeinon toimintaedellytysten kehittämiseen laajemminkin, toteaa ministeri Lintilä.

Koululainen tekee kotiläksyjä.
Henrietta Hassinen / Yle

Koululaisten lomiensiirto vaikuttaisi perheiden kotimaanmatkailuun

– Koululaisten lomien siirrolla olisi positiivisia vaikutuksia erityisesti kotimaanmatkailun kasvuun. Ulkomaisten matkailijoiden määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa, mutta kotimaan osalta vastaavat luvut ovat jääneet reippaasti jälkeen. Lomien siirrolla voitaisiin pidentää kotimaanmatkailun kesäkautta, millä olisi positiivinen vaikutus myös palveluiden tarjontaan ulkomaalaisille turisteille, ministeri jatkaa. Selvityksen mukaan matkailutulo ja työllisyys kasvavat kaikkina kesäkuukausina, erityisesti elokuussa.

Siirron myötä elokuu kasvaisi heinäkuuta vahvemmaksi matkailukuukaudeksi matkailutulolla mitattuna. Toimialoittain tarkasteltuna siirrosta eniten näyttäisi hyötyvän ravitsemispalvelut, joiden matkailutulon odotettaisiin kasvavan vuositasolla 3,2 prosenttia.

Elokuussa matkailutulon odotetaan kasvavan eniten majoituspalveluissa. Henkilöstön määrän odotetaan kasvavan kesäkuukausien aikana eniten majoitus- ja henkilöliikennepalveluissa.

– Työvoimavaltaisena alana matkailun kasvulla olisi merkittävä vaikutus koko maan tasapainoiseen työllisyyskehitykseen. Matkailun kasvu ja kehittyminen tuovat työpaikkoja myös sinne, missä työllistyminen on muuten vaikeaa. Toivon, että selvityksen tuloksista käydään laajempaa julkista keskustelua ja aiheeseen palataan viimeistään seuraavissa hallitusneuvotteluissa, Lintilä toteaa.

Kesäloma alkaisi kesäkuun puolivälissä

Tehty analyysi perustuu matkailuelinkeinolle suunnattuihin kyselyihin ja asiantuntijahaastatteluihin sekä matkailutilastoihin ja trendiaineistoihin.

Kyseessä on tiettävästi laatuaan ensimmäinen selvitys kesälomien siirron vaikutuksista matkailuelinkeinoon tai yleisestikään talouden ja työllisyyden näkökulmasta.

Kesälomien siirrolla tarkoitetaan peruskoulujen ja lukioiden kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin päättymään elokuun lopussa. Kevätlukukausi päättyisi viikon 24 viimeisenä arkipäivänä (tänä vuonna 15.6.), kun kevätlukukausi päätetään nykyisin viikon 22 viimeisenä arkipäivänä.