Ranskan presidentti puskee eteenpäin 10 maan ydinryhmää EU-puolustuksessa – alustavan tiedustelun saanut Suomi harkitsee vastausta

Presidentti Emmanuel Macronin mielestä maaryhmän upseerien pitäisi hakea strategiaoppia Ranskasta.

puolustuspolitiikka
Emmanuel Macron
Emmanuel MacronLudovic Marin / EPA

Ranskan johdolla kymmenen EU-maata on lähdössä mukaan puolustushankkeeseen, jonka tavoitteena on nopeampi puuttuminen varsinkin EU:n ulkopuolisiin kriiseihin. Euroopan interventioaloitteeksi nimetyn hankkeen etenemisestä kertoo Euroopan unioniin erikoistunut Politico-lehti (siirryt toiseen palveluun).

Mukaan ovat lähdössä Ranskan lisäksi Britannia, Saksa, Italia, Espanja, Hollanti, Belgia, Portugali, Tanska ja Viro. Ranska sai ydinryhmän kokoon jo viime vuonna. Maiden puolustusministerit allekirjoittavat aiesopimuksen Pariisissa kesäkuussa.

Suomi sai muutama viikko sitten Ranskalta tiedustelun halukkuudesta osallistua yhteistyöhön. Asiaa tiedustellaan myös Ruotsilta ja Norjalta.

Suomi ei ole vielä vastannut tiedusteluun, puolustusministriöstä kerrotaan Ylelle. Puolustusvoimat on pantu selvittämään hankkeen vaikutuksia. Kesäkuun allekirjoitustilaisuuteen Suomi ei enää ennätä.

Puolustusvoimat selvittää, mitä ryhmään ilmoittautuminen vaatisi, mitä se maksaisi ja mitkä olisivat hyödyt Suomelle. Sen jälkeen osallistumista harkitaan poliittisesti.

Ranska haluaa apua Afrikkaan

Ranska ei ole ydinjoukon rakentelussa pyytetön, vaan kertoo haluavansa liittolaisia toimimaan esimerkiksi Afrikassa entisten sirtomaidensa konflikteissa. Ranska on mielestään jäänyt taisteluissa liian yksin.

Afrikan konfliktit ovat Suomelle kaukaisia, mutta puntarissa on muitakin asioita kuten EU:n yhtenäisyys.

Aiemmin puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on todennut, ettei EU:n puolustukselta pidä odottaa liikoja vaan tärkeintä on kansallinen puolustus. Toisaalta pääministeri Juha Sipilälle (kesk.) Suomen ajaminen kaikkiin ytimiin EU-puolustuksessa on ollut sydämenasia.

– Merkittävintä on poliittinen tahdonilmaisu osallistua operaatioihin, arvioi ylijohtaja Janne Kuusela puolustusministeriöstä.

Ranskan vetämä hanke on kulkenut Euroopan interventiojoukkojen nimellä, mutta mitään uutta joukkoa tuskin kootaan. Mitä Macron oikestaan tavoittelee, on täsmentynyt vähitellen.

– Kokoon halutaan maaryhmä, joka tarpeen vaatiessa on halukas tekemään vaativiakin sotilaallisia interventioita, Kuusela sanoo.

Ryhmän maat pitäisivät tiivistä yhteyttä toisiinsa ja vaihtaisivat tietoa operaatioista.

Upseerit Ranskaan strategiaoppiin

Ranskan mielestä Eurooppa kaipaa myös yhtenäisempää ajattelua strategioista. Siihenkin Macron tarjoaa maaryhmälle apua:

– Ranskaan voisi lähettää upseereita opiskelemaan ranskalaista strategista kulttuuria.

Itämeren maista mukana ovat Tanska ja Viro. Molemmat ovat niittäneet mainetta osallistumalla vaativiin operaatioihin, joissa tappioihinkin on pitänyt varautua.

Vaikka Britannia on lähdössä EU:sta se säilyy Euroopan sotilasmahtina, jonka kanssa halutaan tehdä puolustusyhteistyötä. Britannia ymmärtää myös entisen siirtomaaherruuden Ranskalle tuomat tarpeet puuttua Euroopan ulkopuolisiin konflikteihin. Syyrian-operaatiossa molemmat nähtiin Yhdysvaltain rinnalla.

Osalla maista voisi myös olla vaikeuksia kieltäytyä Ranskan ehdotuksesta, esimerkiksi Saksa vaalii hyvä välejä eikä halua torpata energisen Macronin kaikkia EU:n kehittämisehdotuksia.

Politicon mukaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron on turhautunut EU:n puolustusyhteistyön kankeaan etenemiseen, vaikka viime vuoden lopulla 25 jäsenmaata sopi pysyvän rakenteellisen yhteystyön aloittamisesta. Macron maalaili suurella pensselillä jo Sorbonnen-linjapuheessaan syyskuussa yhteisiä joukkoja, puolustusbudjettia ja toimintasuunnitelmia tilanteisiin, joihin Nato ei puutu.

Puolustusministeri Niinistö: Älkää odottako liikoja EU-puolustukselta

Pääministeri Sipilä: Olisin valmis nostamaan Suomen pakolaiskiintiön 2000:een väliaikaisesti

Brexit käänsi Britannian EU-puolustuksen kannattajaksi – Katainen: Britit ovat rentoutuneet, kun heitä ei pakoteta mukaan.