"Vaikea vedota siihen, että eivät olisi lakia tunteneet" – Professori jyrähtää poliisijohdon virkarikossyytteistä

Professori Matti Tolvanen ei usko, että sellien ovet paukkuvat poliisijohtajien takana.

syytteet
Matti Tolvanen
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistostaJouni Immonen / Yle

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen nosti tänään keskiviikkona syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta kolmea korkea-arvoista poliisimiestä vastaan.

Toiviainen katsoo, että entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Helsingin poliisilaitoksen entinen päällikkö Jukka Riikonen ja nykyinen poliisipäällikkö Lasse Aapio ovat lyöneet laimin Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksikön tietolähdetoiminnan valvontaa.

Tapaus on ennenkuulumaton. Suomessa ei ole koskaan aiemmin nostettu syytteitä näin korkeassa asemassa vaikuttaneita poliiseja vastaan.

Eivät säädökset silloinkaan olleet ollenkaan epäselviä.

Professori Matti Tolvanen

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen pitää valtakunnansyyttäjän päätöstä nostaa syytteet merkittävänä ennakkotapauksena.

Esimiesten tehtävä on valvoa

Tolvanen korostaa, että tahallinen virkarikos on aina vakava rikos. Tässä vaiheessa kysymys on vasta syytteistä ja tuomioistuin päättää, ovatko syytetyt syyllistyneet rangaistavaan menettelyyn.

Tietolähteiden rekisteröinti ja valvonta nousivat tapetille kun huumeyksikön entisen päällikön, Jari Aarnion vakavia rikosepäilyjä alettiin selvittää syksyllä 2013. Vuosien selvitystyö on johtanut siihen, että käräjille päätyy lisää poliiseja.

Haastehakemukset tulevat julki vasta kun oikeudenkäynti alkaa, joten poliisijohdon tekemisiä tai tekemättä jättämisiä voi Tolvasen mukaan arvioida vain yleisellä tasolla.

Paateron ja Helsingin poliisjohtajien asemat ovat ilman muuta erilaisia.

Professori Matti Tolvanen

Hänen mielestään on kuitenkin selvää, että syytetyt eivät voi vedota lainsäädännön epäselvyyteen.

– Eivät säädökset silloinkaan olleet ollenkaan epäselviä. Tietolähteet olisi ilman muuta pitänyt rekisteröidä. Tuossa asemassa olevien henkilöiden on aika vaikea vedota siihen, että he eivät olisi lakia tunteneet tai laki olisi ollut epäselvä.

– Voi olla, että osa näistä syytteeseen joutuneista, joku tai jotkut, olivat itse olleet näitä säännöksiä aikanaan laatimassa tai ainakin niistä lausuntoja antamassa siinä vaiheessa, kun ne on säädetty.

Tolvanen korostaa, että esimiesten tehtävänä ylipäätään on valvoa ja valvontavelvollisuudesta on säädetty laissa.

Syytetyt eri asemassa valvojina

Tahallisuus tarkoittaa sitä, että henkilö on tiennyt, mitä hänen pitäisi tehdä, mutta on jättänyt tekemättä. Mitä tämä tässä tapauksessa voisi tarkoittaa?

– Paateron ja Helsingin poliisijohtajien asemat ovat ilman muuta erilaisia, koska toki lähijohtajilla valvontavastuu oli ankarampi.

– Paateron vastuu on kai lähinnä sitä, että hänen olisi pitänyt ottaa selkoa, millä tavalla valvonta on järjestetty. Tai sitten on kysymys siitä, että hänen tiedossaan on ollut, että valvonta ei ole riittävää, mutta hän ei ole siihen kuitenkaan puuttunut.

Lähijohtajilla valvontavastuu oli ankarampi.

Professori Matti Tolvanen

Tapaus on Tolvasen mielestä merkittävä siksikin, että Suomessa ei ole aiempaa oikeuskäytäntöä siitä, millä tavoin valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin rikosoikeudellisesti pitäisi suhtautua.

Vaikka oikeus katsoisi poliisijohtajat syyllisiksi, sellien ovet eivät pauku.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen jutussa tuomittiin sakkoa. Jos siitä hakee vertailukohtaa, niin sakkorangaistus on todennäköisempi siinäkin tilanteessa, että tuomiot tulisivat tahallisesta teosta.

Mahdollisten rangaistuksen ankaruuden määräämiseen vaikuttaa se, mitä valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä on seurannut.

Sakkorangaistus on todennäköisempi siinäkin tilanteessa, että tuomiot tulisivat tahallisesta teosta.

Professori Matti Tolvanen

Nissisen tapauksessa korkein oikeus katsoi, että Nissisen menettely horjutti luottamusta syyttäjälaitosten toimintaan. Tätä pidettiin rangaistusta ankaroittavana perusteena.

Nyt on kyse poliisitoiminnan luotettavuudesta. Jos oikeudessa kyettäisiin osoittamaan, että Aarnio pystyi käyttämään hyväkseen valvonnan puutteita rikoksia tehdessään, voisi sekin ankaroittaa rangaistusta.

– Kyllä se mahdollista on. Yleisellä tasolla, jos valvonnan laiminlyönnistä seuraa se, että joku pystyy tekemään rikoksia kun ei ole valvottu, niin se on toki rangaistuksen määräämiseen vaikuttava ankaroittava seikka.

Aapion hyllytyksen selvittäminen johdonmukaista

Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio ilmoitti valtakunnansyyttäjän ratkaisun jälkeen, että hän ei aio siirtyä sivuun tehtävästään.

Tolvasen mielestä on johdonmukaista, että sisäministeriö selvittää väliaikaisen virasta pidättämisen. Oikeusministeriö hyllytti valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen saman rikosnimikkeen perusteella.

Tolvanen pitää Aapion ratkaisua hiukan yllättävänä.

Se kertoo kyllä siitäkin, että meillä järjestelmä toimii.

Professori Matti Tolvanen

– Voisi ajatella, että se näyttäisi hyvältä, jos henkilö, vaikka itseään syyttömänä pitääkin, prosessin ajaksi siirtyisi pois tehtävistä. Jos tulee tuomio, että ei ole mihinkään syyllistynyt, niin menetetty ansio korvataan.

– Minä en ole oikea henkilö neuvoja antamaan, mutta sanoisin, että aina kannattaa miettiä, että mikä on omalta kannalta, työnantajan kannalta ja sitten ylipäätään kansalaisnäkökulman kannalta parasta.

Mikko Paatero ja Jukka Riikonen ovat jo eläkkeellä. Se, että he ja Lasse Aapio ovat syytettyinä, on Tolvasen mielestä poliisin luottamuksen kannalta valitettavaa.

Ei tämä vaikuta siihen, millä tavalla minä poliisista ajattelen.

Professori Matti Tolvanen

– Mutta toisaalta se kertoo kyllä siitäkin, että meillä järjestelmä toimii. Meillä henkilön asemasta riippumatta rikosepäilyihin puututaan, ne tutkitaan ja tarvittaessa niistä nostetaan syytteet. Ja sitten tulee myös tuomiot, jos katsotaan, että vailla varteenotettavaa epäilyä voidaan todeta henkilön rikokseen syyllistyneen.

Tolvasen oma luottamus poliisiin ei ole vielä rapissut.

– Ei tämä vaikuta siihen, millä tavalla minä poliisista ajattelen. Meillä on poliiseja tälläkin hetkellä yli 7 000 ja ylivoimainen valtaosa heistä kyllä toimii ihan lain puitteissa.

Lue myös:

Mykkänen poliisijohdon syytteistä: Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu, että poliisin toimia voidaan arvioida

Poliisiylijohtaja Kolehmainen: Virkarikostutkinta on "poliisin historian vakavin paikka" – kolmelle korkea-arvoiselle poliisimiehelle syytteet virkarikoksista

Saavatko poliisijohtajat syytteen alaistensa leväperäisestä valvonnasta? Valtakunnansyyttäjältä päätös tänään

Helsingin korkea-arvoisten poliisien rikosepäilyt syyteharkintaan

Aarniolle ja kahdelle Helsingin poliisissa työskennelleelle virkarikossyyte tietolähdetoiminnasta

Poliisiylijohtaja Kolehmainen Helsingin poliisin rikosepäilyistä: "On perusteltua, että asia selvitetään pohjamutia myöten"

Ex-sisäministeri Päivi Räsänen tietolähdejupakasta: "Erittäin tärkeää, että selvitetään pohjamutia myöten"

Poliisipäällikkö Aapio kiistää syyllistyneensä rikokseen – "Ei se tietenkään ole hyvää poliisin maineelle"

Useita korkea-arvoisia poliiseja epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta Helsingin tietolähdejupakassa