Analyysi: Miksi EU:n budjettiesitys kelpaa Suomelle paremmin kuin Ruotsille?

Suomen hallituksen kanta unionin maksuihin ja rahankäyttöön riippuu siitä, keneltä kysyy, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.

Euroopan unioni
EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker
EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti tiedotustilaisuutta EU:n budjettiesityksen tiimoilta Brysselissä 2. toukokuuta 2018.EPA

BrysselEU:n ehdotus tulevien vuosien budjettikehykseksi oli kuin kylmä suihku Ruotsin hallitukselle. Komissio ehdotti keskiviikkona seitsenvuotisen rahoituskehyksen kasvattamista, vaikka Britannia eroaa unionista.

Ruotsin hallituksen laskelmien mukaan nykyistä suuremman rahoituskehyksen hyväksyminen vuosille 2021–27 tarkoittaisi, että maan maksut EU:lle kasvaisivat 15 miljardia kruunua eli 1,4 miljardia euroa vuodessa. Lisäystä nykyiseen tulisi yli kolmannes.

– Tämä on täysin kohtuuton esitys, emmekä voi hyväksyä sitä, sanoi valtiovarainministeri Magdalena Andersson uutistoimisto TT:lle (siirryt toiseen palveluun).

Samaan aikaan Itämeren vastarannalla Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kirjoitti neljän kohdan kolumnin (siirryt toiseen palveluun).

– Suomen keskeisiä prioriteetteja on huomioitu, Sipilä kirjoitti, vaikka budjetin koko onkin "Suomen tavoittelemaa korkeammalla tasolla".

Sipilä piti myönteisenä komission aikeita ohjata lisää rahaa puolustusyhteistyöhön, tutkimukseen ja vaihto-opiskeluohjelma Erasmukseen.

Suomen hallitus ei julkaissut välittömästi laskelmia siitä, mitä komission esitys voisi tarkoittaa Suomen EU-maksujen kannalta. Selvää on, että Suomenkin maksut nousevat, mutta tuskin yhtä rajusti kuin Ruotsin.

Ruotsin shokkikorotus liittyy Britannian eroon. Pääministeri Margaret Thatcher neuvotteli Britannialle alennuksen Fontainbleaun huippukokouksessa 1984. Alennuksen takia muut jäsenmaat joutuvat maksamaan enemmän.

Vauraat jäsenmaat Ruotsi, Itävalta, Saksa ja Alankomaat neuvottelivat myöhemmin itselleen alennuksen Britannian alennukseen. Ruotsilla on lisäksi muitakin alennuksia, joiden yhteenlaskettu arvo oli viime vuonna 6,1 miljardia kruunua. Komissio ehdottaa, että alennukset poistetaan kun Britannia eroaa.

Tämän lisäksi Ruotsi, joka on jo nyt iso nettomaksaja, joutuisi kustantamaan osansa entistä isommasta EU-budjetista. Ruotsi onkin ajanut nuukaa linjaa EU:n rahankäyttöön.

Suomella ei ole alennusongelmaa, koska Suomella ei ole alennuksiakaan. Suomen nettomaksun kyttääjien kannalta alennusten poistaminen on myönteistä, koska Suomi rahoitti esimerkiksi Britannian alennusta 164 miljoonaa euroa toissa vuonna.

Komission ehdotus rahoituskehykseksi siirtyy seuraavaksi jäsenmaiden käsittelyyn. Suomea näissä kokouksissa edustaa eurooppaministeri Sampo Terho (sin.).

Hän lyttäsi (siirryt toiseen palveluun) komission esityksen blogissaan yksiselitteisesti Suomen kantojen vastaisena. Terhon mukaan esitys kasvattaisi Suomen maksuja 430–640 miljoonaa euroa vuodessa.

EU-linjauksissaan repeilevän hallituksen oloa helpottaa, että sen ei tarvitse olla päättämässä asiasta: rahoituskehyksen käsittely venynee ensi kevään eduskuntavaalien yli. Niitä odotellessa EU-budjetista voi sukeutua poliittinen puruluu myös Suomessa.

– Onko rahan kippaaminen niin ihanaa, että Suomi tekee sitä vaikka yksin?, kysyi Terhon entinen puoluetoveri, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho Facebookissa.

Ruotsissa vaalit pidetään jo syksyllä.