Robotti opettaa lapsille englantia kärsivällisesti ja väsymättä: "Ei se aina tottele, mutta eihän opettajakaan tottele aina"

Suomalainen opettamisen taito olisi hyvää sisältöä opettajien pikku apulaisille. Vientihittiin on silti matkaa.

robotit
Robotit tulevat osaksi kouluopetusta
Robotit tulevat osaksi kouluopetusta

TampereHow are you? oppilas kysyy. Eliaksen silmät välkkyvät vihreää. Se tarkoittaa että se kuuntelee. Ja kohta tulee vastaus: I’m fine, thank you.

Humanoidirobotti Elias osaa suomen lisäksi saksaa ja englantia. Se on ollut koekäytössä Tammelan koulussa maaliskuusta lähtien. Eliaksen keinoälyyn syötetään siellä uusia aineksia.

Elias on vaahtosammuttimen kokoinen, omilla jaloillaan seisova, pienen robotti-ihmisen näköinen ja -oloinen. Pyöreät silmät tuijottavat avoimina, viattoman näköisinä.

Elias osaa myös tanssia sen sisältä tulvivan musiikin tahtiin. Koreografia svengaa – tähän esineeseen on helppo ihastua. Kun ympärillä on paljon hälinää, tuntuu, että Elias hämmentyy. Kun joku oppilaista taputtaa Eliasta päähän, se tuntuu olevan hyvillään.

Ihmiset heijastavat helposti omia tuntemuksiaan nukkea tai lasta muistuttavaan mekaaniseen olioon. Siksi neljäsluokkalaiset suhtautuvat siihen kuin lemmikkiin. Siis innostuneesti ja jopa hellyydellä.

Ei se aina tottele, mutta eihän opettajakaan tottele aina.

Sonja Mühlig-Hofman

Välillä Elias heittäytyy tuppisuuksi, säätämistä siis vielä riittää. Mutta se ei väsy, eikä kiukuttele, syynä on pätkivä verkkoyhteys.

– Ei se aina tottele, mutta eihän opettajakaan tottele aina, naurahtaa neljäsluokkalainen Sonja Mühlig-Hofman.

Elias vastaa kysymyksiin sekä saksaksi, englanniksi että suomeksi. Mutta vain niihin kysymyksiin, jotka sinne on ohjelmoitu. Ja sisällön tuottaminen on tällä hetkellä Tammelan koulussa työn alla.

Eliaksen on rakentanut ranskalainen Softbank-yhtiö. Sen ohjelmisto on kuitenkin toimittanut suomalainen Utelias Oy. Ensi kuussa tähän mennessä saavutettua tuloksia käydään läpi valmistajan kanssa.

Numeroviisas Pöllö

Tammelan koulussa on toinenkin opettavainen robotti Pöllö, jonka on valmistanut lohjalainen Al Robots. Pöllön näköinen ja -kokoinen robotti kysyy kärsivällisesti samoja yksinkertaisä kysymyksiä.

– Paljonko on 4 plus 3?

Pöllön imago satukirjan viisaana eläimenä istuu hyvin matematiikan opetukseen. Pöllö ei kuitenkaan näytä herättävän niin paljon tunteita kuin humanoidirobotti.

Tampereella matikkarobotteja on Tammelan lisäksi myös Sorilan koulutalossa, Vehmaisten esiopetuksessa ja Pohjois-Hervannan koulussa.

Näyttää siltä, että rahoitus onnistuu paremmin ulkomailta kuin Suomesta.

Jussi Wright

Väsymättömästä keinoälykkäästä matikan opettajasta on povattu vientituotetta. Pöllön kehittämisessä mukana ollut Jussi Wright Al Robots -yhtiöstä on matkustanut tutkimaan vientimahdollisuuksia Dubain Abu Dhabia myöten. Siellä on esitelty Pöllöä kansainvälisillä koulutusmessuilla. Vastaavia tuotteita ei kuulemma messuilla näe.

– Suomalaisen Dibi Academyn kanssa olemme alustavasti sopineet pilotoinnin aloittamisesta myös Pekingissä sijaitsevassa Suomalaisessa esikoulussa, kertoo Wright matkaltaan.

Robottiin ovat ihastuneet korkean tason viranomaiset niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Silti rahoituksen saaminen on kehittelijän mukaan vielä auki. Nyt on oltu liikkeellä lähinnä "viikkorahoilla".

– Näyttää siltä, että rahoitus onnistuu paremmin ulkomailta kuin Suomesta, hän täräyttää.

Persoonallisia ominaisuudet kuvitellaan

Tammelan koulussa osa kehittelyä on se, että lapset ovat saaneet rakentaa Eliakselle persoonallisia piirteitä.

– Sen tarinaa on kehitelty, sen menneisyyttä, perhesuhteita, jopa pelkoja – kaikkea mikä tekee Eliaksesta jollain tavalla tärkeämmän lapsille.

– Eliaksen lempiväri on muuten punainen ja valkoinen. Kaikki robotit ovat hänen ystäviään, sanoo Nina Pirttinokka.

– Nämä ominaisuudet vahvistavat lapsen suhdetta robottiin, hän arvioi.

Robotiikka on opetustarkoituksessa vielä lapsen- tai pitäisikö sanoa ”mekaanisen lelun kengissä”. Mutta keinoaäly ja robotiikka on totta ja rutiinia tulevaisuuden koulussa. Eikä tulevaisuus ole kaukana.

– Kyllä kaikki digiasiat ja robotit tulevat kouluun ja muuallekin meidän elämään ihan varmasti, sanoo kieltenopettaja Nina Pirttinokka Tammelan koulusta.

Robotiikka sopii kaiken ikäisten opetukseen

Tampereella ollaan opetusrobottien käytössä etulinjassa. Smart Tampere on hanke, jossa tätäkin keinoälyn hyödyntämistä kehitetään.

Nyt kokeilussa on ollut neljä robottia. Hinnat ovat vielä prototyyppitasolla, mutta jos niitten käyttö lisääntyy, niin samalla hintakin halpenee.

– Nythän ne ovat aika kalliita, mutta mahdollisesti saamme kokeiluun myös kiinalaisia halvempia malleja, kaavailee projektipäällikkö Marika Korpinurmi.

Tampereella robotin sisällöt on suunnattu varhennettuun kielten opetukseen. Pilottihankkeessa oppilaille opetetaan vieraita kieliä jo ensimmäiseltä luokalta lähtien.

Robotti siirtää ihmiset oppimismoodiin olemalla hauska ja erilainen.

Anne Erkinheimo-Kyllönen

Mutta voisi robotti opettaa vaikka minkä ikäisiä. Tätä on jo kokeiltukin, esimerkiksi Stadin ammattiopistossa Helsingissä. Siellä humanoidirobotit mm. opettavat maahanmuutajille suomea. Kehittäjäopettaja Anne Erkinheimo-Kyllösen mukaan robottien suurin hyöty on siinä, että tuovat iloa opetustilanteeseen ja laskevat stressitasoa.

– Robotti siirtää ihmiset oppimismoodiin olemalla hauska ja erilainen. Robotit tuovat luokkaan iloa ja naurua, robotit viehättävät ja innostavat ihmisiä äärettömän paljon, Erkinheimo-Kyllönen kuvailee.

Voiko robotti korvata opettajat?

Pitkälle viedyissä visioissa robotit nähdään tulevaisuudessa jopa opettajien korvaajina. MTV:n haastattelema (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) tekoälytutkija Harri Ketamo on esimerkiksi sanonut, että opettamiseen ohjatulla robotilla voidaan parhaassa tapauksessa jopa ratkaista kehittyvissä maissa vallitseva opettajapula.

Stadin ammattiopiston Erkinheimo-Kyllönen uskoo kuitenkin, että robotti on vain yksi opettamisen väline.

– Eivät ne ole ihmisiä vastaavia kuitenkaan. Kaikki, mitä ne osaavat, pitää jonkun niille koodata, Erkinheimo Kyllönen sanoo.

Samalla linjalla on Aalto-yliopistossa palvelurobotiikkaa kehittävä professori Ville Kyrki. Hän sanoo, että hyötysovelluksissa sosiaaliset robotit toimivat pääosin ihmisen apuvälineinä sekä kiinnostuksen herättäjinä.

– Robotit eivät korvaa opettajaa sen paremmin kuin muukaan sähköinen oppimateriaali. Tällä hetkellä muut sähköiset oppimateriaalit ovat robotteja kehittyneempiä, Kyrki arvioi.

– Lähiaikoina ei ole nähtävissä, että robottien sosiaaliset kyvyt olisivat lähelläkään tasoa, minkä opetustyö kokonaisuudessaan vaatii, vaikka joitain yksittäisiä tehtäviä voidaan toki automatisoida roboteilla tai muilla opetusvälineillä.