180 astetta: "Hullua, että kaivetaan uusia veroja eläkkeiden maksamiseen"

Kirjassaan eläkejärjestelmää ruotinut Jari Hanska perää tolkkua Antti Rinteen lupaamien eläkekorotuksien suuruudelle. Rinteen ehdotus 100 euron kertakorotuksesta eläkkeisiin on Hanskan mukaan tulonsiirto eläkeläisille nuorilta työssäolevilta sukupolvilta.

työeläkkeet
Jari Hanska

Jari Hanska väittää Antti Rinteen ehdottaman eläkkeiden korotuksen olevan holtiton heitto. Eläkkeistä ja ilmastosta kirjoittava toimittaja on suominut eläkejärjestelmää kirjassa, joka julkaistiin viime vuonna.

Rinteen ehdotuksessa korotus on Hanskan mukaan eläkejärjestelmässä valtavan suuri paukku, koska korotus on suunnattu lähes puolelle eläkeläisistä.

– Minua huolettaa se, että tällä kasvatetaan eläkkeisiin uppoavaa summaa laakista melkein miljardin verran, Hanska kuvaa.

Teemu Muhonen ja Hanska kirjoittivat viime vuonna perusteellisen tarkastelun eläkejärjestelmästä kirjassaan Eläketurma. Kirjan keskeinen havainto on, että eläkejärjestelmä toteuttaa tulonsiirtopolitiikkaa, samoin kuin muut julkisen talouden järjestelmät.

"Jälleen uusi tulonsiirto sukupolvelta toiselle"

Rinne on tehnyt ehdotuksessa Hanskan mielestä hyvän havainnon pienten eläkkeiden noston tarpeesta. Rinteen ehdotuksesta ongelmallisinta on Hanskan mielestä se, jos lupaus rahoitetaan täysin työikäisen väestön pussista. Toiseksi ongelmallisin on ehdotuksen lavea kohdistus. Laskelmien mukaan siitä tulee jopa miljardin euron suuruinen summa (siirryt toiseen palveluun). Miljardin voisi Hanskasta käyttää paremminkin.

– Sillä summalla rahoittaisi hyvinvointiyhteiskunnassa paljon palveluita. Palveluita, joita tällä hallituskaudella on leikattu, kuten koulutusta, Hanska pohtii.

Kolmas ongelma liittyy Hanskan mukaan sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen, eli siihen mistä hän ja Muhonen kirjoittivat Eläketurmassa.

– Tämä olisi jälleen uusi tulonsiirto yhdeltä sukupolvelta toiselle eli työssä olevalta sukupolvelta eläkkeellä olevalle sukupolvelle, Hanska kertoo.

Hanskan mielestä työeläkkeiden elinaikaleikkuri käytännössä pienensi tulevia eläkkeitä, koska nykyisiä eläkkeitä ei haluttu leikata. Hanska olisi kiinnostuneena odottanut Rinteeltä uudenlaista ehdotusta, joka olisi siirtänyt rahaa nykyisten eläkemenojen puitteissa. Pienimpien eläkkeiden nosto pitäisi Hanskan mielestä rahoittaa nostamalla suurimpien eläkkeiden verotusta.

– Eläkeläiset eivät ole mikään samankaltainen yhtenäinen joukko, jossa kaikki olisivat köyhiä ja huonossa yhteiskunnallisessa asemassa. Siellä on yhteiskunnan koko kirjo, Hanska kuvaa.

Nuoremmat polvet saavat Hanskan mukaan vähemmän eläkettä

Kirjoittajat Hanska ja Muhonen esittivät Eläketurma-kirjassa käsityksensä siitä, mikä eläkeuudistuksessa oli nuorten työntekijöiden kannalta epäoikeudenmukaista. Eläkejärjestelmän muokkaukset vaikuttavat rahan jakoon. Hanskan mukaan vähiten maksamaansa euroa kohden eläkettä saavat nuorimmat sukupolvet.

Havainnot kirjassa perustuvat työeläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen tietoihin ja tilastoihin. Niitä Muhonen ja Hanska tulkitsevat kriittisemmin kuin varsinaiset eläkeasiantuntijat.

Eläkkeiden rahoitus on Hanskan mukaan epävarmaa, koska eläkejärjestelmän keskimääräisetkin tulevaisuuden skenaariot (siirryt toiseen palveluun)ovat vielä saavuttamatta. Tulevilla vuosikymmenillä huoltosuhteen heikentyminen on ongelmista ensimmäinen Hanskan mielestä.

– Nyt on syntyvyys laskussa, se tulee aiheuttamaan myös lisää kustannuksia koska maksajia on vähemmän. Toinen ennakoimaton menoerä liittyy ilmastonmuutokseen ja siihen millaisia kustannuksia se voi lähivuosikymmeninä aiheuttaa, Hanska sanoo.