Poliisi suosii etälamautinta voimankäyttövälineenä – Komisario: "Ennen kaikkea se on tehokas"

Poliisiammattikorkeakoulu on tutkinut poliisin voimankäyttöä. Ampuma-ase ja poliisikoira aiheuttavat kohdehenkilöille vakavimpia vammoja poliisin voimakäyttövälineistä.

poliisi
Poliisin lamautin vyöllä.
Enja Heikkilä / Yle

Etälamauttimesta on tullut poliisin suosituin voimankäyttöväline fyysisten voimakeinojen ohella. Poliisi käytti etälamautinta noin kolmanneksessa voimankäyttötilanteista vuosina 2016–2017.

Asia selviää Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun) (vaatii kirjautumisen), jossa tarkasteltiin poliisin tekemiä voimankäyttöselvityksiä.

Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) on kerännyt poliisin voimankäyttöselvityksiä 1. tammikuuta 2016 alkaen. Poliisihallituksen määräyksen mukaan voimakeinoja käyttäneen poliisimiehen on tehtävä voimankäyttöselvitys tapahtumista.

Suomen poliisilla on vuosittain noin miljoona tehtävää. Niiden yhteydessä tehdään noin 90 000 kiinniottoa. Poliisi joutuu käyttämään voimakeinoja noin 1 000–1 500 kertaa vuosittain.

Etälamautin fyysistä voimankäyttöä turvallisempi

Komisario Henri Rikander Poliisiammattikorkeakoulusta kertoo, että etälamauttimien suosio voimankäyttövälineenä johtuu laitteiden määrän lisääntymisestä. Poliisilla olevien yksittäisten etälamauttimien kappalemäärää Rikander ei voi paljastaa julkisuuteen.

– Niitä on riittävä määrä koko ajan operatiivisessa käytössä. Useissa partioissa etälamautin on käytettävissä molemmilla partion jäsenillä, Rikander sanoo.

Poliisi on käyttänyt etälamautinta jo yli kymmenen vuotta. Rikanderin mukaan etälamauttimen käyttö ei ole suhteellisesti lisääntynyt viime vuosien aikana, vaan sen käytön yleistyminen johtuu laitemäärien kasvusta.

– Etälamautin on meille erittäin tärkeä työkalu. Se on luotettava ja toimintavarma. Ennen kaikkea se on tehokas.

Rikanderin mukaan etälamautin on poliisin näkökulmasta myös huomattavasti turvallisempi vaihtoehto kuin fyysinen voimankäyttö, joka aiheuttaa useammin esimerkiksi ruhjevammoja sekä kohdehenkilölle että poliisille.

Vuosina 2016–2017 poliisi teki yhteensä 2 051 voimankäyttöselvitystä. Vuonna 2016 selvityksiä tehtiin 1 047 ja seuraavana vuonna 1 004.

Etälamautin lauloi yli 700 tapauksessa

Vuosina 2016–2017 poliisi käytti etälamautinta 714 kertaa, mikä vastasi noin kolmannesta kaikista voimankäyttöselvityksistä.

Ampuma-aseen käytöstä voimankäyttöselvityksiä tehtiin 163 kappaletta. Käsirautoja poliisi käytti 1 313 tapauksesssa ja fyysisiä voimakeinoja 1 224 tapauksessa.

Muita poliisin voimakeinoja olivat sumute tai kaasu, poliisikoira, patukka, FN 303 -paineilma-ase, OC-heite sekä muut voimakeinot. Samassa voimankäyttötilanteessa poliisi on voinut käyttää useita eri voimakeinoja.

85,5 prosentissa voimankäyttötilanteista ei aiheutunut henkilövahinkoja.

Ampuma-ase ja poliisikoira kohteelle vaarallisimmat

Poliisi ilmoitti 286 voimankäyttötilanteissa syntynyttä henkilövahinkoa. Niistä 82,2 prosenttia oli luokiteltu lieviksi, 16,1 prosenttia vaikeiksi, 0,3 erittäin vaikeiksi ja 1,4 prosenttia johti kuolemaan.

Vaikeat henkilövahingot syntyivät tyypillisesti poliisikoiran käytöstä ja erittäin vaikeat ampuma-aseen käytöstä. Poliisin aseenkäyttö johti kolmen ihmisen kuolemaan.

Henkilövahinkoja aiheutui 14,5 prosentissa voimankäyttötilanteista. Syntyneistä henkilövahingoista 70,3 prosenttia aiheutui kohdehenkilölle ja 20,3 prosenttia voimakeinoja käyttäneelle poliisille. Muut henkilövahingot aiheutuivat muun muassa tilanteessa olleille toisille poliiseille ja muille viranomaisille.

Voimankäyttötilanteissa, joissa poliisi käytti poliisikoiraa, vammoja syntyi 68,7 prosentissa tapauksista. Etälamauttimen käytöstä aiheutui vammoja 10,8 prosentissa käyttökerroista. Ampuma-aseella ampuminen aiheutti henkilövahingon joka kerralla.

Vähiten henkilövahinkoja ilmoitettiin OC-sumutteen käytöstä. Se aiheutti vammoja 6,8 prosentissa käyttökerroista.

Useimmissa vammoihin johtaneista voimankäyttötilanteista kohdehenkilö joko vastusti poliisia väkivaltaisesti, vastusti fyysisesti poliisin toimenpiteitä tai uhkaili poliisia lyömä-, terä- tai ampuma-aseella.

Poliisiammattikorkeakoulun mukaan erilaiset konfliktit poliisin ja kansalaisten välillä ovat lisääntyneet. Silti Polamkin tutkimuksen mukaan poliisin voimakeinojen käytön kohteeksi joutuminen on harvinaista Suomessa.