Pääsykoesysteemi turhautti: Iina Airasmaa päätti opiskella Virossa – samoin yhä useampi suomalainen

Suomalaisten suosituimmat opiskelualat Virossa ovat lääketiede ja eläinlääketiede.

opiskelupaikka
Iina Airasmaa
Toisen vuoden eläinlääketieteen opiskelija Iina Airasmaa odottaa innolla suureläinten hoitoa.Aldo Luud

TarttoHevoset syövät heinää Viron maatalousyliopiston pihalla, muutaman bussipysäkin päässä Tarton keskustasta.

– Suureläinten hoito alkaa meillä vasta ensi syksynä mutta odotan sitä jo nyt, kertoo toisen vuoden eläinlääketieteen opiskelija Iina Airasmaa.

Nurmijärvellä kasvanut ja Tampereella lukion käynyt Airasmaa aloitti opinnot Tartossa syksyllä 2016.

Ennen sitä hänen ainoa kosketuksensa Viroon olivat päiväristeilyt Tallinnaan. Sopeutuminen maahan on kuitenkin tapahtunut nopeasti. Sitä ovat helpottaneet tutunoloinen kulttuuri, mutta myös muut suomalaiset.

Airasmaan kanssa samalla englanninkielisellä linjalla opiskelee kolmekymmentä suomalaista. Virolaisille on oma, vironkielinen linjansa.

– Meillä on täällä varsinainen suomalaiskommuuni. Ei tunnu, että olisin tehnyt suurta harppausta Suomen ulkopuolelle, Airasmaa sanoo.

Suomalaisten määrä kuusinkertaistunut

Opetushallituksen, Kelan ja Siirtolaisinstituutin tänä keväänä julkaiseman selvityksen mukaan Virossa opiskelee tällä hetkellä noin 1 400 suomalaista tutkinto-opiskelijaa. 2000-luvun alkuun verrattuna Viroon opiskelemaan lähtevien suomalaisten määrä on kuusinkertaistunut.

Eniten Viroon tullaan opiskelemaan lääketiedettä ja eläinlääketiedettä. Paljon opiskellaan myös kauppatieteen ja oikeustieteen kandidaatin tutkintoja.

Suurin osa suomalaisista opiskelee Iina Airasmaan tavoin täysin englanninkielisessä koulutusohjelmassa, jollaisia löytyy kahdeksasta virolaisesta korkeakoulusta.

– Meillä oli opintojen alussa pakollinen kymmenen viikon viron kurssi, mutta sen jälkeen on omalla vastuulla, haluaako panostaa viron oppimiseen, Airasmaa sanoo.

– Minä kyllä aion opiskella kielen kunnolla, koska haluan elää täällä myös Suomi-kuplan ulkopuolella.

Iina Airasmaa
Airasmaan mukaan Viroon on ollut helppo sopeutua.Aldo Luud

Mikä Viroon vetää?

Monella suomalaisella päätöstä lähteä Viroon opiskelemaan helpottaa maan läheinen sijainti. Iina Airasmaa käy Suomessa suunnilleen kerran lukukaudessa, mutta osa hänen suomalaisista kurssikavereistaan pistäytyy kotimaassa tämän tästä.

Toinen syy lähteä Viroon ovat korkeakoulujen maltilliset lukukausimaksut: esimerkiksi Tarton eläinlääketieteen englanninkielisissä tutkinto-ohjelmassa opiskelu maksaa lukukaudessa 3000–4000 euroa eli noin 7000–8000 euroa vuodessa. Se on huomattavasti vähemmän kuin vaikkapa Britanniassa.

Iina Airasmaa nostaa lukuvuosimaksuja varten opintolainaa, kuten suurin osa hänen opiskelukavereistaankin.

Kelan myöntämällä opintotuella pärjää Virossa maan matalamman hintatason vuoksi paremmin kuin Suomessa, mutta pelkästään se ei riitä elämiseen. Airasmaa onkin menossa kesäksi töihin eläinlääkäriklinikalle Suomeen ja aikoo säästää kesätyörahoista ensi vuotta varten.

Suomen pääsykoevaatimukset turhauttivat

Lukiossa Iina Airasmaa ei vielä pähkäillyt tulevaisuuden korkeakouluopintoja. Hänen mukaansa suunnitelmallisuus riitti juuri ja juuri seuraavan viikonlopun miettimiseen. Hän keskittyi hauskanpitoon ja kuvataiteen harrastamiseen.

– Ajattelen edelleen, että lukioikäisenä pitäisi saada elää nuoren ihmisen elämää ja tehdä luovia juttuja, Airasmaa sanoo.

Airasmaa kirjoitti ylioppilaaksi syksyllä 2014 ja piti sen jälkeen välivuoden. Sitten hän haki ja pääsi opiskelemaan tietotekniikkaa, mutta tajusi nopeasti, ettei se ole hänen juttunsa. Silloin korkeakoulujen pääsykokeiden todellisuus alkoi paljastua hänelle.

Airasmaan äiti on eläinlääkäri ja unelma eläinlääkärin ammatista oli aina kolkutellut jossakin tyttärenkin takaraivossa. Hakiessaan eläinlääketieteelliseen Suomessa Iina Airasmaa kuitenkin tajusi, että päästäkseen sisään hänen olisi kannattanut valita lukiossa syventävä kemia ja biologia.

– Tajusin, että olin painottanut vääriä aineita. Siitä tuli epävarma olo ja epäusko omiin kykyihin, Airasmaa muistelee.

Lisäksi väärän opiskelualan valitseminen kostautui siinä, että Suomen pääsykoekäytäntö suosii ensimmäistä kertaa hakevia. Airasmaa ei päässyt sisään.

Eläinlääkäriäiti oli kuitenkin ehdottanut jo ennen Suomen pääsykoetta Tarttoon hakemista. Tartossa opiskelleet eläinlääkärit tunnetaan kuulemma alalla ammattitaidostaan ja he työllistyvät Suomessa hyvin.

Iina Airasmaa
Airasmaa suosittelee Viroa opiskelumaana.Aldo Luud

Helposti sisään maatalousyliopistoon

Viron maatalousyliopiston pääsykoe koostui motivaatiokirjeestä ja biologian tasotestistä. Ensikertalaisia ei suosittu, vaan kaikki hakijat olivat samalla viivalla. Airasmaa pääsi sisään helposti.

– Täällä näkee paljon 30- ja 40-vuotiaita alanvaihtajia, joille Suomessa korkeakouluuun pääseminen on nykyvaatimuksilla todella haastavaa, Airasmaa sanoo.

Airasmaan opinnot Tartossa kestävät yhteensä kuusi vuotta. Sen jälkeen häntä kiinnostaisi elintarvikeala.

– Voisi olla mielenkiintoista päästä Eviralle töihin ja olla sitä kautta osana elintarvikehygieniaa.

Airasmaa suosittelee Viroa opiskelumaana kaikille. Alkukankeuden jälkeen virolaiset ovat ystävällisiä ja asioiden hoitaminen on helppoa, kun melkein kaiken voi hoitaa sähköisen henkilökortin avulla.

– Eläinlääkärin ammatti on palveluammatti. Siinä ei varmasti haittaa, että ymmärtää toisia kulttuureja ja on tottunut pärjäämään vieraassakin ympäristössä.

– Minulle täällä opiskelu on mielekkäämpää kuin opiskelu Suomessa olisi.

Korjattu juttua klo 12.02, pelkkä välivuosi lukion jälkeen ei poista ensikertalaisen hakijan statusta