Tätä ei ole tapahtunut vuosikymmeniin: kautta aikain ensimmäinen Suomen lippu nousi salkoon

Suomen ensimmäisen lipun tarkka kopio liehuu nyt Etelä-Karjalan museon pihalla Lappeenrannassa.

Suomen lippu
Kimmo Kiljunen pitelee ensimmäistä Suomen lippua
Suomen ensimmäinen valtiolippu nousi muutama päivä sitten ensimmäisen kerran salkoon sitten vuoden 1920. Lippua pitelee lippunäyttelyn kuraattori Kimmo Kiljunen.Mikko Savolainen / Yle

28.5.1918 oli Suomen eduskunnassa erikoinen hetki.

Iltaistunnossaan eduskunta hyväksyi Suomelle virallisen valtiolipun. Sen jälkeen istunto keskeytettiin, ja kansanedustajat kiiruhtivat ulos vetämään uuden lipun sekä eduskuntatalon että säätytalon salkoihin. Tuolloin eduskunta vielä kokoontui Helsingin Kluuvissa sijainneessa Heimolan talossa.

Ensimmäinen vuonna 1918 käyttöön otettu Suomen lippu näyttää äkkivilkaisulta aika tutulta. Tutun siniristin keskellä on punakeltainen leijona. Kuitenkin leijonan päällä oleva kruunu on nykyistä isompi, ja se ulottuu korkeammalle kuin tällä hetkellä käytössä olevassa valtiolipussa. Nykyään valtiolipun keskellä oleva leijona on neliön muotoisen reunuksen sisällä.

Vuoden 1918 Suomen lipun keskellä ollut leijona oli tuolloin käytössä ollut Suomen vaakuna, ja se sijoitettiin sellaisenaan Suomen lipun ristin keskelle. Leijonan päällä oleva kruunu on Venäjän suuriruhtinaskunnan kruunu.

– Suomen senaatti pohti kruunuasiaa kokouksessaan 6.6.1918, mutta päätyi pitämään kruunun leijonan päällä. Taustalla oli se ajatus, että Suomesta pyritään tekemään kuningaskunta, kertoo Suomen lippuihin perehtynyt, Haminan Lippumaailman toiminnanjohtaja valtiotieteiden tohtori Kimmo Kiljunen.

Vuoden 1918 Suomen lippu
Tämä lippu oli käytössä Suomessa puolitoista vuotta. Lippu on saatu näyttelyyn lainaksi Jyväskylän yliopiston museosta.Petri Kivimäki / Yle

Vuonna 1919 Suomi sai perustuslakinsa, Suomesta oli päätetty tehdä tasavalta ja ensimmäiseksi presidentiksi oli valittu hyvin suomenmielinen K. J. Ståhlberg.

– Ståhlberg oli tietysti sitä mieltä, että siitä kruunusta on päästävä eroon, kertoo Kiljunen.

Niinpä eduskunta teki 12.2.1920 päätöksen, että suuriruhtinaan kruunu poistetaan leijonan päältä ja tilalle tulee pienempi kruunu. Uusi neliön muotoinen vaakuna tulisi jatkossa olemaan myös Suomen lipun keskellä.

Historiallinen lippu salkoon

Suomen ensimmäinen lippu oli käytössä vain puolitoista vuotta.

Kun Etelä-Karjalan museossa huhtikuun lopulla avautui Suomen lipun historiasta kertova näyttely, teetettiin näyttelyä varten tarkka kopio alkuperäisestä ensimmäisestä lipusta. Se nousi avajaispäivänä Etelä-Karjalan museon salkoon ja liehuu siellä syksyyn saakka.

Tällainen lippu ei ole ollut salossa sitten vuoden 1920.

Vuoden 1918 lippu salossa
Vuoden 1918 Suomen lippu liehuu koko kesän Etelä-Karjalan museon edustalla Lappeenrannan Linnoituksessa.Petri Kivimäki / Yle

Talvisota yhdisti myös lippukansan

Suomen lippu ei alkuvuosina saanut suurta suosiota.Ennen sisällissotaa Suomelle oli tulossa lippu,jossa punaisella pohjalla oli keltainen risti. Se olisi siis ollut samanvärinen kuin Suomen vaakuna ja noudatteli värinsä puolesta jo ilmeisesti 1500-luvulta alkanutta Kustaa Vaasan aikaista perinnettä.

Kun sisällissota päättyi valkoisten voittoon, ei eduskunta enää voinut hyväksyä punakeltaista lippua.

– Punainen pohja piti saada pois, koska se oli punakapinan merkki. Valkoinen taas on valkoisten voiton lippu, kertoo Kiljunen.

Kimmo Kiljusen mukaan Suomalaisuuden liitto ja muut tahot tekivät kovasti töitä, että siniristilippu tulisi tunnetuksi ja koko kansan hyväksymäksi lipuksi.

1920- ja 1930-luvuilla monet työväenyhdistykset jättivät salon mieluummin tyhjäksi kuin olisivat vetäneet sinne siniristilipun. Suojeluskuntalaiset vedättivät pakolla esimerkiksi vappupäivänä Suomen liput salkoihin.

– Suomen sinivalkoinen lippu oli hyvin kiistanalainen koko 1920- ja 1930-luvun. Vasta talvisota yhdisti tässä suomalaiset, kertoo Kimmo Kiljunen.

Lasse Viren ympärille kääritty Suomen lippu
Näyttelyssä on esillä Kari Vehviläisen itse tekemä lippu, jota hän kantoi Lasse Virenen edessä Münchenin olympialaisissa vuonna 1972. Lippu on saatu näyttelyyn Suomen urheilumuseosta.Petri Kivimäki / YLe

Siniristilipusta virallinen vuonna 1978

Kun senaatti 6.6.1918 hyväksyi lippulain, hyväksyi se itse asiassa Suomelle kolme lippua. Ensimmäinen niistä on siniristinen leijonalippu suuriruhtinaan kruunulla. Toinen on sotalippu, joka on samanlainen, mutta siinä on laidassa kielekkeet.

– Kolmas eduskunnan hyväksymä lippu oli merenkulku- ja kauppalippu. Siinä ei siniristin keskellä ole vaakunaa.

Vuoteen 1978 saakka Suomen virallinen lippu oli vaakunallinen lippu. Kansa oli kuitenkin alkanut käyttää ilman vaakunaa olevaa siniristilippua, koska lipun keskellä ollut leijonavaakuna oli tehnyt siitä hankalan käyttää esimerkiksi postikorteissa tai julisteissa. Siksi vaakunaton lippu päätettiin ottaa vuonna 1978 Suomen viralliseksi lipuksi eli kansallislipuksi.

Vaakunan sisältävä valtiolippu liehuu edelleen valtion virallisten rakennusten edustalla. Kun tasavallan presidentti saapuu paikalle, on sille olemassa vielä oma lippunsa.

– Se on kielekkeinen leijonalippu, jonka yläkulmassa on vapaudenristi. Puolustusvoimien lipussa on vaakuna keskellä, mutta siinä on kielekkeet.

Suomen lipun tarina on esillä Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannassa 30.9.2018 saakka. Esillä on lippuja ja vaakunoita lukuisista suomalaisista museosta ja yksityisistä kokoelmista.