1. yle.fi
  2. Uutiset

Autoa korjaukseen viedessä ei kannata kertoa, mikä autossa on rikki: ”Voihan siinä lämpimikseen puhua, että olen katsonut netistä”

Kukaan kuluttaja ei halua, että autohuolto vedättää laskuttamalla korjauksista liikaa. Kertomalla autohuollolle, mikä pitää korjata, kuluttaja saattaa vedättää itse itseään.

Autojen korjaus
auton korjaaja työssään
AOP

Autoilijan lämmityslaitteen puhallin oli alkanut temppuilla. Välillä se kävi, välillä sammui.

Autoilija päätti viisastua Youtuben avulla. Sieltä selvisi, että hänen automallissaan puhallin rikkoontuu tyypillisesti jo 150 000 ajokilometrin jälkeen. Vaihto näytti työläältä, joten autoilija pyysi tarjousta puhaltimen vaihdosta pieneltä korjaamolta.

Vaihto tehtiin, mutta jo seuraavalla ajokerralla ongelma palasi. Vika olikin sulakerasiassa. Autoilijan oma diagnoosi oli mennyt pieleen.

”Saatat joutua maksamaan korjaukset, jotka autohuolto tekee sinun ehdotuksesta, vaikka vika ei tulisikaan kuntoon”, muistuttaa maailman suurin kuluttajaorganisaatio, amerikkalainen Consumer Reports (siirryt toiseen palveluun).

Autoalan Keskusliiton tekninen johtaja Jouko Sohlberg on toiminut kymmenen vuotta kuluttajariitalautakunnassa autonkorjaustilanteita selvittämässä. Suomalaisille hän antaa rahanarvoisen neuvon: korjaamon huoltoneuvojalle ei kannata kertoa auton sairautta vaan luetella oireet.

– Kerro mahdollisimman tarkkaan, missä tilanteessa ja miten vika ilmaantuu. Pyri kuvaamaan mahdollisimman tarkasti korjaajalle esimerkiksi, missä lämpötiloissa vika esiintyy tai tapahtuuko se, kun kääntää rattia oikealle ja vasemmalle.

Sitä saa, mitä työtilauksessa lukee

Korjaamon huoltoneuvojan ammattitaitoa on kirjata mahdollisimman tarkasti, mitä asiakas haluaa autoon tehtäväksi. Asiakas on vahvoilla silloin, kun hän kertoo korjaajalle vain auton oireista.

– Lähtökohtahan on, mitä asiakas tilaa. Yleensä, jos asiakas epäilee jotain vikaa ja korjaus jää hyödyttömäksi, niin silloin työ tehdään asiakkaalle veloituksetta. Korjaamon huolellisuusvelvoite on aika tiukka, AKL:n Sohlberg sanoo.

Mutta moni asiakas haluaa tehdä selväksi oman osaamisensa ja pyytää suoraan vaihtamaan tietyn osan tai tekemään tietyn korjaustoimenpiteen. Huoltoneuvojan pitäisi AKL:n Sohlbergin mukaan jaksaa tällaiseltakin asiakkaalta onkia lisätietoja.

– Voihan siinä lämpimikseen puhua, että olen katsonut netistä. Jos asiakas epäilee, että vika on tässä, niin tottakai sitä saa epäillä, mutta ammattitaitoisen korjaamon tehtävä on selvittää, onko se siinä.

Välillä korjataan eri asiaa, vaikka kaiken pitäisi olla selvää. Asiakas on esimerkiksi valittanut autosta kuuluvasta oudosta äänestä. Korjaamo huomaakin konepellin alla oudon äänen ja korjaa vian. Asiakkaan kuulema ääni ei kuitenkaan poistunut. Sen aiheuttajaksi paljastui lopulta aurinkolipassa satasen nopeudessa resonoinut parkkikiekko.

Korjaamo voi joutua maksamaan toisen korjaamon työt

Suurin osa nykyautojen vioista selviää auton vikadiagnooseja lukemalla. Vikadiagnoositestauslaitteita myydään yleisesti. Niitä on paljon myös yksityishenkilöillä.

Usein korjaamoon saapuva asiakas haluaakin jo luetella, mitä vikaa autossa on. AKL:n teknisen johtajan mukaan tässäkin piilee vaaransa. Varsinkin, jos vika luuraa jossakin auton sähköissä.

– Korjaamoillakin uskotaan joskus liikaa testeriin. Testeri sanoo, että autossa on ohjainlaitevika. Sitten se ei välttämättä olekaan, Jouko Sohlberg sanoo.

Kuluttajan kannalta erityisen kiinnostava on tilanne, jossa autoilija kuulee korjaamolta, mikä autossa on vikana. Jos vika ei olekaan korjaamon ilmoittamassa paikassa, korjaamo vastaa siitä.

Tämä pätee myös tilanteeseen, jossa asiakas saa diagnoosin korjaamosta A, mutta päättääkin teettää korjauksen korjaamossa B ensimmäisen korjaamon antamalla vikadiagnoosilla.

– Jos se ei tullut kuntoon, niin tämä korjaus jäi asiakkaalle hyödyttämäksi. Se, kuka antoi tämän vikadiagnoosin eli korjaamo A, maksaa laskun.

AKL:n Jouko Sohlberg muistaa esimerkiksi tapauksen, jossa auto kadotti jäähdytysnestettä. Korjaamo sanoi, että vika on sylinterikannen tiivisteessä. Asiakas päätti kuitenkin viedä auton toiseen korjaamoon kannentiivisteen vaihtoon. Auto ei tullut kuntoon.

Lopulta selvisi, että jäähdytysneste katosi termostaattikotelon jalasta. Turhan ja kalliin korjauksen maksoi väärän vikadiagnoosin antanut korjaamo. Oikean vian korjaus olisi ollut muutaman euron juttu.

Lue seuraavaksi