Vihapuhepoliisin kokoa leikattu, vaikka tutkittavaa riittää – "Tuo on tuollainen loputon suo"

Netin sananvapausrikoksia tutkivan ryhmän kokoa pienennettiin alkuvuonna. Viime vuonna perustetun ryhmän ansiosta tietoon tulleiden rikosten määrä on kasvanut sadoilla.

vihapuhe
Graafinen nyrkki ja huutava suu
Yle Uutisgrafiikka

"Samoin me muslimit vihaamme shiioja, koska koemme että heillä on valta ja kansainvälisesti täysi vapaus tappaa muslimeita 'Iraaqissa ja Syyriassa, eikä heitä voi kukaan pysäyttää. Siksi meidän "suomea puhuvien jihadistien” on lähdettävä itse Syyriaan pvhkimään shiioja Kalashnikoveilla nurin ja joukkohautoihin".

Näin kirjoitti nimimerkki "Abdullah Rintala" suomalaiselle verkkofoorumille elokuussa 2014. Tämä ja lukuisat muut vastaavat viestit poikivat miehelle lopulta tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Lokakuussa 2017 annettu tuomio oli 45 päivää ehdollista vankeutta.

Vihaisen nettikirjoittelun lisääntyminen Suomessa johti viime vuonna erillisen netin vihapuheiden torjuntaan keskittyvän poliisiryhmän perustamiseen. 25 poliisia palkattiin ja koulutettiin noin vuosi sitten.

Nyt ryhmän kokoa on tuntuvasti pienennetty. Helsinkiin palkatun kymmenen poliisin ryhmän koko on vähennetty puoleen, sanoo Helsingin ryhmää vetävä rikostarkastaja Jouni Niskanen.

– On päädytty siihen arvioon, että tällä mennään. Katsotaan mihin resurssit riittää.

Leikkauksen syynä on rahoituksen loppuminen. Vihapuhepoliisit palkattiin eduskunnan poliisille myöntämällä 1,26 miljoonan lisärahoituksella, jota ei tälle vuodelle myönnetty.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Måns Enqvistin mukaan kyseessä on normaali tilanne, jossa uudenlaiselle toiminnalle haetaan sopivia mittasuhteita.

– Kun nähdään suuri tarve ja halutaan äkkiä saada toimintaa aikaiseksi, niin silloinhan tällaista erillisrahoituksia tulee. Nyt on vierähtänyt aikaa ja voidaan katsoa, millä voimalla toimintaa jatkossa pyöritetään, Enqvist sanoo.

Korvamerkityn rahan sijaan poliisi päättää siis jatkossa itse, millainen siivu rahoituksesta pistetään netin viharikollisuuden kitkemiseen.

– Jokainen laitos tekee oman päätöksensä siitä, miten raha miten kohdennetaan. Asian tärkeys ei ole muuttunut, Enqvist sanoo.

Kansanryhmää vastaan kiihottaminen moninkertaistunut – Viime vuonna lähes 200 poliisin tietoon tullutta tapausta

Vihapuhepoliisin kokoa leikataan samaan aikaan kun poliisin tietoon tulleiden sananvapausrikosten määrä kasvaa. Esimerkiksi tietoon tulleet kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevat epäilyt moninkertaistuivat toissavuoden 53 tapauksesta 195 tapaukseen vuonna 2017.

Poliisin tietoon tullut sananvapausrikollisuus.

Vihapuhepoliisi tutki viime vuonna 233 rikosilmoitusta. Niistä 118 tutkittiin nimikkeellä kansanryhmää vastaan kiihottaminen ja 10 nimikkeellä uskonrauhan rikkominen. Loput tapaukset koskivat kunnianloukkauksia ja laittomia uhkauksia.

Tietoon tulleen rikollisuuden kasvua selittääkin suurelta osin juuri erillisen netin tutkintaryhmän perustaminen.

– Voidaan todeta, että tuo on tuollainen loputon suo. Niitä juttuja on juuri niin paljon kuin on resursseja niitä kaivaa, sanoo poliisihallituksen Enqvist.

Tutkiminen ei ole ollut turhanpäiväistä: 233 jutusta 45 eteni syyteharkintaan viime vuonna, tämän vuoden puolella syyteharkintaan päätyneiden juttujen määrä kasvaa entisestään. Myös syytteeseen asti edenneiden rikosepäilyjen määrä on kasvanut.

Sananvapausrikoksista annetut syytteet 2015 - 2018

Poliisien määrän vähentämisen lisäksi poliisi on jakanut tehtäviä uudelleen.

Jatkossa Helsingin poliisiryhmä on vastuussa kansanryhmää vastaan kiihottamisen kaltaisista valtakunnallisista rikosepäilyistä, joissa ei ole yksittäistä uhria. Aiemmin Helsingin poliisi tutki myös vihjeet, joissa oli kyse kunnianloukkauksen kaltaisista asianomistajarikoksista. Jatkossa ne tutkitaan uhrin paikkakunnan poliisilaitoksessa.

– Esimerkiksi rasistisin motiivein hyökätään henkilön kimppuun netissä, jolloin kyseessä on kunnianloukkaus tai laiton uhkaus. Tällaiset tapaukset ovat muodostaneet noin puolet tutkinnasta, sanoo Niskanen Helsingin poliisista.

Se voi tarkoittaa paikallispoliisille suuriakin urakoita. Yksi nettihyökkäyksen kohteeksi joutunut henkilö voi poikia äkkiä monta rikosepäilyä.

– Esimerkiksi turvapaikanhakijoita puolustavalle toimittajalle saattaa tulvia yli sata viestiä, jotka pitää tutkia. Se voi olla aika iso työmaa, Niskanen sanoo.

Voiko käydä niin, että paikallispoliisi ei ehdi tutkia kaikkia?

– Toivottavasti niin ei käy. Mutta meilläkin on rajalliset resurssit. Nyt taakka jakautuisi kohtuullisesti eri paikallisosastojen välille, Helsingin ryhmää vetävä Niskanen toteaa.

Lue myös:

Testaa, tunnetko sananvapauden rajat: Mitä saa jakaa, ketä kuvata, saako poliisista tehdä parodiaa?