Työllisyys kasvaa nyt hurjaa vauhtia – ketkä ovat saaneet töitä viime vuosien aikana?

Työllisyys on parantunut käytännössä kaikissa ikäryhmissä, mutta nopeinta kasvu on ollut yli 55-vuotiaiden joukossa.

työllisyys
siivousta
AOP

Työllisyys Suomessa on vihdoin reippaassa kasvussa.

Vielä vuosi sitten juuri kukaan ei uskonut, että hallituksen asettamat työllisyystavoitteet toteutuisivat.

Myös työ- ja elinkeinoministeriössä työllisyystavoitteisiin suhtauduttiin epäillen, kertoo TEM:n neuvotteleva virkamies Johanna Alatalo.

– Ei sitä oikein kukaan pitänyt realistisena. Nyt alkaa näyttää siltä, että ainakin kohtalaisen lähelle niitä tavoitteita voitaisiin päästä. Viimeisten 4–5 kuukauden aikana työllisyys on kasvanut todella voimakkaasti, Alatalo sanoo.

Työllisyysasteen trendi 2015-2018
Yle Uutisgrafiikka

Piristyneitä työllisyyslukuja selittää odotettua vahvempi talouskasvu. Vienti vetää, kulutus kasvaa ja yritykset investoivat aiempaa rohkeammin.

Kenelle työpaikat sitten ovat menneet?

Käytännössä kaikille, sillä talouskasvu on ollut laaja-alaista, eikä se ole keskittynyt vain tietyille alueille tai toimialoille, Alatalo vastaa.

– Voisi sanoa, että kaikissa ryhmissä on työllistytty. Töitä ovat saaneet sekä miehet että naiset, kaikki ikä- ja ammattiryhmät kaikilta alueilta.

Ikäryhmien mukaan työllisiä tarkasteltaessa erottuu kuitenkin yksi ryhmä, jonka työllisyysaste on noussut erityisen paljon. Työ- ja elinkeinoministeriöstä pyydettyjen laskelmien mukaan eniten työllisyysaste on noussut yli 55-vuotiaiden joukossa.

Jos vertailukohtana on vuoden 2015 ensimmäinen neljännes, yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on noussut kuusi prosenttiyksikköä. Työllisiä tässä ikäryhmässä on nyt 36 000 enemmän kuin kolme vuotta sitten.

Työllisyysaste eri ikäryhmissä 2015-2018
Työllisyysasteet ikäryhmittäin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.Yle Uutisgrafiikka

Vanhemmat ikäluokat ovat aiempaa koulutetumpia ja terveempiä, mikä näkyy entistä parempana jaksamisena töissä. Myös esimerkiksi Ruotsissa on ollut käynnissä samantyyppinen kehitys. Edistymisestä huolimatta Suomen yli 55-vuotiaiden työllisyys laahaa yhä länsinaapurin jäljessä.

Työuria pidentämään pyrkivä eläkeuudistus astui voimaan vuoden 2017 alussa. Sillä on todennäköisesti ollut jonkin verran vaikutusta. Kehitys on kuitenkin ollut käynnissä jo pidempään, sanoo Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Seppo Orjasniemi.

– Yli 55-vuotiailla työllisyysaste on kasvanut jo vuosituhannen lopusta lähtien melko tasaisesti. Se ei johdu suoraan mistään viimeaikaisesta toimesta, vaan työolojen ja työssä jaksamisen paranemisesta.

Toiseksi eniten työllisyysaste on noussut nuorimmassa 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä, jonka työllisyysaste on noussut kolmessa vuodessa lähes kolme prosenttiyksikköä. Heitä ennen työmarkkinoille tulleiden 25–34-vuotiaiden ikäluokalla työllisyysaste taas on noussut vain 1,5 prosenttiyksikköä.

– 25–34-vuotiaiden työllisyysasteessa näkyy se, että taantuman aikana ensimmäisen työpaikan saanti on monilla viivästynyt ja työmarkkinoille tulo on hankaloitunut selvästi, Orjasniemi kuvailee.

Samaan ikäryhmään ja sen hankalaan alkuun työmarkkinoilla ovat kiinnittäneet huomiota myös muun muassa Suomen Pankin asiantuntijat, joiden laskelmien mukaan niin kutsutun Y-sukupolven tulokehitys uhkaa jäädä heitä edeltäneistä sukupolvista. Ongelma koskee erityisesti nuoria miehiä.

– Työllisyydessä näkyy tietynlaista jakautumista. On myös ryhmiä, joissa työllisyys on hyvin korkea jo valmiiksi ja se ei välttämättä pääse kovin merkittävästi edes nousemaan, Orjasniemi sanoo.

Yli 55-vuotiaiden sekä nuorten kohdalla työllisyysasteella on tilaa nousta. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan nuorten työllisyystilanteen parantamisessa paras keino on koulutus.

– Koulutuksen parantamiseen liittyvät toimet ovat kuitenkin hitaita. Lisäksi hankalimmin työllistyville voitaisiin harkita palkkatukea. On etsittävä työllistymisen ongelmakohtia ja tehtävä täsmätoimia.

Nuorten työllistymisen edistämiseksi hallitus on esittänyt alle 30-vuotiaiden määräaikaisten työsuhteiden helpottamista.

SDP, perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto syyttävät välikysymyksessään hallitusta nuorten työntekijöiden oikeuksien polkemisesta. Ehdotusta on arvosteltu myös sen mahdollisesti sisältämistä perustuslaillisista ongelmista.

Hallitus vastaa välikysymykseen eduskunnassa tänään tiistaina.

Työllisyystavoitteen rima nousee

Yksi hallituksen tekemä täsmätoimi työllisyyden lisäämiseksi on ollut kiistellyn työttömyysturvan aktiivimallin ottaminen käyttöön. Kuinka paljon nykyiseen työllisyyskehitykseen hallituksen työllisyystoimet ovat vaikuttaneet?

Talouspolitiikan arviointineuvoston Orjasniemen mukaan tarkkaa lukua on lähes mahdoton selvittää.

– Näillä erilaisilla kannustinjärjestelmiin puuttumisilla on positiivinen vaikutus työllisyyteen ylipäätään, mutta mittaluokkaa on vaikea arvioida. Enemmän työllisyyskasvu johtuu siitä, että talouskasvu on päässyt vauhtiin.

Tällä hetkellä hallituksen työllisyystavoitteen toteutuminen ei näytä mahdottomalta, mutta seuraavalla hallituksella on edessään taas uusi rima ylitettäväksi.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki on esittänyt, että työllisyysasteen pitäisi kokonaisuudessaan nousta tulevaisuudessa yli 80 prosentin, jotta suurten ikäluokkien kasvavista hoivamenoista selvittäisiin.

Grafiikkaa korjattu klo 14:06:* "Työllisyysaste eri ikäryhmissä", 15–24 vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2015 oli 34,7, aiemmin grafiikassa luki 34,0.