Virossa muistetaan Niinistö, Liettuassa joulupukki – baltialaisten mielikuvissa Pohjoismaissa on eroa

Viron, Latvian ja Liettuan asukkailta kysyttiin, mikä Pohjoismaissa on hyvää, mikä hiertää ja kannattaako yhteistyö.

Baltian maat
Suomi 100 -ilmapalloa pitelevä tonttulakkipäinen lapsi joulupukin kainalossa.
Joulupukki kävi tervehtimässä Baltian lapsia Suomen satavuotisjuhlien kunniaksi. Kuva on otettu viime joulukuun alussa Latvian pääkaupungissa Riiassa.Toms Kalnins / EPA

Pohjoismaat ja niiden kolme baltialaista naapuria eli Viro, Latvia ja Liettua ovat niin pieniä ja niin lähellä toisiaan, että niiden kannattaa tehdä etenkin taloudellista yhteistyötä. Tätä mieltä baltialaiset olivat vastikään tehdyssä kyselytutkimuksessa.

Pohjoismaiden ministerineuvosto – Pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelin – teetti tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) puhelinkyselynä Viron, Latvian ja Liettuan satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Vastaajia oli runsaat 1 800.

Asteikolla, jossa ykkönen oli "ei lainkaan tarpeellista" ja viitonen "erittäin tarpeellista", yhteistyön merkityksen keskiarvoksi tuli 4,5. Maiden välillä ei ollut oleellista eroa.

Selvä enemmistö myös toivoi yhteistyön lisääntyvän entisestään. Talouden jälkeen toivelistalla oli yhteistyö koulutuksessa ja tieteessä ja seuraavaksi turismissa.

Samanlaisia – vai olemmeko?

Maantiede korostui virolaisten vastauksissa. Läheisyyttä piti olennaisimpana syynä yhteistyölle yli 90 prosenttia. Eteläisimmässä Baltian maassa eli Liettuassa osuus oli pienin, mutta silti 66 prosenttia.

Myös yhteiset arvot ja kulttuurien samanlaisuus olivat virolaisille selvästi tärkeämpiä yhteistyön perusteita kuin latvialaisille ja liettualaisille.

Kaikkien kolmen maan asukkaiden enemmistöt olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, etteivät Baltian ja Pohjoismaiden yhteiskunnat ole rakenteeltaan samanlaisia.

Viro luottaa IT-maineeseen

Pohjoismaille tyypillisimpinä arvoina pidettiin sosiaalista hyvinvointia, ympäristötietoisuutta ja sananvapautta. Virolaiset listasivat lähes yhtä usein rehellisyyden, ihmisten keskinäisen luottamuksen ja yhteiskunnallisen avoimuuden.

Mitä Baltian maat voisivat tarjota Pohjoismaille? Kaikissa kolmessa maassa vastaajat poimivat varsin korkealle työvoiman. Myös turismilla ja Baltian maiden kulttuuriperinnöllä ja -arvoilla on annettavaa pohjoisille naapureille, vastaajat arvioivat.

Virolaisten ylpeys edistyneisyydestään IT-asioissa nosti digipalvelut heidän tarjoomustensa ylivoimaiseksi ykköseksi. Työvoima sen sijaan jäi virolaisten taulukossa jopa kulttuurin ja teknologian taakse.

Pohjoismaita pidetään myös liian suopeina

Pohjoismaissa on myös sellaista, mikä ei miellytä baltialaisia, kun sitä nimenomaan kysyttiin. Tässä taulukossa nousivat kärkeen poliittinen korrektius sekä liian suopeaksi katsottu suhtautuminen pakolaisiin ja maahanmuuttoon.

Maahanmuuton sallimista katsoivat pahalla silmällä etenkin virolaiset. Se oli heidän arvioissaan ylivoimainen ykkönen, lähes viidenneksen valitsema vastaus. Ilmeisesti vastaajat eivät ajatelleet työperäistä maahanmuuttoa, joka on ollut Virosta etenkin Suomeen erittäin voimakasta.

Osa latvialaisista on sitä mieltä, että Pohjoismaissa ollaan liian suvaitsevaisia seksuaalivähemmistöjä ja samaa sukupuolta olevien pariskuntien avioliittoja kohtaan. Myös sukupuolten tasa-arvoa painotetaan liikaa, katsoi osa latvialaisista.

Liettualaiset paheksuivat ennen muuta sitä, että Pohjoismaissa puututaan heidän mielestään perheiden sisäisiin asioihin ottamalla lapsia huostaan. Tästä aiheesta on ollut melko paljon juttuja Liettuan tiedotusvälineissä Venäjän tavoin.

Postimerkki, jonka piirroskuvassa Katto-Kassinen tanssii nojatuolissa istuvalle Pikkuveljelle.
Viitisen vuotta sitten julkaistu postimerkki perustuu Katto-Kassisesta Venäjällä tehtyyn piirroselokuvaan.Venäjän Posti

Katto-Kassinen on jäänyt mieleen

Virolaisten erityissuhde Suomeen korostui, kun kysyttiin, kuka pohjoismaalainen heille tulee ensimmäisenä mieleen. Yleisin vastaus oli Suomen nykyinen presidentti Sauli Niinistö, ja myös entiset presidentin Tarja Halonen ja Urho Kekkonen olivat hyvin muistissa.

Latvialaisten ja liettualaisten mieleen pulpahteli ennen muuta hahmoja kirjallisuudesta ja mytologiasta: peikot, joulupukki, Astrid Lindgrenin luoma Katto-Kassinen. Se oli Neuvostoliitossa Lindgrenin satuhahmoista selvästi suosituin, ja maine on näköjään jäänyt elämään.

Myöskään viikinkejä ei ole Baltiassa unohdettu. Latvialaisten mielissä ohi eli ykköstilalle ajoi vain kirjailija Astrid Lindgren ja liettualaisilla Suomen Lapin suurmies, joulupukki.