Presidentti Niinistö sovinnonpuheen juhlassa: Toukokuussa 1918 Suomessa vallitsi oman käden oikeus

Valtion ylin johto osallistuu Nivalassa sovinnonpuheen juhlaan.

Kyösti Kallio
Juha Sipilä ja Sauli Niinistö
Pääministeri Juha Sipilä ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuivat Sovinnonpuheen juhlaan Nivalassa 5. toukokuuta 2018. Juhla alkoi seppeleenlaskulla Nivalan kirkkomaalla.Tomi Hirvinen / Lehtikuva

Pohjois-Pohjanmaalla Nivalassa on muisteltu lauantaina sadan vuoden takaisia tapahtumia. Valkoinen senaattori Kyösti Kallio piti toukokuussa 1918 Nivalan kirkossa sovinnonpuheen.

Sanaattori Kyösti Kallio oli ensimmäinen valkoinen poliitikko, joka ehdotti vastakkainasettelusta luopumista sisällisodan jälkeen.

Presidentti Sauli Niinistö muistutti, että Kallion sovinnonpuhe on merkittävä jo ajoituksen vuoksi. Kyösti Kallio puhui toukokuun viidentenä 1918 vaikeassa tilanteessa. Sisällissota oli juuri päättynyt.

– Toukokuussa Suomessa laillinen eduskunta oli edelleen syrjäytetty, maassa vallitsi oman käden oikeus ja armeija toteutti pikatuomiota sotatilalakiin perustuen, Niinistö sanoi.

Sovinnonpuhe ei säilynyt jälkipolville

Niinistö totesi, että olisi historian vääristelyä väittää, että Suomessa olisi sisällissodan jälkeen siirrytty suoraviivaisesti osallisuuden tunnetta ruokkivaan politiikkaan.

– Mutta joka tapauksessa tärkeitä askeleita siihen suuntaan otettiin. Eräs keskeinen ensiaskel oli Kallion sovinnonpuhe. On historian ironiaa, että Kallion puhe ei ole kokonaisuudessaan jälkipolville säilynyt.

Sovinnonpuheesta ei ole säilynyt tallenteita, eikä siitä juuri ajan lehdissäkään uutisoitu.

Sen keskeisin viesti oli kuitenkin se, että “ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaata rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”.

Vastakkainasettelu korostuu sosiaalisessa mediassa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) muistutti, että sovintoa ei tullut Suomeen heti. Katkeruus ja kosto pääsivät valloilleen varsinaisten sotatoimien päätyttyä. Punaisiin kohdistuvat kostotoimet riehuvat Suomessa toukokuussa 1918.

– Sodan jälkiselvittelyissä ja vankileireillä kuoli vielä tuhansia ennen kuin sovintopolitiikkaa päästiin käytännössä toteuttamaan. Kallio ei hyväksynyt kostotoimia. Mieluummin armo kuin kosto. Se oli hänen linjansa, Sipilä sanoi.

Kyösti Kallion puhe Nivalan kirkossa loi kuitenkin pohjaa tulevaisuudelle. Yksi käännekohta oli vuoden 1918 kunnallisvaalit, joihin sosiaalidemokraatit otettiin mukaan.

– Valtuustoissa alettiin yhdessä ratkoa ongelmia. Eheytyminen täydentyi, kun juuri presidentiksi valittu Kallio nimitti hallituksen, jossa voittajat ja häviäjät istuivat yhdessä, Sipilä sanoi.

Sekä pääministeri Juha Sipilä että presidentti Sauli Niinistö toivoivat, ettei vastakkainasettelua lietsottaisi nykypäivän Suomessa. Se korostuu etenkin sosiaalisessa mediassa ja nettikeskusteluissa.

– Vaikka on erilaisuutta, ja vaikka ihmisillä on toisistaan poikkeavia taustoja, vakaumuksia ja tavoitteita, on heillä kuitenkin oikeus olla asioista eri mieltä, Niinistö totesi.