Bongaustapahtuma Tornien taistossa ennätysmäärä ennakkoilmoittautumisia

Kilpaan ilmoittautui tänä vuonna ennakkoon yli 340 tornia. Kilvan voittaja ja lopputulos selviävät myöhemmin tänään.

lintuharrastus
Viikin Tornihaukat Hakalan lintutornissa Helsingin Vanhankaupunginlahdella. BirdLife Suomen Tornien taisto kilpailu järjestettiin 5. toukokuuta. Tapahtumassa lintuharrastajat pyrkivät näkemään tai kuulemaan mahdollisimman monta lintulajia lintutornista kahdeksan tunnin aikana.
Viikin Tornihaukat Hakalan lintutornissa Helsingin Vanhankaupunginlahdella. BirdLife Suomen Tornien taisto kilpailu järjestettiin 5. toukokuuta. Tapahtumassa lintuharrastajat pyrkivät näkemään tai kuulemaan mahdollisimman monta lintulajia lintutornista kahdeksan tunnin aikana.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Yleisen luontokiinnostuksen kasvu on lisännyt Birdlife Suomelle suunnattujen kyselyiden ja uteluiden määrää. Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestöstä arvellaan, että myös lintukuvauksen suosio selittää lisääntynyttä yhteydenottojen määrää.

– Moni kuvaa lintuja eikä välttämättä tunne niitä ja kaipaa määritysapua, kertoo tiedottaja Jan Södersved.

– Esimerkiksi Facebookissa on muutamia ryhmiä, joihin kuvia tulee hyvin paljon ja kysellään, että mitä tässä kuvassa on.

Moni havainto harvinaisista linnuista saattaa jäädä tekemättä siksi, että kyseiset siivekkäät eivät välttämättä ole sen näyttävämpiä, kookkaampia tai äänekkäämpiä kuin pihapuiden ja -pensaiden vakituiset vieraat. Näin on laita esimerkiksi Varkaudessa nähdyn rusotaskun kohdalla, jonka Birdlife nimesi huhtikuun harvinaisimmaksi linnuksi.

– Kyseessä oli aika värikäs koiras, mutta tavalliselle ihmiselle se menisi helposti kivitaskusta.

Puhuttamakaan niistä, joille kivitaskukaan ei ole tuttu luontokappale.

– Yleisesti ottaen on ihan totta, että monet harvinaisuudet ovat sellaisia, että pitää olla vähän tietoa, että keksii kiinnittää niihin huomiota.

Lintubongareita Pornaistenniemen tornissa Helsingin Vanhankaupunginlahdella
Roni Rekomaa / Lehtikuva

Bongaustapahtuma veti väkeä torneihin

Kuluvana lauantaina lintuja on bongattu urakalla aina eteläisimmästä Suomesta Pohjois-Lappiin asti Tornien taistossa. Lintutorneissa päivystäneet bongarit pyrkivät näkemään tai kuulemaan mahdollisimman monta lajia lintutornista käsin kahdeksan tunnin aikana. Siivekkäiden tähystely alkoi aamuviideltä ja päättyi kello 13.

Tällä kertaa taistoon oli ennakkoon ilmoittautunut ennätysmäärä eli runsaat 340 tornia.

– Näyttää siltä, että tulisi uusi ennätys, vaikka aina joku torni jääkin pois, Södersved arveli iltapäivällä, jolloin kilvan voittaja ja lopullinen osallistujamäärä eivät olleet vielä selvillä.

– En ole kuullut, että mitään suurharvinaisuuksia olisi havaittu, mutta on ollut vähän pienempiä harvinaisuuksia, joita joka vuosi tässä tapahtumassa havaitaan.

Lintujen kevätmuutto etenee tällä hetkellä jotakuinkin tavanomaisessa aikataulussa. Tällä viikolla Suomessa on nähty esimerkiksi kevään ensimmäiset tervapääskyt, satakielet, sinirinnat ja pensaskertut.

Lähipäiville on povattu sangen lämmintä ja poutaista säätä. Nämä tekijät eivät kuitenkaan Södersvedin mukaan vaikuta lintujen muuttoon niin paljon kuin vaikkapa tuulen suunnat ja säätila lähtöalueella.

Lintubongareita Pornaistenniemen tornissa Helsingin Vanhankaupunginlahdella
Lintubongareita Pornaistenniemen tornissa Helsingin Vanhankaupunginlahdella.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Kevätmuuton seuraaminen vaatii vihkiytymistä

Jos on yksittäisten lajien bongaaminen haastavaa, niin ei kevätmuuton seuraaminenkaan ole aivan helppoa.

– Tähän aikaan saapuu pääosin yömuuttajia eli näkyvä muutto on hyvin vähäistä. Huomataan vaan, että laulu raikaa yhä enemmän aamusta toiseen.

Lisäksi päivällä muuttavat lajit saattavat lentää hyvällä säällä niin korkealla, että niidenkin huomioiminen on vaikeaa.

– Joskus aktiiviharrastajankin on vaikea ennustaa, miten muutot kehittyvät.

Toukokuussa monen lintuharrastajan mielenkiinto kohdistuu arktisten vesilintujen ja kahlaajien muuttoon. Södersvedin mukaan muutto tapahtuu pitkin Suomenlahtea Laatokalle päin ja edelleen Jäämerelle, ja Arktikan kulkua on myös hieman helpompi ennustaa.

– Jos merisää näyttää, että eteläisellä Itämerellä on etelä- tai lounaistuulta, niin lintuja lähtee liikkeelle. Ja jos Suomenlahdella on etelätuulta, niin se painaa muuttovirtaa mukavasti Suomen rannikolle. Jos taas tuulee pohjoisesta, niin muuttajat kulkevat lähempänä Viron rannikkoa.