Tornien taistossa tehtiin osallistujaennätys – eniten lintuja havaittiin Kristiinankaupungissa Siipyyn tornista

Taistoon osallistuttiin tänä vuonna noin 340 tornissa. Niissä kävi kahdeksan tunnin kilvan aikana yli 2 500 ihmistä ja yli sata lajia havaittiin 16 tornissa.

lintuharrastus
Lintubongareita Pornaistenniemen tornissa Helsingin Vanhankaupunginlahdella
Roni Rekomaa / Lehtikuva

Birdlife Suomen järjestämän Tornien taiston voitto meni tänä vuonna Kristiinankaupunkiin. Siellä Siipyyn lintutornissa havaittiin aamuviiden ja iltapäivän kello 13:n välillä peräti 116 lajia (siirryt toiseen palveluun).

Yli 340 tornia keränneessä (siirryt toiseen palveluun) taistossa nähtiin reilut 210 lajia. Kovin tai harvinaisin laji nähtiin Parikkalan Tarassiinlahdella, jossa harrastajia hämmästytti mehiläissyöjä. Muita hyviä torneista havaittuja lajeja olivat muun muassa arosuohaukka, muuttohaukka, lyhytnokkahanhi ja jalohaikara.

Siipyyn tornin lisäksi sadan lajin raja rikottiin 16 tornissa. Sisämaassa kovin tulos oli Säkylän Sarvonlahden 98 lajia.

Tapahtuman aikana torneissa kävi ainakin 2 500 vierasta.

Vastaava kilpailu käytiin myös Ruotsissa ja Tanskassa. Ruotsissa kilpailussa oli mukana yli 80 tornia.

Birdlife Suomi järjestää Tornien taiston aina toukokuun alussa. Havainnoinnin lisäksi tarkoitus on tehdä lintuharrastusta tunnetuksi ja kerätä osallistumismaksuilla rahaa lintujen suojeluun, tänä vuonna äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan suojeluun.

Yhä useampi kaipaa opastusta harrastukselleen

Yleisen luontokiinnostuksen kasvu on lisännyt Birdlife Suomelle suunnattujen kyselyiden ja uteluiden määrää. Lintujen suojelu- ja harrastusjärjestöstä arvellaan, että myös lintukuvauksen suosio selittää lisääntynyttä yhteydenottojen määrää.

– Moni kuvaa lintuja eikä välttämättä tunne niitä ja kaipaa määritysapua, kertoo tiedottaja Jan Södersved.

– Esimerkiksi Facebookissa on muutamia ryhmiä, joihin kuvia tulee hyvin paljon ja kysellään, että mitä tässä kuvassa on.

Moni havainto harvinaisista linnuista saattaa jäädä tekemättä siksi, että kyseiset siivekkäät eivät välttämättä ole sen näyttävämpiä, kookkaampia tai äänekkäämpiä kuin pihapuiden ja -pensaiden vakituiset vieraat. Näin on laita esimerkiksi Varkaudessa nähdyn rusotaskun kohdalla, jonka Birdlife nimesi huhtikuun harvinaisimmaksi linnuksi.

– Kyseessä oli aika värikäs koiras, mutta tavalliselle ihmiselle se menisi helposti kivitaskusta.

Puhuttamakaan heistä, joille kivitaskukaan ei ole tuttu luontokappale.

– Yleisesti ottaen on ihan totta, että monet harvinaisuudet ovat sellaisia, että pitää olla vähän tietoa, että keksii kiinnittää niihin huomiota.

Kevätmuuton seuraaminen vaatii vihkiytymistä

Jos on yksittäisten lajien bongaaminen haastavaa, niin ei kevätmuuton seuraaminenkaan ole aivan helppoa.

– Tähän aikaan saapuu pääosin yömuuttajia eli näkyvä muutto on hyvin vähäistä. Huomataan vaan, että laulu raikaa yhä enemmän aamusta toiseen.

Lisäksi päivällä muuttavat lajit saattavat lentää hyvällä säällä niin korkealla, että niidenkin huomioiminen on vaikeaa.

– Joskus aktiiviharrastajankin on vaikea ennustaa, miten muutot kehittyvät.

Toukokuussa monen lintuharrastajan mielenkiinto kohdistuu arktisten vesilintujen ja kahlaajien muuttoon. Södersvedin mukaan muutto tapahtuu pitkin Suomenlahtea Laatokalle päin ja edelleen Jäämerelle, ja Arktikan kulkua on myös hieman helpompi ennustaa.

– Jos merisää näyttää, että eteläisellä Itämerellä on etelä- tai lounaistuulta, niin lintuja lähtee liikkeelle. Ja jos Suomenlahdella on etelätuulta, niin se painaa muuttovirtaa mukavasti Suomen rannikolle. Jos taas tuulee pohjoisesta, niin muuttajat kulkevat lähempänä Viron rannikkoa.