Turkistarhojen jättiketuista halutaan lopullisesti eroon – "Tarkoitus on löytää raja-arvoja sille, minkä näköinen kettu lainsäädännön näkökulmasta kelpaa jalostukseen"

Toimenpiteisiin turkiseläinten jalostuksen saamiseksi aisoihin on ryhdytty Evirassa ja Luonnonvarakeskuksessa.

jalostus
Kokkolasta Villieläinhoitolaan päätynyt tarhakettu oleilee nyt yksikseen reilun 20 neliömetrin kokoisessa häkissä.
Kokkolasta Villieläinhoitolaan päätynyt tarhakettu oleilee nyt yksikseen reilun 20 neliömetrin kokoisessa häkissä.Antti Haavisto / Yle

Turkistarhalta karannut ja villieläinhoitolaan Raippaluotoon päätynyt poikkeuksellisen suurikokoinen sinikettu on herättänyt jälleen keskustelua tarhakettujen jalostamisesta. Ketun silmät ovat liikajalostuksen vuoksi puoliksi ummessa. Sen turkki on silmien alapuolella kasvanut liikaa ja kääntynyt vasten pupilleja.

Turkisala on itse pyrkinyt hillitsemään kettujen koon kasvamista, mutta valvontaviranomaisten mukaan suuria uroskettuja tulee edelleen vastaan valvontakäynneillä.

– Kyllä niitä isoja kettuja on vielä, ei niistä ole kokonaan eroon päästy, toteaa ylitarkastaja Sari Salminen Evirasta. Evira ohjaa Suomessa eläinsuojeluvalvontaa.

Keinot puuttua jalostamiseen

Kettujen kokoon ei tähän saakka ole puututtu viranomaistoimenpitein.

– Siihen on puututtu vain silloin, kun koosta on ollut eläimelle terveydellistä haittaa, esimerkiksi siitä on aiheutunut joku sairaus tai liikkumisen vaikeutta. Muuten jalostukseen on pyritty vaikuttamaan neuvonnan keinoin eli on neuvottu olemaan käyttämättä jalostukseen huomattavan suuria eläimiä.

Nyt Evira aikoo kuitenkin yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa vetää selviä rajoja siitoskettujen jalostukselle.

– Meillä on käynnistetty projekti, jossa tarkoitus on löytää raja-arvoja sille, minkä näköinen kettu vielä lainsäädännön näkökulmasta kelpaa jalostukseen ja minkä näköinen ei kelpaa.

Eläinsuojelulaki kieltää sellaisen eläinjalostuksen tai jalostusmenetelmien käyttämisen, josta voi aiheutua eläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa sen terveydelle tai hyvinvoinnille.

Salmisen mukaan jalostuspykälä on ollut hankala pykälä, koska kriteerit eivät ole olleet selkeitä. Nyt tekeillä olevan kriteeristön ansiosta lain tulkinta tulee helpommaksi.

Oikeutta eläimille -järjestön kuvaama turkiseläin
Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi viime syksynä salaa kuvattuja videoita ja kuvia pohjalaisilta turkistarhoilta.Oikeutta eläimille

Ketut eivät hetkessä kutistu

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto eli Pro Fur on selvitellyt Kokkolasta löytyneen ylisuuren ketun alkuperää ja päätynyt epäilemään, että kettu on lähtöisin liittoon kuulumattomalta tilalta Kokkolan seudulta.

– Tila ei näin ollen olisi millään tavalla kontrollissa, liitosta kerrottiin lauantaina.

Sari Salminen huomauttaa, että järjestäytymisaste alalla on erittäin suuri eikä voida lähteä siitä, että suuria kettuja olisi pelkästään liittoon kuulumattomilla tiloilla.

– Onhan aiempina vuosina julkisuudessakin ollut kuvia – eikä pelkästään salaa kuvattuja – liiton omilta tarhoilta, missä on tällaisia isoja kettuja. Ja hetkessähän tilanne ei muutu, kun vain kerran vuodessa syntyy poikasia, toteaa Salminen.

Kun tarhakettujen koko on jalostuksen seurauksena kasvanut, olisi eläinten hyvinvoinnin kannalta tärkeätä huolehtia siitä, että ne eivät olisi ylipainoisia eikä niillä olisi muita rakenteellisia ongelmia, tähdentää Salminen.

Tehovalvontaa tänä vuonna

Turkistarhojen valvontaa on lisätty tänä vuonna. Evira on määrännyt jo tähän mennessä 130 tarhaa tarkastettavaksi. Esimerkiksi vuonna 2016 tarkastettiin koko vuoden aikana vain 38 tarhaa.

Tarkastettavat tarhat valitaan osin satunnaisotannalla ja osin tiettyjen riskitekijöiden perusteella. Tarkastusten tekeminen on aluehallintovirastojen ja läänineläinlääkäreiden vastuulla.

– Ehdottomasti tavoitteena on, että kaikki tarkastukset saadaan tehtyä, toteaa Sari Salminen.

Valtaosa Suomen turkistarhoista sijaitsee pohjalaismaakunnissa. Läänineläinlääkäri Matti Nyberg Vaasasta kertoo, että tänä vuonna tähän mennessä otantaan perustuvia tarkastuksia on tehty jo yli 50 tarhalla.

Yhtenä syynä valvonnan tehoiskuun on aikaisempina vuosina tarhoilla havaitut eläinsuojelulain rikkomukset. Vuoden 2017 valvontakäyntien tuloksia ei ole vielä raportoitu, mutta vuonna 2016 66 prosentilla tarhoista havaittiin puutteita (siirryt toiseen palveluun).