Torjunta-aineiden EU-kielto iskee voimakkaimmin sokerijuurikkaan viljelyyn: "Kielto hankaloittaa ympäristön asiaa"

EU kielsi neonikotinoidien käytön torjunta-aineena ulkoviljelyssä mehiläisten takia. Ainetta käytetään yleisesti esimerkiksi rypsin, rapsin ja sokerijuurikkaan viljelyssä.

sokerijuurikas
Viljelijä sokerijuurikaspellolla.
Lassi Nuolivaara / Yle

Hyönteistorjunta-aineina käytettävien neonikotinoidien käytön kielto iskee Suomessa erityisesti sokerijuurikkaan viljelyyn.

Kielto hankaloittaa erityisesti ympäristön asiaa, harmittelee maatalousjohtaja Tero Tanner sokerijuurikastehdas Sucrosilta.

– Neonikotinoideilla käsitellään pieni yksittäinen siemen pellossa. Ainemäärät ovat joitain kymmeniä grammoja per hehtaari. Kun nämä nyt kielletään, pitää käyttöön ottaa toisenlaisia aineita, jotka levitetään pellolle. Kasvinsuojeluaineiden käyttö lisääntyy pahimmillaan moninkertaiseksi.

Ympäristön rasitus muuttuu, mutta sokerin laatu pysyy samana.

Tero Tanner

Sokerin laatuun torjunta-aineiden muutoksella ei kuitenkaan ole vaikutusta.

– Ympäristön rasitus muuttuu, mutta sokerin laatu pysyy samana.

Mahdollisuus poikkeuslupaan?

EU:n kielto neonikotinoidien käytöstä astuu voimaan tämän vuoden lopulla. Päätöksen taustalla on huoli mehiläisten joukkokuolemista.

– Sokerijuurikas ei kuki, joten se ei houkuttele mehiläisiä. Näin ollen juurikkailta tärkeä peittausaine poistuu, Tero Tanner kertoo.

Suomessa torjunta-aineita käytetään käytännössä kirppojen torjuntaan rypsin ja rapsin viljelyssä. Suomessa viljelijät ovat saaneet poikkeusluvan käyttää neonikotinoideja, sillä öljykasvien viljely on keväisin hyvin hankalaa ilman tehokasta torjuntaa.

– Tällä hetkellä selvitellään, onko sokerijuurikkaan viljelyyn mahdollista myös saada poikkeuslupaa, Tanner sanoo.

Lue lisää:

Öljykasvien torjunta-aineelle täyskielto EU:ssa – EU sallii mehiläisille tuhoisan torjunta-aineen käytön vain kasvihuoneissa

Professori uusista tutkimustuloksista torjunta-aineiden haitoista pölyttäjille: "Lisää paineita täyskieltoon"