17-vuotiaan hengen vienyt tasoristeys suljettiin, mutta sekään ei auttanut – joku teki aitaan reiän, jotta laittomat ylitykset voivat jatkua

Entisen tasoristeyksen ylittäminen ei loppunut sulkemisesta huolimatta Kajaanissa. Käytössä olevissa tasoristeyksissä sattui onnettomuuksia Suomessa viime vuonna 25.

tieliikenneonnettomuudet
turmapaikka
Ylityspaikan historia ei ole kaikkien uusien opiskelijoiden tiedossa.Lucas Holm /Yle

Nuori nainen kiertää suoja-aidat ja kävelee junaradan yli nappikuulokkeet korvillaan ja aurinkolasit päässään. Hän hätkähtää, kun Liikenneviraston Pohjois-Suomen aluepäällikkö Teemu Poussu huikkaa naiselle ja pyytää keskustelemaan.

Hetkeä aiemmin Poussu nosti ojaan kaadetun liikennemerkin, joka kieltää radan ylittämisen.

Paikkana on kahden oppilaitoksen välinen entinen Viitasen tasoristeys Lönnrotinkadun varrella Kajaanissa. Siinä on kuollut yksi nuori jäätyään junan alle vuonna 2014. Vaaratilanteita on ollut monia.

puomitettu ylitys
Katariina Mikkosen opiskeluaikaan tasoristeys oli jokapäiväisessä käytössä.Lucas Holm /Yle

Ylityspaikan kohdalla on metalliverkkoaita ja kieltomerkkejä, mutta ihmiset kulkevat edelleen radan yli. Aitaan on leikattu jopa reikä.

– Huoltomiehet ihmettelevät, että montako kertaa samat paikat korjataan. Ne korjataan aina ilkivallan jälkeen, Poussu toteaa.

Liikenneviraston määrärahat ovat tiukoilla, mutta turvallisuus on tärkeä asia. Poussu sanoo, että laiton radan ylittäminen ei ole vain nuorten asia.

– Äiti lastenvaunujen kanssa, eläkeläinen polkupyörän kanssa tai humalaisten miesten porukka, luettelee Poussu muita rataa luvattomasti ylittämästä huomattuja.

Onnettomuus huomioitiin kouluilla

Katariina Mikkonen opiskeli hotelli-, ravintola- ja catering -alalla vuonna 2014, kun nuori opiskelijakaveri jäi junan alle.

– Kauheaahan se oli. Tuli sellainen olo, että pitää entistätarkemmin katsoa, ettei junaa varmasti tule.

– Miten siitä joku voi mennä yli katsomatta, Mikkonen pohtii.

Onnettomuutta käsiteltiin oppilaitoksissa ja opiskelijoille tarjottiin mahdollisuuksia keskusteluihin.

– Koulussa pidettiin hiljainen hetki, mutta ei siitä meidän luokalle kerrottu mitään, Mikkonen toteaa.

Mikkosen mielestä risteyksessä pitäisi olla esimerkiksi kunnollinen pitkä aita tai yli- tai alikulku. Hän pitää tärkeimpänä, ettei kukaan kuolisi enää kyseisellä oikopolulla.

Koulut radan molemmilla puolilla

Osa Kainuun ammattiopiston Kajaanin toimipisteen koulurakennuksista sijaitsee Ohitustien varrella. Linja-autoasemalta ja keskustasta päin tulevan kevyen liikenteen tulisi kiertää Ohitustien ja junaradan alikulun kautta, mutta entinen väylä oikaisee junaradan yli lähelle asuntolaa ja koulurakennuksia.

– Tämä on kaikkein nopein ja lyhin reitti linja-autoasemalta ammattikoululle. Kun tässä ei vielä ollut aitoja, katsoimme ettei junaa tule ja kävelimme yli, Mikkonen toteaa.

juna
Junan vauhti voi olla 90 km/h turmapaikalla.Lucas Holm /Yle

Liikenneturvallisuus on huomioitu sekä Kajaanin lukiossa että Kajaanin ammattioppilaitoksella.

– Olemme keskustelleet koulullamme asiasta ja viestittäneet opiskelijoille, että kyseinen paikka ei ole virallinen radan ylityspaikka, kertoo Kainuun ammattiopiston rehtori Raimo Sivonen.

Kajaanin lukiossa opiskelijoiden kanssa keskustellaan radan ylittämisestä ensimmäisellä ryhmänohjaustunnilla.

– Kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille näytetään jokaisen lukuvuoden alussa kädestä pitäen reitti urheilukentän läpi Vimpeliin, kertoo Kajaanin lukion rehtori Markku Nissinen.

Opiskelijoiden kiire voi vaarantaa turvallisuutta

Osa aamun koulukuljetuksista ja linja-autoista kiertää ammattiopiston kautta, mikä vähentää tarvetta kävellä koululle linja-autoasemalta.

– Jos linja-autolla tullessa jää kahdeksan minuuttia aikaa, ei siinä ehdi kiertämään ja vaihtamaan työvaatteita ennen koulua, Mikkonen sanoo.

Sivosen mukaan jos julkinen liikenne on myöhässä, siitä voi ilmoittaa kouluun opettajalle. Hän täydentää, että poissaolojen valvonta on opettajan ja opiskelijan välinen asia. Jos myöhästymiseen on perusteltu syy, siitä ei tule seuraamuksia.

Kartta
Vaaranpaikka sijaitsee kahden oppilaitoksen välillä.Kartta: Google, Grafiikka: Niko Mannonen / Yle

Kajaanin lukio ja aikuislinja sijaitsevat keskustan puolella entisestä ylityspaikasta katsoen. Kajaanissa kaksoistutkintoa suorittavilla opiskelijoilla voi siis saman päivä aikana olla oppitunteja radan molemmilla puolilla.

Koulujen mukaan oppitunnit ovat järjestetty siten, että opiskelijat ehtivät hyvin koululta toiselle.

– Kaksoistutkintolaisia on vain muutamia kymmeniä. Heillä on koko vuoden vakiintuneet opetusajat, joten radan ylittämisen tarve ei selity tällä, pohtii Nissinen.

Molemmissa oppilaitoksissa opiskelijoiden turvallisuus on tärkeää. Lukio on esittänyt toiveitaan aluesuunnitteluviranomaisille.

– Nopein ratkaisu olisi Opintien puoleisen tunnelin sulkeminen, jolloin radan ylittäminen loppuisi kuin seinään. Radalle johtava alikulkukäytävä on nykyisellään täysin tarpeeton.

Lukio on esittänyt yhtenä vaihtoehtona myös alikulkukäytävän rakentamista.

– Lisäksi poliisin taholta valvontaiskut ja sanktiot voisivat myös auttaa hillitsemään näiden kovapäisimpien radanylittäjien halua uhmata ylityskieltoa, kertoo Nissinen.

Radan ylittäminen on asennekysymys

Entistä Viitasen tasoristeystä käyttää luvattomana ylityspaikkana muutkin kuin opiskelijat. Poussu saa myös ilmoituksia vaarallisista junaradan ylityspaikoista usein koko Pohjois-Suomen alueelta. Tilanne tarkastetaan aina.

Liikennevirasto suunnittelee toimenpiteitä vaarallisten paikkojen korjaamiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vaaranpaikkoihin voidaan rakentaa suoja-aitaa tai eritasoliittymiä, joita ovat yli- ja alikulut. Yhden eritasoliittymän rakentamisella voidaan korvata useampi tasoristeys.

Liikennevirasto on laatinut tasoristeysturvallisuuden parantamisohjelman vuosille 2018 (siirryt toiseen palveluun)2021 (siirryt toiseen palveluun). Ohjelmassa parannetaan 65 kohdetta ja kokonaisuudessaan ne maksavat noin 28 miljoonaa euroa.

– Tasoristeysturvallisuuden parantaminen on tällä hetkellä valtakunnallinen teema. Tasoristeyksiä karsitaan tai varoitinlaitteita asennetaan, vaarallisia kohteita aidataan ja eritasoliittymiä suunnitellaan. Määrärahoista on kuitenkin puutetta, Poussu kertoo.

Poussu
Teemu Poussu ottaa jokaisen ilmoituksen turvallisuusvaarasta vakavasti.Lucas Holm /Yle

Tiedossa olevia vaaranpaikkoja yksistään Pohjois-Suomessa on kymmeniä.

– Kaupunkirakenne ruokkii laittomia ylityspaikkoja, jos vaihtoehtoja ei ole lähellä tarjolla. Ihmiset ovat valmiita oikaisemaan muutaman sadan metrin vuoksi, kertoo Poussu.

Vuoden 2014 onnettomuus toi vaaranpaikan esille

Poussu muistaa vuonna 2014 Kajaanissa tapahtuneen onnettomuuden ja sitä seuranneiden tapahtumien vaiheet. Liikennevirasto ja Kajaanin kaupunki päätyivät rakentamaan onnettomuuspaikalle metalliset aidat. Niiden tarkoitus oli estää kulku radan yli.

– Yritämme turvata, ettei kukaan jäisi junan alle. Turvarakenteisiin tehdään jatkuvaa ilkivaltaa, joten aidat eivät yksin auta.

Poussu muistelee, että yhtenä vaihtoehtona olisi selvitetty eritasoliittymän rakentamista, mutta rahoitusta ei sille löytynyt. Liittymän rakentaminen on helposti miljoonien eurojen investointi.

Laittomalle ylityspaikalle on tulossa lisää aitaa tänä vuonna. Aitaa jatketaan 100 metriä länteen ja 280 metriä itään.

askel rautatiell
Radan ylittäminen on kulkijan vastuulla.Lucas Holm /Yle

Kajaanissa Viitasen entisen tasoristeyksen ympärillä aidan jatkamistarve oli jo hyvin valvojilla tunnistettu.

– Harmi, jos siihen leikellään aukot työkaluilla, Poussu toteaa.

Radan ylityspaikat rakennetaan siten, ettei junarataa voi ylittää vahingossa. Kajaanin vaarallinen ylityspaikka on merkitty ja aidattu samoin.

– Junaradan ylittäminen on asennekysymys. Laki kieltää rautatiealueella luvattoman liikkumisen. Radan ylittäjällä on aina vastuu, jos ylittää radan laittomasti.

Muut vaaranpaikat jalankulkijoille keskustassa

Kajaanissa vaaranpaikkoja löytyy myös tieliikenteestä. Viimeisen viiden vuoden aikana Kajaanissa on kuollut kaksi henkilöä kevyen liikenteen onnettomuuksissa.

Junaradan ylityksessä kuolleen nuoren lisäksi erään pyöräilijä kuoli jäätyään auton alle kauppaa alittavalla tieosuudella.

onnettomuuskartta
Viimeisen viiden vuoden aikana Kajaanissa sattuneet kevyen liikenteen onnettomuudet.Lucas Holm /Yle

Jalankulkija on heikoilla törmäyksessä ajoneuvon kanssa. Kajaanissa eniten onnettomuuksia on sattunut keskustassa tieliikenteen seassa.

Tasoristeysonnettomuudet vähentyneet 2010-luvulla

Liikennevirasto vastaa Suomessa rautatieverkosta ja varmistaa, että sen laatu- ja turvallisuusvaatimukset täyttyvät (siirryt toiseen palveluun). Liikennejärjestelyjen suunnittelu ja toteuttaminen vaatii kuitenkin usean toimijan yhteistyötä.

– Kun tehdään suunnitelmia liikenneturvallisuuden parantamiseksi, tarvitsemme myös koulun, kaupungin ja riittävän vaikutusvaltaisia tahoja mukaan, että kokonaisturvallisuutta voidaan kehittää, Poussu sanoo.

askel rautatie kävely
Kaupunkisuunnittelu vaikuttaa myös oikaisupaikkojen syntymiseen.Lucas Holm /Yle

Tasoristeysonnettomuuksien (siirryt toiseen palveluun) määrä on vähentynyt 2010-luvulla, poikkeuksena vuosi 2012, jolloin onnettomuuksia tapahtui 51. Käytössä olevissa tasoristeyksissä tapahtuneita onnettomuuksia tapahtui viime vuonna 25.

Tasoristeysonnettomuuksissa on 2010-luvulla tähän mennessä kuollut 43 henkilöä. Sitä edellisen vuosikymmenen aikana kuolleiden määrä oli vastaavasti 71.