Kokenut ensihoitaja kertoo väkivallan jatkuvasta uhasta: "Enää ei avunantajaa kunnioiteta"

Yli 90 prosenttia ensihoitajista on kokenut fyysisen väkivallan uhkaa vuoden aikana. Erik Lydén sanoo, että tuntosarvien pitää olla pystyssä, kun menee auttamaan.

ensihoitajat
Erik Lydén
Ensihoitaja Erik Lydénin mukaan avunantajia ei kunnioiteta enää ensiavussa ja ambulansseissa.Erik Lydén

Tamperelaisen ensihoitajan Erik Lydénin mukaan avunantajaa ei enää kunnioiteta. Se näkyy ambulanssien lisäksi esimerkiksi ensiavussa.

Lydén on Ensihoitoalan liiton hallituksen jäsen. Hän sanoo, että harva välttyy väkivallalta ensihoitajana. Vastahankainen suhtautuminen on arkipäivää.

– Ensihoitoon voidaan suhtautua vihamielisesti, vaikka apua on pyydetty. Ei anneta tutkia ja sanotaan, etten lähde minnekään. Päihteet kuuluvat usein kuvioon. Kämpässä voi olla paljon porukkaa läsnä, jolloin turvallisuutta ei voida varmistaa, Lydén luettelee.

Hän ei itse ole loukkaantunut fyysisesti työssään, mutta Suomessa on tapahtunut liiton mukaan vakavia loukkaantumisia ensihoitotehtävissä, kun ensihoitajat ovat joutuneet hyökkäyksen kohteeksi.

Ensihoidolla tarkoitetaan äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellistä hoitamista ja tarpeen mukaan kuljettamista hoitoyksikköön.

Yli 90 prosenttia ensihoitajista on kokenut Ensihoitoalan liiton kyselyn mukaan fyysisen väkivallan uhkaa asiakkaan taholta vuoden aikana. Kyselyyn tuli 377 vastausta.

Joka neljäs vastaaja oli joutunut pahoinpitelyn kohteeksi. Eniten oli sanallista uhkailua ja aggressiivista käytöstä, mutta myös tönimistä, tavaroilla heittelyä, ampuma-aseella tai teräaseella uhkailua ja tappouhkauksia.

– Enää ei avunantajaa kunnioiteta, Lydén tiivistää ongelman.

Sama ilmiö näkyy Erik Lydénin mukaan päivystyksessä, jossa rähistään aiempaa enemmän auttajille.

– Kunnioitus virkapukua kohtaan on laskenut. En osaa sanoa, mistä se johtuu. Se on laajempi kulttuurinen asia.

"Tuntosarvet pystyssä"

Suomen Ensihoitoalan liiton ja Saimaan Ammattikorkeakoulun kyselyn mukaan työnantajan tarjoamaa koulutusta tilanteisiin pidettiin liian vähäisenä etenkin Tampereen yliopistollisen sairaalan alueella. Vain noin 10 prosenttia katsoi saaneensa riittävästi perehdytystä aggressiivisen asiakkaan kohtaamiseen.

Tamperelainen Lydén kertoo saaneensa koulutusta.

– Meillä on hyvät valmiudet mennä tilanteisiin. Tuntosarvien pitää olla pystyssä, kun menee auttamaan. Emme mene takki auki, vaan tarkkailemme tilannetta. Jos tiedossa on aktiivinen väkivallan uhka, odotamme poliisia.

Koulutuksen lisäksi tärkeää on, että poliisi ehtii auttamaan.

Liitto haluaisi myös muuttaa lainsäädäntöä.

Suomen Ensihoitoalan Liitto, Suomen Palomiesliitto ja Tehy vaativat yhdessä muutosta rikoslakiin. Liitot tahtovat saada rangaistukset pelastus- ja ensihoitotyötä tekeviä kohtaan tehdyissä rikoksissa samalle asteikolle kuin mitä ne ovat virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

– Tuntuvammat rangaistukset antaisivat viestin, että ensihoitajia pitää kunnioittaa. Tällä hetkellä olemme samanlaisessa tilanteessa kuin kaikki muut, Lydén kertoo.