Analyysi: Voittiko Iran Libanonin vaalit?

Libanonin eilisten parlamenttivaalien tulos kärjistää entisestään Iranin ja Saudi-Arabian valtakiistaa maassa, arvioi ulkomaantoimittaja Marika Kataja.

Ulkomaat
Hizbollahin kannattajat juhlivat Beirutissa 06 toukokuuta.
Hizbollahin kannattajat ovat juhlineet puolueen menestystä Libanonissa.Nabil Mounzer / EPA

Iranin tukema shiialainen äärijärjestö Hizbollah on riemuinnut näyttävästi vaalivoittoaan eilisissä Libanonin vaaleissa. Vaalit pidettiin ensi kerran sitten 2009, sillä muun muassa turvallisuustilanne on saanut parlamentaarikot pidentämään omaa kauttaan kahdesti.

Oletuksena oli, että nyt ensi kertaa äänestämään päässyt vajaan miljoonan ihmisen nuori sukupolvi olisi tuonut muutoksen vaaleissa. Toisin kävi. Iso osa äänestäjistä jäi nukkumaan, sillä äänestysprosentti oli vain reilut 49. Sen arvioidaan hyödyttäneen erityisesti Hizbollahia ja verottaneen ennen kaikkea sunnien pääpuoluetta.

Hizbollah on liittolaisineen saamassa noin puolet paikoista 128-jäsenisessä parlamentissa. Liittolaisia ovat muiden muassa toinen shiiapuolue sekä presidentti Michel Aounin kristitty puolue, kristityistä puolueista suurin. Parlamentti jakautuu tasan kristittyjen ja muslimien paikkoihin.

Hizbollahin voittoa juhlittiin myös Iranissa, jossa konservatiivinen uutistoimisto Tasnim otsikoi "Libanonin vaalitulokset laittoivat lopun [pääministeri Saad] Haririn monopolille sunnien keskuudessa".

Lännen tukema sunnipääministeri Hariri on ollut läheisissä suhteissa Saudi-Arabian kanssa. Vaalien alla Libanonissa käytiinkin kipakoita väittelyitä siitä, kuulutaanko ennemmin "persialaiseen vai arabialaiseen kulttuuriin" eli Iraniin vai Saudi-Arabiaan. Shiialaiset puolueet nojaavat Iraniin, sunnit pääsääntöisesti Saudi-Arabiaan ja kristittyjen suurin puolue tukee Hizbollahia eli Irania.

Viime vuoden puolella nähtiin myös erikoinen näytös, jossa pääministeri Hariri kertoi Saudi-Arabian-vierailunsa yhteydessä eroavansa virastaan. Lausunnon taustalla oli ilmeisesti saudien painostus, sillä he katsoivat Haririn lepsuilleen liikaa Hizbollahin suhteen. Hizbollahin johtaja Hassan Nasrallah syytti tuolloin Saudi-Arabiaa sodan julistamisesta Libanonia vastaan.

Nähtäväksi jää, mikä on Saudi-Arabian peliliike nyt, kun Iran näyttää Hizbollahin välityksellä tiukentavan otettaan Libanonista.

Libanonin eteläisessä naapurimaassa Israelissa Hizbollahin voitto kirvotti tiukkoja kommentteja. Opetusministeri Naftali Bennett twiittasi, että "vaalit todistavat sen, mitä Israel on aiemminkin sanonut: Hizbollah = Libanon".

– Israelin valtio ei tee eroa Libanonin suvereenin valtion ja Hizbollahin välillä ja pitää Libanonia vastuullisena kaikista toimista sen maaperältä, Bennett sanoi myöhemmin lausunnossaan israelilaismedioiden mukaan.

Hizbollah on iskenyt Israeliin Libanonin puolelta. Yhdysvallat pitää Israelin tavoin Hizbollahia terroristijärjestönä, Euroopan unioni taas listaa terroristijärjestöksi Hizbollahin sotilaallisen siiven tehden näin eron sen poliittiseen puolueeseen.

Voitonjuhlista huolimatta kyse ei niinkään ole siitä, että Hizbollah ja sen liittolaiset olisivat voittaneet massiivisesti: Hizbollah on saamassa 128 paikasta noin 13, mikä on vain kaksi aiempaa enemmän. Kyse on ennemminkin siitä, että sen vastustajat kokivat merkittäviä tappioista.

Haririn Tulevaisuus-puolue menetti peräti kymmenkunta paikkaa eli kolmasosan edellisvaalien paikoistaan. Erityisen merkittävää on, että puolue menetti paikkojaan erityisesti sen perinteisillä sydänmailla: esimerkiksi viisi paikkaa pääkaupungissa Beirutissa.

Sunniäänestäjät ovat selvästi menettäneet uskoaan Haririin ja hänen puolueeseensa. Arvostelijoiden mukaan Haririn olisi ollut syytä keskittyä vaaliselfieitä enemmän täysin kuralla olevan talouden hoitamiseen. Taloutta on pahentanut Libanonissa olevat reilu miljoona pakolaista naapurimaasta Syyriasta.

Joka tapauksessa Haririn puolue on edelleen suurin sunniryhmä parlamentissa ja sikäli hän pitänee pääministeripaikkansa, sillä Libanonin vallanjakosopimuksen mukaan pääministerin tulee olla sunnimuslimi. Halllitusneuvotteluista on kuitenkin tulossa vaikeat.

Shiiojen Amal-puolueen, Hizbollahin läheisimmän liittolaisen, johtaja Nabih Berri kiirehti jo sanomaan, että talousministeriö kuuluu shiioille.

Iso kysymys ovat ulkomaiset avustukset, jotka ovat elinehto Libanonissa. Viime kuussa Pariisissa kokouksessa sovittiin 11 miljardin dollarin kansainvälisestä tuesta. Se riippuu kuitenkin siitä, onnistuuko Libanon tekemään lahjoittajamaiden vaatimia talousuudistuksia. Hariri on tästä syystä vedonnut nopeaan hallituksen muodostamiseen.

Lisäkysymyksenä on myös Yhdysvaltain tuen jatkuminen Libanonin armeijalle, mikä on ollut keskeistä sen toiminnassa. Yhdysvalloissa on jo ennen Libanonin vaaleja kyseenalaistettu tukea Libanonin armeijan Hizbollah-yhteistyön vuoksi. Libanon on ollut Yhdysvaltain viidenneksi suurin ulkomaille suunnatun aseavun saaja yli 120 miljoonan dollarin vuosisummalla.

Hariri on tappionsa myötä myöskin menettänyt – ehkä viimeisetkin – mahdollisuutensa suitsia Hizbollahia. Hizbollah liittolaisineen ei saa parlamentissa esimerkiksi perustuslakimuutoksiin vaadittavaa kahden kolmasosan enemmistöä, mutta noin puolet paikoista mahdollistaa parlamentin työskentelyn halvaannuttamisen.

Hizbollah liittolaisineen pystyy käyttämään veto-oikeutta mihin tahansa parlamentin päätökseen.

Lue myös:

Libanonissa shiiamuslimien Hizbollah-liike menestyi parlamenttivaaleissa

Kuinka päästä parlamenttiin Libanonissa? Kolme plus yksi tapaa – kokeile ainakin näitä!