Yle Kuubassa: Mehumyyjä voittaa lääkärin palkassa, kun arki pyörii kahden valuutan karusellissa

Kuubassa on alkanut uusi aika ilman Castroja maan johdossa. Moni kuubalainen haaveilee penninvenytyksen loppumisesta.

Kuuba
Nuori mies vihreässä t-paidassa katsoo kameraan. Edessä raakoja lihapaloja.
Oscar Mateos muutti Havannaan leveämmän leivän perässä, mutta 21-vuotias muurari ei ole löytänyt koulutustaan vastaavaa työtä.Nina Svahn / Yle

HavannaKuuban keskipäivän aurinko on läkähdyttävän kuuma. Havannan vanhankaupungin sydämessä sijaitsevasta ruokakaupasta avautuu kadulle ulkotiski, joka on täynnä raakaa lihaa.

Oscar Mateos kopauttaa lihojen yllä roikkuvaa vesipulloa. Heiluriliike karkottaa löyhähtävien lihojen yllä pörräävän kärpäsparven.

Mateos teroittaa pitkää lihaveistä ja pienii sianpotkan tottunein ottein. Tummat hiuksensa vaalentanut nuorimies heittää ihrapalat metallitarjottimelle possunlihakimpaleiden viereen. Kärpäset kaikkoavat, hetkeksi.

Ihmisiä havannalaisessa ruokakaupassa, puolityhjien muovilaatikoiden äärellä.
Olutpullot on uusiokäytetty havannalaisessa ruokakaupassa. Vihreissä lasipulloissa on sitruunajuomaa.
Nuori poika katsoo kädessään olevaa tomaattia havannalaisessa ruokakaupassa.
Kuvaa Havannan kadulta. Autoja, muutama mies sekä lihaa kuljettava rekka jonka takaovi on auki.
Maatalouden ongelmat näkyvät kauppojen hyllyillä. Kuuba joutuu tuomaan 80 prosenttia kuluttamastaan ruoasta.Nina Svahn / Yle

Täällä näkyy, että Kuuban maatalous on pahoissa vaikeuksissa. Kaupan sisällä puolityhjissä laatikoissa myydään tomaatteja, kookospähkinöitä ja keittobanaaneja. Munia sen enempää kuin vilja- ja maitotuotteitakaan ei kaupassa ole.

Kuuba joutuu yhä tuomaan 80 prosenttia kuluttamastaan ruoasta.

Niukkuudesta nousevaa kekseliäisyyttä näkyy lyhyellä juomahyllyllä. Tuontiolutpullot ovat uusiokäytössä. Niihin on pullotettu omatekoista sitruunajuomaa.

Kauppaa tehdään Fidel Castron ja Venezuelan Hugo Chávezin julisteen alla. Kaksi edesmennyttä sosialistijohtajaa halaavat kuvassa toisiaan ja näyttävät riemukkailta.

Mateos on syntynyt lähes 40 vuotta Kuuban vallankumouksen jälkeen eikä Castron ja Chávezin rakentama sosialismi näytä näyttelevän nuoren miehen elämässä juuri minkäänlaista roolia. Hän sekoaa sanoissaan yrittäessään kertoa, mitä sosialismi hänelle merkitsee.

Lopulta hän saa sanotuksi opitun kuuloisen lauseen ”sosialismi merkitsee minulle paljon”. Työkaveri nauraa avoimesti Mateosin selän takana.

Järjestelmä on taannut Mateosille ilmaisen koulutuksen, muttei sitä vastaavaa työtä. Muurariksi opiskellut nuorimies muutti Itä-Kuubasta Havannaan leveämmän leivän perässä vuosi sitten. Arki on tiukkaa.

– Täällä on hyvin kallista. Eläminen on noin 60 prosenttia kalliimpaa kuin Itä-Kuubassa. Eikä töitä ole paljoa tarjolla, Mateos kertoo.

Mateos uskoo kuitenkin Havannasta löytyvän enemmän mahdollisuuksia kuin kotikonnuilta. Hän haluaisi opiskella lisää ja valmistua insinööriksi.

– Minulla on paljon suunnitelmia. Elämää on vielä paljon elettävänä.

Oscar Mateosin puheen keskeyttää paikalle pölähtävä kiihtynyt mies. Hän on turhautunut keskusjohtoiseen yksipuoluejärjestelmään.

Hänen mukaansa nuorimies ei voi mitenkään tietää, mitä haluaa, koska Castro-diktatuurissa kasvaneena hallinto on ohjelmoinut hänen tunteensa ja ajatuksensa. Mies väittää, etteivät kuubalaisnuoret voi ilmaista itseään, kun pelkäävät menettävänsä sen vähän, mitä heillä on.

Puolipotretti vaaleahiuksisesta nuoresta miehestä, jolla käsivarressa tatuointi jossa lukee "free".
Oscar Mateos, 21, on tatuoinut käteensä tekstin ”free”, vapaa. Hän ei ole käynyt Kuuban ulkopuolella ja haluaisi matkustaa minne tahansa.Nina Svahn / Yle

Oscar Mateos kuuntelee ohikulkijan kiihkeää pajatusta äänettömänä. Kivikasvoisesta ilmeestä on vaikea päätellä mitään. Mutta suuta enemmän puhuukin Mateosin käsivarsi.

Vihreän työpaidan alta pilkahtaa tatuoitu teksti ”free”, vapaa. Mateos kertoo tatuoineensa sen englanniksi siksi, että se kuulostaa paremmalta kuin espanjankielinen ”libre”. Mateosin katse on selvästi kääntynyt Kuubasta poispäin.

– Kunpa minulla olisi mahdollisuus matkustaa minne tahansa maailmassa. Haluaisin nähdä muita yhteiskuntia, esimerkiksi Italiaa ja Alankomaita.

Mateosin todellisuus on kuitenkin lähempänä kaupan seinällä häkissä kyyhöttävää lintua kuin vapaana maailmalle lentävää lajitoveria. Kuubalaisen keskiansio on alle 30 euroa kuussa. Mateos ansaitsee hivenen tätä enemmän, mutta ei silläkään vielä lentolippuja osteta. Matkalaukun sijaan nuorissa käsissä pysyy vielä pitkään lihaveitsi.

Nainen hymyilee ja katsoo kameraan. Takana näkyy vihreä liitutaulu.
Laulavia nuoria rivissä, nainen säestää pianolla.
Carmen Rosa Lopez ansaitsee musiikinopettajan työstään 22 euroa kuussa. Lapsikuoronsa esiintymismatkojen ansiosta hän on päässyt myös ulkomaille.Nina Svahn / Yle

Carmen Rosa Lopez on päässyt matkustamaan Kuuban ulkopuolellekin. Hän opettaa musiikkia yhdessä Kuuban maineikkaimmista konservatorioista Havannassa. Hänen johtamansa lapsikuoro esiintyi Venezuelassa itse Fidel Castrolle.

– Esiintymisen piti olla yllätys, mutta Castro tunnisti minut ja kysyi missä lapset ovat, Lopez muistelee ja osoittaa pianon vieressä olevaa valokuvaa, jossa Castro puhuu hänelle sormi ojossa.

Ilman maksettuja esiintymismatkoja Lopezilla ei olisi varaa matkustaa. Yliopistokoulutus kun ei Kuubassa takaa lihavaa palkkapussia.

Hän saa musiikinopettajan työstään 22 euroa kuussa. Pesoa pitää venyttää, että nelihenkinen perhe selviää, vaikka Lopez saakin jonkin verran lisäansioita yksityistunneista.

– Sekä ruoan saatavuus että hinta ovat ongelma. Minun täytyy käyttää paljon aikaa sen miettimiseen, mistä löytäisin ruokaa halvimmalla ja saisin rahat riittämään.

Kuubalaisten nykyarjessa on täysin mahdollista, että päiväpalkka menee ruokaöljyyn. Tai että elintarvikkeita pitää ostaa mustasta pörssistä ruokakaupan hyllyjen ollessa tyhjät.

Lähikuva lompakosta, jossa kahdenlaisia Kuuban pesoja.
Ihmisiä ostamassa paprikoita torilla Havannassa.
Kuva kadulta Havannasta. Kapealla kadulla ajaa pyörätaksi.
Kuubalaisten arkea hankaloittaa kahden valuutan järjestelmä, joka on ollut käytössä jo yli 20 vuotta.Nina Svahn / Yle

Arjen vaikeuskerrointa lisää Kuuban omalaatuinen kahden valuutan järjestelmä.

Kuten valtaosa kuubalaisista, myös musiikinopettaja Lopez saa palkkansa Kuuban pesoissa, CUP:nä. Se on arvoltaan huomattavasti heikompi kuin Kuuban toinen valuutta, vaihdettava peso, CUC. Vaihdettava peso vastaa yksi yhteen Yhdysvaltain dollaria.

– Valtaosa tarvitsemistamme asioista, kuten ruoka, hygieniatarvikkeet ja pesuaineet ovat vaihdettavissa pesoissa. Se on ongelma, Carmen Rosa Lopez harmittelee.

Lähikuva puodin hyllyltä jossa tuuletin.
Kuva kaupan siniseksi maalatusta tiskistä.
Kuvassa kapea havannalainen katu jolla ajaa sininen amerikanrauta.
Kuubassa supermarketit ovat harvassa, ostokset hankitaan pikkupuodeista ja toreilta.Nina Svahn / Yle

Kuubalaiset ovat tasapainoilleet kahden valuutan keskellä yli 20 vuotta. Vaihdettavat pesot otettiin käyttöön Neuvostoliiton romahtamista seuranneesta talouskriisistä selviämiseksi.

Raúl Castro sanoi jo viime joulukuussa, että kahdesta valuutasta siirtyminen takaisin yhteen on kestänyt liian kauan, eikä sitä voida enää lykätä. Tosin tehtävä on helpommin sanottu kuin tehty. Castrokin myönsi jäähyväispuheessaan viime kuussa presidenttiydestä luopuessaan, että siirtyminen aiheuttaa päänsärkyä.

Käytännössä kaksi valuuttaa on luonut Kuubaan kaksi eri taloutta, jossa voittajia ovat vaihdettavia pesoja ansaitsevat ja häviäjiä Lopezin ja Mateosin kaltaiset ”kansanpesoilla” elävät.

Raúl Castro vapautti yksityisyrittäjyyteen joitain ammatteja, esimerkiksi pienravintoloitsijoita, partureita ja taksikuskeja. Kuuban kahden valuutan talouden voittajia löytyy erityisesti näistä ryhmistä. Yksi heistä on 57-vuotias Pablo Noel Martin Garcia.

Mies autonratissa, yllään vaaleansininen kauluspaita.
Lähikuva miehen käsistä auton ratissa.
Pablo Noel Martin Garciasta paras tapa nähdä Kuubaa on avoautokyyti. Turistien ajeluttaminen on taloudellisesti hyvin kannattavaa.Nina Svahn / Yle

Martin Garcia ajaa lilaa taksia. 1950-luvun avomallin Buick on sitä ikonista Kuuba-kuvastoa, jonka kyytiin pääsemisestä turistit maksavat ilomielin.

– Olen ylpeä, kun saan työssäni näyttää maatani turisteille. Mielestäni paras tapa nähdä sitä on avoautosta, 57-vuotias Martin Garcia sanoo.

Hymyileväinen taksiautoilija ajoi ennen kuorma-autoa. Pääseminen yhdeksi amerikanrautataksiautoilijoista oli taloudellinen lottovoitto.

Martin Garcia ei halua kertoa tarkkaa kuukausiansiotaan, mutta hän myöntää ansaitsevansa enemmän kuin keskivertokuubalainen.

Mittakaavaa antaa, että hän voi saada tunnissa turisteja Havannan kaduilla ajeluttamalla kuubalaisen kuukausiansion verran rahaa. Tuloeroa selittää, että turistibisneksessä mukana olevat ansaitsevat rahansa lähes poikkeuksetta vaihdettavina pesoina.

Tuloerot ovatkin Kuubassa kasvaneet. Näin siis maassa, jossa vuosikymmeniä on rakennettu tasa-arvoisen sosialistisen järjestelmän ideaalia.

Elämän ironiaa on, että parhaiten ansaitsevien joukkoon nyky-Kuubassa kuuluvat ne, jotka ajavat Fidel Castron arkkivihollisesta, Yhdysvalloista peräisin olevia autoja. Ja vieläpä niitä, jotka on tuotu maahan ennen Kuuban vallankumousta.

Mies nojaa ruosteiseen autoon.
Mies ruosteisten amerikanrautojen edessä.
Vaaleansininen amerikanrauta kadulla Havannassa.
Kuubalaisista on tullut kekseliäitä amerikanrautojen korjaajia, sillä Yhdysvaltain asettaman kauppasaarron vuoksi niihin ei ole saatu vuosikymmeniin varaosia.Nina Svahn / Yle

Näitä 1940- ja 50-luvuilta peräisin olevia amerikanrautoja on ollut Kuubassa arviolta jopa 60 000. Yhdysvaltain Kuuballe asettaman kauppasaarron vuoksi niihin ei ole saatu varaosia vuosikymmeniin. Kuubalaisista onkin kehkeytynyt mestareita niiden kunnossa pitämisessä.

Martin Garcia avaa Buickin konepellin ja näyttää, että siellä pörisee japanilaisen Toyotan moottori. Joihinkin amerikanrautoihin on asennettu jopa traktorin tai työkoneen moottori.

– Useimmat auton omistavat kuubalaiset ovat hivenen neroja. Tällaisia amerikanrautoja on hyvin vaikea korjata. Vain kuubalaisten fiksuuden ja sisukkuuden ansiosta se onnistuu.

Vanhempi mies soittaa kitaraa rantakadulla Havannassa. Toinen mies seisoo vieressä.
Nina Svahn / Yle
Nuori mies katsoo suoraan kameraan.
Turistibisneksessä mukana olevat hyötyvät Kuuban nykyisestä kahden valuutan järjestelmästä. Mehumyyjä Marwilliam Garcian mukaan hän voi päivässä ansaita enemmän kuin lääkäri.Nina Svahn / Yle

Paahteinen päivä on kääntymässä lempeäksi illaksi. Martin Garcia ajaa pitkin Havannan Malecon-rantatietä käsi rennosti ulkona.

Maleconia reunustavalle korokkeelle on kerääntynyt kuubalaisia iltaa istumaan. Ei ihme, että paikkaa kutsutaan kuubalaisten olohuoneeksi. Katusoittajat soittavat kitaralla ja marakasseilla salsarytmejä.

27-vuotias Marwilliam Garcia on tuonut aurinkovarjolla suojatun katumyyntikärrynsä Maleconille. Nuorimies elättää perheensä myymällä mehua ja muita juomia.

3-vuotiaalla tyttärellä on viikon päästä syntymäpäivät, ja isä haluaisi järjestää kunnon juhlat. Garcialla on siihen hyvät mahdollisuudet, sillä turistien suosimalla alueella juomamyynnillä voi päästä kelpo ansioihin.

– Tämä ei tietenkään ole mikään valtava bisnes, mutta voin silti päivässä ansaita enemmän kuin lääkäri. Se ei ole minusta reilua, koska lääkäri on opiskellut minua paljon pidempään, Garcia pohtii.

Hän toivoisikin, että uusi presidentti saisi Kuubassa aikaan valuuttauudistuksen. Nykyjärjestelmä ei vastaa hänen oikeustajuaan.

Haastattelun lopuksi nuori isä kysyy joutuuko hän haastattelun vuoksi ongelmiin. Kuubassa vapaasti puhuminen tuntuu jännittävän monia, myös niitä, joilla menee nykyjärjestelmässäkin hyvin.

Martin Garcia kurvaa takaisin lähtöpaikalle Havannan tunnetuimpiin kuuluvan hotellin edustalle ja peruuttaa autonsa muiden dollarihymyjen jatkoksi. Hänelläkin on vielä haastattelun jälkeen sanottavaa.

– Muistathan, että kun sinä lähdet, minun on vielä jäätävä tänne, Martin Garcia sanoo ja katsoo suoraan silmiin.

Amerikanrauta ajaa Havannassa kohti auringonlaskua.
Kuubassa odotetaan millaisia muutoksia uusi presidentti maahan tuo, sillä ensimmäistä kertaa lähes 60 vuoteen maata johtaa joku muu kuin Castro.Nina Svahn / Yle

Lue myös:

Castrojen 59 vuotta kestänyt kausi päättyy Kuubassa – 5 kysymystä siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi

Aikajana välirikosta sovintoon: USA:n ja Kuuban suhteiden kitkerä historia