Taidekaupan kuluttajansuoja on ongelmallinen – teoksen hinnan arviointi on ostajan vastuulla

Kaupan voi purkaa vain, jos tuotteessa on selkeä virhe. Sen määrittäminen on taidekaupassa hankalaa.

Taidehankinta
Miro
Valamon luostarissa järjestetyt arvotaiteen myyntinäyttelyt ovat herättäneet paljon kysymyksiä. Poliisi epäilee osaa myynnissä olleista teoksista väärennöksiksi.Tanja Perkkiö / Yle

Kuluttajansuoja taidekaupassa on yksinkertaisempi lainsäädännössä kuin käytännössä. Taiteenostajaa suojaa periaatteessa sama kuluttajalainsäädäntö kuin muutakin tavaraa hankkiessa, mutta esimerkiksi virheen määrittely kaupassa ei ole yksiselitteistä.

Taidekauppa on puhuttanut viime päivinä, kun Helsingin Sanomat uutisoi (siirryt toiseen palveluun)muun muassa Valamon luostarissa järjestetyistä arvotaiteen myyntinäyttelyistä. Helsingin Sanomien jutussa taideasiantuntijat arvioivat, että teoksia on kaupattu roimaan ylihintaan.

Teoksen käyvän hinnan arviointi on pitkälti kuluttajan vastuulla.

– Myyjä voi itse päättää, millä hinnalla haluaa teoksensa myydä. Puolueettoman hinnan määrittely taideteokselle on mahdotonta, sanoo kauppaoikeuden professori Katja Lindroos Itä-Suomen yliopistosta.

Taidekaupassa ei voida soveltaa kuluttajaoikeudessa normaalisti käytettyä vertailua vastaaviin samantyyppisiin tuotteisiin, sillä taideteos on aina uniikki.

Markkinointi ei saa johtaa harhaan

Taideteokseen liittyvä taustatarina on ongelmallisempi kysymys. Omistusketju on tärkeää tietoa arvotaiteen kaupoissa: sen avulla arvioidaan teoksen aitoutta ja se vaikuttaa myös hintaan.

Taideteosten taustoissa voi kuitenkin olla paljon epäselvyyksiä. Kaupanteon tueksi saatu tieto voi perustua arvailuihin tai osoittautua myöhemmin vääräksi, vaikka myyjä ei olisi tahallaan antanut teoksesta väärää tietoa.

Myyjä voi itse päättää, millä hinnalla haluaa teoksensa myydä.

Katja Lindroos

Perusperiaate kuitenkin on, ettei markkinointi saa olla harhaanjohtavaa. Jos taiteenostaja hankkii teoksen valheellisen taustatarinan perusteella, saatetaan joutua myös pohtimaan, onko kaupassa tapahtunut virhe.

– Tavara voi olla virheellinen, jos se ei vastaa sitä, mistä on sovittu, tiivistää lakimies Nina Jokela Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

– Virheen määrittely on kuitenkin taiteen kohdalla monitulkintaista, Jokela lisää.

Kuluttajansuojalain mukaan virhe voi olla peruste jopa kaupan purkuun, mutta kynnys siihen on melko korkea, eikä kuluttaja ei voi automaattisesti vaatia kaupan purkua.

Kuluttajavirastossa ei ole viime vuosina ollut käsittelyssä taidekauppaan liittyviä tapauksia.

Taideasiantuntija Pauliina Laitinen-Littorin kertoo Ylen jutussa, että Englannissa on kuluttajan kannalta kehittynein taidemarkkinalainsäädäntö. Laitinen-Littorinin mukaan myös taiteen ylihinnoittelusta on annettu siellä tuomioita.

Huijaus kuuluu poliisille

Taidekaupassa on tärkeää erottaa kuluttajansuojaan ja toisaalta rikosoikeuteen liittyvät asiat. Jos kyse on huijauksesta tai petoksesta, asiaa selvittää poliisi. Ääritilanne tästä on väärennettyjen teosten myynti.

Yle uutisoi eilen poliisin epäilevän, että Valamon luostarissa ja muualla Suomessa järjestetyissä arvotaiteen myyntinäyttelyissä on ollut aitojen teosten ohella myynnissä myös väärennöksiä. Esitutkinnassa on epäiltyjä törkeitä väärennöksiä, väärennöksiä ja petosrikoksia.

– Valamon tilanteessa kyse on poliisiasiasta. Tämä on ihan toisenlainen tilanne kuin kuluttajansuojakysymykset, professori Katja Lindroos huomauttaa.